
Kaivinkoneiden mittoja ja mittaustuloksia

Oleellinen osa Koneviestin kaivukonevertailuja ovat erilaiset tekniset mittaukset, joita tehtiin tälläkin kertaa tuhti nippu. Nostovoima- ja kaatokuormamittaukset sekä näkyvyysalueiden kartoituksen toteutti Eurofins Expert Services Oy (Aiemmin VTT Expert Services Oy), joka tarjoaa monentyyppisiä erilaisia sertifiointi- ja testauspalveluja. Koneviestin omalla kalustolla mitattiin esimerkiksi kaivupuomin ja alavaunun voimat. Myös melu- ja polttoainemittaukset toteutimme itse.
Hajontaa työpainoissa
Koneiden tarkastelu aloitettiin mittaamalla niiden todelliset työpainot mukana toimitetulla luiskakauhalla varustettuna. Testikutsussa toivoimme työpainoksi 6–7 tonnia, mikä ei ääripäissä aivan toteutunut. Kubota painoi ainoastaan 5 830 kiloa kun vankimmaksi punnittu Takeuchin heilautti vaa’an 7 310 kilon lukemaan. Molemmat olivat täysin uusia malleja, eikä esim. jälkimmäisen kohdalla maahantuojakaan ollut täysin varma todellisesta painosta. Muiden kohdalla painot olivat hyvin haitarissa, esim. Cat ja JCB painoivat saman 6 880 kiloa.
Kokoluokan koneiden ulkomitat ovat varsin monenkirjavat – ainoastaan lyhytperäisistä ei kattavaa testiryhmää olisi saanut. Pisteytyksessä lyhyestä peräylityksestä kuitenkin sai hieman bonusta. Pienimmät peräylitykset olivat ECM:ssä ja JCB:ssä, ainoastaan 12 ja 16 cm. Lukemat mitattiin telan laidasta ylävaunu 90 astetta käännettynä. Erot olivat koko joukon osalta melkoisen suuret, sillä Volvon ylitys oli peräti 65 cm.
Kaatokuormat
Kaivuvakaus on tärkeää niin työmukavuuden kuin turvallisuudenkin kannalta. Asiaan vaikuttaa esim. työpaino, alavanun mitat ja peräylitys. Lukemat mitattiin neljän metrin etäisyydeltä koneen keskikohdasta pitkittäis- ja sivuttaissuunnassa. Yhdessä koneessa ei ollut nostolenkkiä ja yhdessä koneessa toisista poikkeava pikaliitin, joten ominaisuus mitattiin ilman kauhaa kiinnittämällä ketju pikakiinnikkeen koukkuihin ja nostamalla kunnes telan pää nousi viisi senttimetriä.
Molemmissa osioissa vakaimmaksi ilmeni myös työpainoltaan vankin kone, eli Takeuchi. Sen kaatokuorma oli pitkittäissuuntaan 14,9 kilonewtonia ja poikittain 13,1 kN. Alavaunu suorassa Wacker Neuson oli toiseksi vakain 14,3 kN:n tuloksella, mutta sivulle käännettynä tulos tipahti varsinpaljon. Osaltaan asiaa selittää vertailun toiseksi kapein alavaunu.
Hieman yllättäen testin pitkäperäisimmän koneen eli Volvon kaatokuormat olivat keskiarvoltaan varsin heikot, minkä myös testikuskit raportoivat. Esimerkiksi alavaunu suorassa lukema oli ainoastaan 11,1 kN, mikä oli huonoin tulos. Alavaunu poikittain mitattuna taakse jäi ainoastaan lyhytperäinen JCB.
Testin lyhytperäisin, ja painoltaankin kolmanneksi kevein kone ECM suoriutui yllättävän hyvin. Esimerkiksi etusuuntaan mitattuna taakse jäi usea pitkäperäisempi kone.
Voimaa vai ei
Kaivupuomin voima mitattiin siten, että koneiden kaivu- ja pääpuomi olivat 90 asteen kulmassa suhteessa toisiinsa. Väkevimmän tuloksen esitti Wacker Neuson 2 320 kilon tuloksella. Noin 150 kiloa hävinneenä seurasivat JCB ja Takeuchi. Alle 2 000 kilon jäivät Cat, Kubota ja Volvo, jonka tulos oli ainoastaan 1 830 kiloa.
Ylävaunun kääntövoima mitattiin neljän metrin etäisyydeltä koneen keskiöstä. Vahvimmaksi ilmeni JCB 386 kilolla ja toiseksi Wacker Neuson 324 kg:n tuloksella, jolle ECM hävisi ainoastaan kaksi kiloa. Alle 300 kg:n jäivät Cat, Kubota ja Volvo, eli sama kolmikko kuin kääntövoimamittauksissa.
Myös nostovoimat mitattiin neljä metriä keskiöstä. Ainoina yli 20 kilonewtonin punnersivat Cat ja JCB tulosten ollessa 22,1 ja 21,1 kN. Kärkikaksikon nostovoimat olivat ylivoimaiset, sillä kolmanneksi sijoittuneen Takeuchin tulos oli enää 17,9 kN. Seuraavien koneiden tulokset olivat hyvin lähellä JCB:n tasoa. Kubota jäi selvästi viimeiseksi. Tulos oli ainoastaan 15,8 kN.

