SkogsElmiassa oli esillä myös vanhoja harrastekoneita - papatusta pusikosta

SkogsElmia näyttely järjestettiin Jonköpingissä 6.–8.6.2019. Tapahtumassa esittelivät toimintaansa aktiivisen metsätalouden lisäksi erilaiset yhdistykset sekä järjestöt. Vanhat koneet tai risuaidan teon kaltaisten perinteisten työmenetelmien esittely ovat hyväksi havaittuja keinoja, joilla houkutellaan kävijöitä kuulemaan näytteilleasettajien kaupallista sanomaa.
Metsäkonevalmistaja ÖSÄ on varustanut uutena tämän vuosimallia 1958 olevan Bolinder Munktells 35 -traktorin metsäkäyttöön. Aktiivikäytön jälkeen kone jäi seisomaan 17 vuodeksi ulos, kunnes 4 yrityksen jäsentä onnistui ostamaan koneen sen omistavalta rouvalta. Kone on ”pienten” käynnistyshankaluuksien ja moottorin kunnostuksen jälkeen kovassa työkunnossa.  (UO)
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Volvo N 86 on vuosimallia 1972. Se on myyty uutena Mustadforsin Ruukille, seuraava omistaja asensi siihen metsävarustuksen. Nykyinen omistaja on Anders Karlsson. (UO)
Volvo N 86 on vuosimallia 1972. Se on myyty uutena Mustadforsin Ruukille, seuraava omistaja asensi siihen metsävarustuksen. Nykyinen omistaja on Anders Karlsson. (UO) Kuva: Uolevi Oristo
Vihreä kone on ÖSA Bamse vuodelta 1957, jonka nykyisen omistajan Isoisä Karl W Karlsson osti 60-luvun lopulla. Hän myi koneen 80-luvun lopulla, mutta Anders Isaksson onnistui ylipuhumaan koneen senhetkisen omistajan ja kone siirtyi hänelle vuonna 2016. (UO)
Vihreä kone on ÖSA Bamse vuodelta 1957, jonka nykyisen omistajan Isoisä Karl W Karlsson osti 60-luvun lopulla. Hän myi koneen 80-luvun lopulla, mutta Anders Isaksson onnistui ylipuhumaan koneen senhetkisen omistajan ja kone siirtyi hänelle vuonna 2016. (UO) Kuva: Uolevi Oristo
BM 230 Victor vuodelta 1958. Traktorissa on ÖSA:n valmistama puolitelavarustus. Kuljettajana Anders Karlsson, omistaja Anders Isaksson. (UO)
BM 230 Victor vuodelta 1958. Traktorissa on ÖSA:n valmistama puolitelavarustus. Kuljettajana Anders Karlsson, omistaja Anders Isaksson. (UO) Kuva: Uolevi Oristo
Ruotsalaisten huolitelluilla pihapiireillä ovat sulassa sovussa robottileikkuri ja perinteinen riukuaita. Riukuaidan valmistusnäytös kiinnosti suuresti näyttelyvieraita. (TH)
Ruotsalaisten huolitelluilla pihapiireillä ovat sulassa sovussa robottileikkuri ja perinteinen riukuaita. Riukuaidan valmistusnäytös kiinnosti suuresti näyttelyvieraita. (TH) Kuva: Tommi Hakala
Kuvassa pieni otos Rejmer Bryntesonin (punainen lakki) isosta saha- ja käsityökaluvalikoimasta. (UO)
Kuvassa pieni otos Rejmer Bryntesonin (punainen lakki) isosta saha- ja käsityökaluvalikoimasta. (UO) Kuva: Uolevi Oristo
Jonsered XA Raket Diesel -sahaa valmistettiin vuosina 1954–1960. 50-kuutioisesta moottorista irtosi tehoa 2,6 hv. Sahan paino oli 10,8 kg. (UO)
Jonsered XA Raket Diesel -sahaa valmistettiin vuosina 1954–1960. 50-kuutioisesta moottorista irtosi tehoa 2,6 hv. Sahan paino oli 10,8 kg. (UO) Kuva: Uolevi Oristo
Amerikkalainen Sally Saw on vuosimallia 1946. Puun katkaisu tapahtuu pyöreällä terällä, jota käytetään eräänlaisella kulmavaihteella. Saha paina yli 30 kiloa…(UO)
Amerikkalainen Sally Saw on vuosimallia 1946. Puun katkaisu tapahtuu pyöreällä terällä, jota käytetään eräänlaisella kulmavaihteella. Saha paina yli 30 kiloa…(UO) Kuva: Uolevi Oristo

Ruotsalaisilla on hyvin samanlainen metsäsuhde kuin suomalaisilla. Siksi SkogsElmiassa oli koneiden lisäksi esillä vanhoja työtapoja, kuten esimerkiksi riukuaidan tekoa.

Metsänhoito ja metsätöiden koneellistuminen on ruokkinut myös konevalmistuksen kehittymistä. Tästä syystä kaksi pohjoismaata ovat olleet vahvoja metsäkonevalmistuksen emomaita ja se näkyy historiallisten koneiden esittelyissä. Molemmissa maissa siirryttiin maailmalla vallinneesta kokorunkomenetelmästä tavaralajimenetelmään vaiheittain, mutta hieman eri tavoin.

Ensimmäiset metsäkoneet ovat kiinnostava harrastekohde, sillä hyvin säilyneitä koneyksilöitä on vain vähän. Useimmiten hyvin säilyneet koneet ovat sellaisia malleja tai yksilöitä, joiden käyttö on ongelmien vuoksi jäänyt vähäiseksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Diesel-käyttöinen moottorisaha

Jonsered XA Raket XA -diesel on teknisesti, mutta ei kaupallisesti, mielenkiintoinen vaihe moottorisahojen kehityskaaressa. Sitä valmistettiin vuosina 1954–1960. Polttoaineena oli dieselin, bensiinin ja öljyn seos. Sytytys tapahtui hehkutulpalla, joka esilämmitettiin propaanikaasulla etukahvan toimiessa kaasusäiliönä. Ajankohta on varsin varhainen, sillä diesel löi itsensä läpi traktoreissa vasta 50- ja 60-lukujen vaihteessa. Raket dieselin kerrottiin olleen tehokas, mutta se savutti kovasti ja painoakin oli 10,8 kiloa.

Vanhoja moottorisahoja oli esillä parillakin osastolla. Skogsforum-verkkosivuston osaston vieressä oli sahakeräilijöiden osasto, jonka vanhimmat sahat olivat 30-luvulta.

Amerikkalaisten ja ruotsalaisten sahamerkkien lisäksi esillä oli myös suomalaisia 60-luvun sahoja.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsätapahtumat suosittua toimintaa

Ruotsi on iso maa, jonka vahvin maatalousalue sijaitsee Suomea etelämpänä. Metsää on sen sijana aivan luoteisinta kolkkaa lukuun ottamatta kaikkialla. Luonnossa liikkuminen kiinnostaa myös muita kuin metsästäjiä, koska metsällä on tärkeä merkitys toimeentulon kannalta.

Metsäkonetapahtuma on Taalainmaalla, Mellerudin kunnassa toimivalle kyläyhdistykselle hyvä keino hankkia varoja toimintaansa. Yhdistys oli SkogsElmiassa mukana tietysti aktivoimassa metsäkoneista kiinnostuneita henkilöitä hyvän harrastuksen pariin. He markkinoivat samalla oman yhdistyksensä tulevan syyskuun 21. päivänä järjestettävää ”Skogens Veteraner” -konetapahtumaa.

Källhultin kylän yhdistyksessä on noin 150 aktiivista jäsentä, joista tosin vain osa on koneharrastajia.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsäalan yrittäjäveljekset Karl-Erik ja Jan Åke Jansson ovat Skogens Veteraner -tapahtuman kantavia voimia

Tämänkertainen, joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma on järjestyksessä neljäs. Ensimmäisellä kerralla mukana oli nelisenkymmentä metsäkonetta, tälle vuodelle odotetaan yli 70 metsäkonetta ja paria tuhatta kävijää. Tarjolla on työnäytösten lisäksi syötävää ja juotavaa sekä paikallisten viihdyttäjien esityksiä.

Kuvat: Tommi Hakala ja Uolevi Oristo