Sahankäsittelytaitoa punnittiin jälleen kerran moottorisahauksen SM-kilpailuissa. Metsämuseo Luston kentällä suoritetussa kilpailussa oli reilusti hajontaa. Tutut nimet olivat kärjessä, mutteivät täydellisillä suorituksilla. Piristysruiskeen kilpailuun toivat kovatasoiset virolaiset kilpailijat.
Kilpailuun osallistui tänä vuonna 9 Pro-sarjan kilpailijaa ja yksi Pro W -luokan naiskilpailija. Edellisvuosien kilpailijoista puuttuivat esimerkiksi naisten mestari Marjut Laakkonen ja nuorten mestari Matias Immonen.
Teräketjun vaihto -tehtävässä oli monenmoisia kiemuroita. Kun suomalaiset tekivät tuloksiaan enemmän tai vähemmän onnistuneesti, virolaiset Peeter Mitt ja Helvis Koort tulivat viimeisinä kilpailijoina näyttämään mallia. Mitt vaihtoi ketjun ajassa 9,19 sekuntia ja Koort ajassa 10,49. Suomalaisista paras oli Jukka Perämäki, ajalla 11,21. Pisteissä hänen kanssaan tasoihin pääsi Jarmo Laatikainen, ajalla 11,55. Pro W -luokan Janniina Hämäläinen teki kelpo ajan 14,54, mutta sormeen tulleen haavan vuoksi 20 virhepistettä laskivat tulosta.
Alta-päältä -katkaisu ja tarkkuuskatkaisu olivat kilpailun tasaisimmat lajit. Alta-päältä -sahauksessa Perämäki teki erittäin hyvän suorituksen ja vahvisti asemaansa SM-kilpailun osalta. Ensimmäisessä sahauksessa porrastus 0 milliä ja toisessakin vain 1,67. Vieläpä lajin nopeimmalla ajalla. Laatikainen piti kilpailun tiukkana ja sijoittui toiseksi. Kolmanneksi kiri ensimmäisessä tehtävässä epäonnistunut Pentti Paananen. Hämäläiselle sattui harmillinen lipsahdus kakkospölkyllä, ja reilu porrastus yhdessä vinouden kanssa pudotti hänen tulostasoaan.
Tarkkuuskatkaisussa Paananen pisti kierrokset kuntoon ja tempaisi lajivoiton Viitasaarelle. Vinoutta oli vain 0,7 / 0,1 astetta ja molempiin pölkkyihin jäi vain 1,7 milliä puuta ehjäksi. Virolainen Raino Kivi sahasi jopa kiekon irti, ilman naarmuakaan pohjavanerissa. Suomalaisista toiseksi tuli Vesa Kurki, joka sahasi Paanasen tavoin pölkkyjen päät alle asteen heitolla suoriksi. Ja heidän perässään tuli tasaisen varmasti tulosta tehnyt Perämäki. Ensimmäisessä SM-kilpailussaan ollut Juha Poittinen väläytti taitojaan, sijoittuen hyvillä pisteillä neljänneksi. Lajissa useasti erittäin vahva Esa Tumelius sortui varaslähtöön, kengän kärki liukui lähtölinjan etupuolelle.
Kaato suoritettiin tänä vuonna laserkaatona. Se tarkoittaa, että kilpailijat sahaavat lyhyen pölkyn kaatosahaukset kuten tolppakaadossakin. Mutta kaatotarkkuus määritetään laserin avulla, irrottamattoman pölkyn kaatokolon pohjasta. Merkkitaulusta mitataan laserpisteen sijainti suhteessa keskilinjaan. Suoritusaika on 2 minuuttia, kun tolppakaadossa se on 3 minuuttia. Tehtävä on siis suoritettava rivakasti, mutta tarkasti.
Kilpailussa ykkösnumerolla kilpaillut Hämäläinen laittoi heti muille purut kurkkuun. Kun laserpistettä kohdistettiin merkkitauluun, se osui käytännössä keskelle merkkiviivaa. Mittauksessa eroksi saatiin vain 3 milliä. Kun kaatosahauksen tarkistusmittaukset oli tehty, putosivat pisteet. Kaatokolon ja kaatosahauksen korkeusero oli liian suuri.
Kaadon voitti jälleen Paananen, 35 millin poikkeamalla. Toiseksi sijoittui Kurki, 59 millin erolla. Kilpauransa alussa oleva Poittinen otti lajipronssin 60 millin poikkeamalla. Viime vuosien ja -kymmenten menestyjät Laatikainen ja Perämäki olivat yllättäen lajin hännillä. Kummallakin kaatotarkkuus heitti liiaksi.
Kilpailun viimeisen ja näyttävimmän lajin eli karsinnan alla tilanteet olivat tasoittuneet. Käännetyssä pistejärjestyksessä käydyssä lajissa viimeisissä pareissa olivat vastakkain suomalainen ja virolainen kilpailija. Näin suomalaiset saivat kovat kirittäjät – lajin lopputuloksissa kaikki neljä vierailijaa olivatkin seitsemän parhaan joukossa.
Aloitustehtävän takamatkalta kärkeä kohden hiipinyt Paananen teki hyvän suorituksen, nousten pronssimitalille. Hänen kohdallaan suorituksen onnistumista korostaa se, että lajissa erittäin harvinainen tekninen vika hidasti suoritusta. Saha ei ottanut kunnolla kierroksia, mikä karsinnan sujuvuuden vuoksi on oleellista.
Laatikaisen ei niin täydellinen kilpailu päättyi mainion karsinnan myötä hopeamitaliin. Ja mitenkäs muuten, Perämäki karsi todella hienon suorituksen myötä mestaruuteen. Lisäksi kyseessä oli kilpailun ainoa virhepisteetön suoritus ja kilpailun suomalaisten nopein aika, 17,18 sekuntia.
Kokonaispisteitä tänä vuonna Perämäki keräsi 1 653, kun edellisvuonna pistemäärä oli 1 661. Hän oli nyt suomalaisista ainoa, joka ylitti 1 600 pisteen rajan. Vaikka moni kilpailija sai hyvän sijoituksen, pisteet jäivät alhaisiksi. Samalla kilpailu oli kuitenkin tasaisempi. Viime vuonna kymmenen kärjen pisteet olivat keskiarvolla 1 530, tänä vuonna keskiarvo oli 1 537.
Vuoden 2026 MM-kilpailut ovat jo maaliskuussa. Slovenian Šentjernej:ssä 12.–15.3.2026 järjestettävät kilpailut ovat niin aikaisin, että osallistujavalinnat on tehtävä jo tänä vuonna.
Suomessa kilpailutoimintaa ylläpitävä Sumoki ry on päättänyt, että kisajoukkueeseen pääsyyn on kaksi mahdollisuutta: nyt pidetyn SM-kilpailun tulos tai elokuussa järjestettävien Ilomantsin Karhufestivaalien kilpailun tulos. Niistä parempi otetaan huomioon, kun kilpailijat valitaan. Niinpä monelle SM-kilpailuissa epävireiselle kisaajalle ovet ovat edelleen avoinna joukkueeseen. Kukaan, edes mestarikaan ei vielä ole varmistanut paikkaansa.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