Puskuvoimaa
Alavaunun suorituskykymittauksista saimme todella mielenkiintoisia tuloksia. ECM oli vetovoimamittauksissa ainoa, jonka telat alkoivat asfaltilla sutimaan. Tuloksena oli silti toiseksi paras lukema 5 500 kilon vetovoimalla, mutta testimenetelmän puitteissa riittävää pitoa ei saatu aikaan, joten tulos olisi voinut olla parempikin. 5 930 kilon ennätyksen täräytti JCB. Jouko hännille jäivät Cat ja Takeuchi.
Testikuljettajien noteeraama ECM:n vahva alavaunu kävi ilmi myös ajonopeutta mitattaessa, jossa kellotettiin aika 100 metrin matkalta. Ennätykseksi kirjattiin 69 sekuntia, joka oli kaksi sekuntia Cattia nopeampi. Vaikka JCB pärjäsikin vetovoimamittauksissa erinomaisesti, oli siirtonopeus hitain. Myös Wacker Neuson oli muiden mittausten valossa pettymys, aika oli 86 sekuntia.
Melut ulkona ja sisällä
Koneiden melut mitattiin ammattitason Rion NL 52 -äänitasomittarilla. Kaikkien viiden osion keskiarvossa selvästi hiljaisimmaksi ilmeni Volvo 68 desibelillä. Työskentelymelu ja tyhjäkäynnin ääneti olivat samalla tasolla Wacker Neusonin kanssa, mutta saksalaismerkin äänitaso kasvaa merkittävästi enemmän, kun lämmityslaitteen puhaltimen asettaa täydelle teholle.
Myös Takeuchin hytti oli työskenneltäessä hiljainen, mutta 78 desibelin ajomelu heikensi kokonaisuutta. Sama ilmiö oli myös JCB:n kohdalla, jonka 80 mittayksikön ajomelu oli kaikkein suurin.
ECM:n hytti oli testin pienimpiä. Tästä huolimatta äänitasot ovat pysyneet varsin hyvin kurissa. Esim. puhallinmelu oli toiseksi pienin. Kubotan kohdalla ei ole onnistuttu aivan yhtä hyvin – 75 desibelin työmelu oli suurin ja ajaessakin lukemat olivat korkeimmasta päästä.
Cat on tyhjäkäynnillä hämmästyttävän hiljainen, mutta puhallin nostaa tasoa erittäin paljon. Kone on hiljainen myös kaivaessa, mutta viiden metrin päässä koneen ulkopuolella melu on yllättävän suurta pörinää.
Polttoaineenkulutuksissa hajontaa
Polttoaineenkulutuksen mittasimme perinteisellä ”tankki täyteen”-menetelmällä. Tankki täytettiin piripintaan ja ilmattiin erittäin huolellisesti. Itse mittauksessa saviseen peltoon kaivettiin täydellä kaasulla n. 80 cm syvää kaapeliojaa. Takeuchia lukuun ottamatta koneissa käytettiin samaa kauhaa. Takeuchin liitin oli erilainen, joten siinä jouduttiin käyttämään mukana toimitettua kauhaa. Ulkomitat ja tilavuus olivat kuitenkin lähes samat.
Pienimmällä kulutuksella selvisivät Cat ja Kubota, molempien tulos oli 6,6 litraa tunnissa. Kolmanneksi pihein oli Wacker Neuson kaksi desiä suuremmalla menekillä. JCB:llä menovettä kului tasan seitsemän litraa ja ECM:llä 7,2.
Erot repesivät yllättävän suuriksi, sillä Takeuchin tulos oli 7,8 ja Volvon peräti 8,2 litraa. Suurimman ja pienimmän kulutuksen erotus on siis 1,6 litraa. Tasaisen vauhdin taulukon mukaan kahdeksan tunnin työpäivän aikana eroksi muodostuu 12,8 litraa.
Osaston luetuimmat
- Mikko Moilasta viehättää työn maanrakennuksen monimuotoisuus – "Konekuskin täytyy huolehtia työmaasta monipuolisesti"
- Televisiosta tuttu Markku Saukko on maarakennusalan ammattilainen – työn lomassa onnistuu myös yhteisselfiet kuraisissa vaatteissa
- Risupeto Edition -tukisukset pidentävät metsäkäyttöisen kaivinkoneen telaston elinikää – myös koneen vakaus parani
- Alansa ammattilainen: Tenho Koponen siirtyi maansiirtoyrittäjästä energiapuukourien valmistajaksi – ”Yhteisöllisyys on tärkeää myös liiketoiminnassa”
- Kylävieraat kauhistuivat, kun taaperoikäinen Anne Tikkanen käynnisti kaivinkoneen — nyt hän tekee metsäurakointia isänsä työparina
- Konealan Gallup: Miksi kallistuvat kauhanpyörittäjät ovat harvinaisia Isossa-Britanniassa?
- Komatsu PC80MR-5 -kaivukone: Perusvarma puurtaja