Kuusitonniset kaivinkoneet Koneviestin vertailussa - mikä seitsemästä kaivukonemerkistä kauhoi itsensä voittajaksi?

Kaivinkoneivertailun seitsikko valmiina testiin! Kaivukonetestissä mukana olivat: Cat 306 CR, ECM 60ZT, JCB 65R-, Kubota KX060-5, Takeuchi TB370, Volvo EC60E sekä Wacker Neuson ET65. Kuva: Timo Rintakoski

Tämänkertaisen kaivukonevertailun kokoluokaksi valittiin 6–7 tonnin tela-alustaiset kaivukoneet. Kyseessä on varsin uusi kokoluokka. Vielä muutamia vuosia sitten urakoitsijoiden suosiossa olivat noin viiden tonnin koneet, mutta nykyään vaaditaan hieman enemmän suorituskykyä ja kaivuvakautta, minkä myötä 6–7 koneet ovat kasvattaneet myyntiään. Myös tarjonta on laajentunut useilla merkeillä. Asiaan vaikuttanee esim. kiivas maakaapelointi ja yhteiskunnan kaupungistuminen.

Testiin osallistui seitsemän konetta, mikä on varsin edustava otos kokoluokan tarjonnasta. Mukaan saatiin ilahduttavasti myös muutamia täysin uusia malleja, joissa oli joitain täysin uusia ominaisuuksia. Peräylityksen osalta hajontaa syntyi väistämättä – mukana oli niin lyhyt- kuin pitkäperäisiäkin koneita. ECM ja JCB kuuluivat maahantuojien vuokrakalustoon, joten mittariin oli ehtinyt jo kertyä hieman työtunteja.

Testikoneet pyydettiin S40-kiinnikkeellä, mutta Takeuchissa oli kuitenkin hieman suurempi S45-versio. Voima- kaatokuormamittaukset tehtiin tasapuolisuuden nimissä ilman kauhaa. Täysin identtisiä varusteita ei vertailuihin yleensä saada, ja nytkin osassa koneita oli hieman lisäpainoa tuovat pihtikasetit, jotka luonnollisesti vaikuttivat aavistuksen myös kaatokuormiin. Kaikissa koneissa oli kumitelat. Pientä eroa oli lähinnä kuvioinnissa.

Kokoluokan uusimpien mallien työmukavuus ja käyttöominaisuudet ovat kehittyneet huimasti. Etenkin melutaso on pienentynyt selvästi. Koneissa on myös suuremmista malleista tuttuja ominaisuuksia, kuten erilaisia kamerajärjestelmiä.

Moottoritehoiltaan koneet olivat 35–45 kilowatin välillä. Tehokkain oli ECM ja pienitehoisin Kubota. Moottori ovat kaikki Stage 5-päästötasoa JCB:tä lukuun ottamatta, jonka päästötaso on edelleen 3A. Huomionarvoista on Kubotan valmistamien moottoreiden yleistyminen, sillä sellainen löytyi peräti kolmen koneen peltien alta.

Tämänvuotinen vertailusessio kesti reilun viikon, jonka aikana koneille tehtiin erilaisia mittauksia, kuten hydrauliikan voimien ja polttoaineenkulutuksen testaus. Perusteellisen perehtymisen jälkeen testikuljettajat täyttivät 36-kohtaisen arviointilomakkeen, jossa analysoitiin mm. käytettävyyteen, ergonomiaan ja huollettavuuteen liittyviä seikkoja. Eri ominaisuuksia arvioitiin asteikolla 1–5. Lopullisessa pistelaskussa eri kohdille annettiin kertoimet 1–3 kohteen merkityksen mukaan.

Esimerkiksi hydrauliikan hallittavuus, työergonomia ja koneen huollettavuus saivat kertoimen kolme. Sitä vastoin vähemmän tärkeille ominaisuuksille, kuten vaikkapa ohjaamon säilytystiloille ja siivottavuudelle sekä koneen ulkonäölle annettiin painokerroin yksi.

Painokertoimia käytettiin myös teknisissä mittauksissa, joissa testattiin mm. polttoaineenkulutusta, voima-arvoja ja melutasoja. Vahvemmin painotettuja ominaisuuksia olivat mm. hydrauliikan tarkkuus, ulkomitat ja koneen vakaus. Teoreettinen maksimipistemäärä oli 1000 pistettä, josta kuljettajapisteiden osuus oli 600 ja teknisten pisteiden määrä 400.

Arviointilomakkeen täyttivät Juha Arminen, Timo Honkaniemi, Hannu Jantunen, Tuomo Nurminen ja Mikael Sammatti. Neljällä ensiksi mainitulla on vuosikymmenten kokemus erityyppisistä ja -merkkisistä maarakennuskoneista. Nuorempaa polvea edustanut Sammatti on toiminut myös Koneviestin toimittajana. Hänelläkin on vuosien kokemus etenkin pienemmän pään kaivukoneista.

Testikoneiden erot ja ominaisuudet tulivat tiiviistä aikataulusta huolimatta selkeästi esille. Usein kuljettajien antamat arvosanat ovat lopputuloksen kannalta oleellisessa roolissa, mutta tällä kertaa myös tekniset pisteet vaikuttivat yllättävän paljon muutaman koneen loppusijoitukseen. Kaikilla koneilla urakat kyllä hoituvat, vaikka jokaisessa koneessa onkin omat piirteensä. Ostopäätökseen luonnollisesti vaikuttaa hankintahinnan lisäksi myös maahantuojan jälkimarkkinoinnin toimivuus.

Testiryhmä: Juha Arminen, Timo Honkaniemi, Hannu Jantunen, Tuomo Nurminen. Tekninen avustus: Julius Pietarinen, Timo Rintakoski. Mittaukset: Ari Lemminkäinen, Matti Serenius, Eurofins Expert Services Oy

Lue kaivinkonevertailu 2020 kaikki artikkelit: