Konepaja E. Virtanen Oy 50 vuotta: Levyleikkureita ja särmäyskoneita Jokioisista

Pienestä aloittanut Konepaja E. Virtanen Oy työllistää yhdessä rinnakkaisyhtiönsä kanssa 26 työntekijää. Viljasiilojen luukuista alkanut valmistus keskittyy nykyisin levyleikkureihin ja särmäyspuristimiin.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Konepaja E. Virtanen Oy:n teollisuushallit sijaitsevat Jokioisissa. Hallituksen puheenjohtaja Eino Virtanen esittelee.
Konepaja E. Virtanen Oy:n teollisuushallit sijaitsevat Jokioisissa. Hallituksen puheenjohtaja Eino Virtanen esittelee.
Yrityksen päätuotteita ovat jyhkeät levyleikkurit ja särmäyspuristimet sekä tilaustöinä tehtävät erikoispuristimet. Vuosittain näitä valmistetaan 25–30 kappaletta.
Yrityksen päätuotteita ovat jyhkeät levyleikkurit ja särmäyspuristimet sekä tilaustöinä tehtävät erikoispuristimet. Vuosittain näitä valmistetaan 25–30 kappaletta.
Tämä käsikäyttöinen ”mankeli” on valmistettu omassa pajassa jo kymmeniä vuosia sitten, joskin siihen on myöhemmällä iällä asennettu sähkömoottori ja ”Mersun” vaihdelaatikko. Kone toimii edelleen.
Tämä käsikäyttöinen ”mankeli” on valmistettu omassa pajassa jo kymmeniä vuosia sitten, joskin siihen on myöhemmällä iällä asennettu sähkömoottori ja ”Mersun” vaihdelaatikko. Kone toimii edelleen.
Kolmen maanviljelijän yhteisen Claas-ajoleikkurin roottorin oletettu vika oli akselin vääntyminen, koska vetoremmi ei pysynyt päällä. Uusi roottori ajosilppuriin olisi varaosamyynnissä maksanut 11 500 euroa. Todellinen vika oli kuitenkin akselin katkeaminen. Korjauskustannukset jäivät 20 prosenttiin siitä, mitä uusi roottori olisi tullut maksamaan.  Kuvassa viallisen roottorin ympärillä vasemmalta lukien: viljelijä Simo Hortta, markkinointivastaava Mauno Kumpulainen, yrittäjä Eino Virtanen sekä viljelijä Kalle Äijälä.
Kolmen maanviljelijän yhteisen Claas-ajoleikkurin roottorin oletettu vika oli akselin vääntyminen, koska vetoremmi ei pysynyt päällä. Uusi roottori ajosilppuriin olisi varaosamyynnissä maksanut 11 500 euroa. Todellinen vika oli kuitenkin akselin katkeaminen. Korjauskustannukset jäivät 20 prosenttiin siitä, mitä uusi roottori olisi tullut maksamaan. Kuvassa viallisen roottorin ympärillä vasemmalta lukien: viljelijä Simo Hortta, markkinointivastaava Mauno Kumpulainen, yrittäjä Eino Virtanen sekä viljelijä Kalle Äijälä.

Konepaja E. Virtanen Oy:n valmistaa Jokioisilla levyleikkureita ja särmäyspuristimia sekä niihin työkaluja ja teriä. Lisäksi yritykseltä onnistuu maatalouskoneteollisuuden alihankintatyöt, aarporaus, jyrsintä, hionta ja raaka-ainekauppa sekä rinnakkaisyhtiö Fixtool Oy:n cnc-koneistustyöt.

Yrittäjä Eino Virtanen aloitti koneiden korjauksen Forssan Koijärvellä vuonna 1961. Alkuperäinen työtila oli kooltaan 100 m2. Neljän toimintavuoden jälkeen toimitilojen koko kasvatettiin kolminkertaiseksi ja yritykseen palkattiin ensimmäiset työntekijät. Samalla alkoi teollinen tuotanto.

Yrityksen ensimmäinen tuote oli puuvalmisteisten viljasiilojen pohjasuppiloiden metalliluukut. Pian tuotantoon tulivat myös siilosuppilot ja varsinaiset viljasiilot. Alussa tuotannossa oli myös kaksisiipisten traktoriaurojen kolmas siipi. Lisäsiipi kasvatti kynnön työleveyden avo-ojan reunaan ulottuvaksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Pajalla valmistettiin myös vanhoista kuorma-autojen alustoista vetäviä traktorin perävaunuja ja niihin kippilavoja. Ensin kipit olivat mekaanisia hammasrataskippejä, mutta myöhemmin kipit muuttuivat hydrauliikalla toimiviksi.

1960-luvun puolivälissä konepajan tuotantoon tuli traktoreiden ohjaamot, joista ensimmäiset valmistettiin yksityiselle koneyrittäjälle. Tieto ohjaamoiden valmistuksesta kantautui myös Suomen Maanviljelijäin Kauppaan (SMK), joka tiedusteli, voisiko Virtanen valmistaa ohjaamoita SMK:n myymiin traktoreihin. Ohjaamoita valmistettiin SMK:lle ja myöhemmin myös Rotaattorille 15 vuoden ajan.

Viljasiilojen pohjasuppiloiden valmistus antoi vuonna 1965 Virtaselle kipinän suunnitella ja valmistaa oma särmäyspuristin. Tuloksena suppiloiden valmistus nopeutui huimasti, minkä innoittamana alkoi särmäyspuristimien jatkokehitys ja myöhemmin myös teollinen tuotanto. Ensimmäinen 100 tonnin särmäyspuristin on edelleenkin käytössä.

Lähes samaan aikaan särmäyspuristimen suunnittelun kanssa alkoi myös peltileikkurin suunnittelutyö.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Koijärvi käy liian pieneksi

Toiminnan jatkuva kasvu teki Koijärven toimitiloista ahtaat. Ongelmia oli myös sähkön saannissa: jännitteen jatkuva heilahtelu ja jakelun katkonaisuus tekivät tuotannosta epävarmaa.

Niinpä Virtanen osti vuonna 1968 Forssan kaupungilta 6000 neliön teollisuustontin ja rakennutti tontille 750-neliöisen teollisuushallin. Forssaan muuton myötä yritys muutti nimensä

Konepaja E. Virtaseksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kymmenen vuotta Forssaan muuton jälkeen tilaa kasvatettiin kahdessa erässä jopa 3500 neliöllä. Tuolloin yrityksessä toimi jo lähes 40 työntekijää.

Vuonna 1985 yrityksen yhteyteen perustettiin cnc-koneistukseen keskittyvä rinnakkaisyhtiö Fixtool Oy. Nykyisin Fixtool on kokonaan Virtasen perheen omistuksessa.

Vuonna 1989 yritystoiminta siirrettiin Forssasta Jokioisiin, Lounaissepät Oy:n hallitsemaan kiinteistöön. Lounaisseppien osakekannan siirryttyä lähes kokonaisuudessaan Eino Virtasen perheen omistukseen muutettiin yrityksen nimeksi Konepaja E. Virtanen Oy. Vanhempi liiketoiminta jatkoi toiminimi Koneliike E. Virtasena.

Nykyisin Virtasella on Jokioisissa seitsemän hehtaarin tontti, jossa on 5000 neliötä lämmintä tuotantotilaa ja 2000 neliötä kylmää varastotilaa.

Tuotteet ja tuotannollinen toiminta

Nykyisin Konepaja E. Virtasen päätuotteita ovat suuret levytyökoneet eli levyleikkurit, särmäyspuristimet ja tilaustyönä valmistettavat erikoispuristimet. Suurimman särmäyskoneen puristusvoima on 600 tonnia. Sillä taipuu 30-millinen teräslevyn.

Suurimman toimitetun erikoispuristimen puristusvoima oli peräti 1800 tonnia. Levyleikkureista eniten valmistettu malli leikkaa enintään 12 millin levyä, mutta järein malli jo 25 mm paksua levyä. Levytyökoneita valmistuu vuosittain 25–30 kpl. Lisäksi Virtasen toimialaan kuuluu erikoistyövälineiden valmistus, metalliteollisuuden alihankintatyöt ja huoltotoiminta.

Konevalmistuksen kotimaisuusaste on lähes 90 prosenttia. Lähinnä hydrauliikassa ja tietojärjestelmissä turvaudutaan ulkomaisiin laitteisiin. Levytyökoneet markkinoidaan pääasiassa kotimaahan, mutta vientiäkin on. Tärkeimpiä vientimaita ovat Ruotsi, Viro ja Puola.

Särmäyspuristimien työkalujen osuus tuotannosta on kolmasosa. Suurin osa työkaluista tehdään maatalouskoneteollisuudelle, esimerkiksi Reikälevylle, Nokkakoneelle, Pellonpajalle, Arskalle, Rametille ja Keslalle.

”Lama ei juurikaan kurittanut konepajan toimintaa”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Eino Virtanen.

”Suuri tilauskanta takasi täystyöllisyyden talvikuukausille asti ja nyt onkin näkyvissä taas metalliteollisuudessa elpymisen merkit. Sekä levytyökoneiden että alihankintatöiden tilausmäärät ovat jälleen kasvussa.”

Muutokset yritysjohdossa

Yritysjohdossa tapahtuneiden järjestelyjen jälkeen Eino Virtasen pitkä ja vaiherikas ura metalli-

teollisuusyrittäjänä jatkuu edelleen yritysten pääomistajana, tuotekehittäjänä ja hallituksen puheenjohtajana.

Konepajan toimitusjohtajan tehtävät on siirretty perheen vanhimmalle pojalle Eskolle ja vastaavasti Fixtoolin toimitusjohtajan tehtävät toiselle pojalle, Tapiolle. Perheen nuorimmainen, Anne-Mari, pyörittää yrityksen taloushallintoa.

Eino Virtanen laskee lujuuslaskelmat edelleen päässään koneen vierellä ja pystyy arvioimaa metallilevyn painon silmävaraisesti hämmästyttävän tarkasti.

Jos häneltä kysyy eläkeaikeista, saa vastaukseksi: ”Niin pitkään kuin muisti pelaa, tulen pysymään sorvin ääressä.” n

 

Konepaja E. Virtanen Oy ja Fixtool Oy

 

Kotipaikka Jokioinen

Työllistää 26 henkilöä

Yhteenlaskettu liikevaihto

lähes 3 milj. euroa

Avaa artikkelin PDF