Pöytämäen mäkivetokisoissa pyörä piti ja voima jylläsi – traktoreita simahti aiempaa enemmän
Vieremän Pöytämäen nyt jo kymmenettä kertaa järjestetyt mäkivetokisat vietettiin 14.3.2026 tauottomassa tihkusateessa, mutta suurempaa yleisökatoa ei huono keli aiheuttanut. Traktoreihinkaan se ei vaikuttanut: pyörä piti ja voima jylläsi, mutta rikkoontumisia oli aiempia vuosia enemmän. Tämä tarkoittanee, että voimien ja kierrosten kasvattamisessa ollaan tultu lähelle äärirajoja.
Kahden tehokkaimman luokan selvä ykkönen oli lapinlahtelaisen Kusti Rautiaisen kuskaama New Holland TM190. Alle 250-hevosvoimaisissa 23 tonnin lasti tuli maaliin 21,35 sekunnissa, yli 250 hv:n luokassa lippu heilahti 25,14 sekunnin kohdalla. Moottori oli varmaan saanut jonkinlaista vitamiinia, koska eroa edellisvuoteen oli yli 5 sekuntia. Kuva: Kimmo Kotta
Vieremän Pöytämäen kymmenensiin vetokisoihin osallistui noin 50 traktoria, joista osa hyödynnettiin kahdessa eri luokassa, joten varsinaisia vetotuloksia voitiin kirjata 69. Laajin edustus oli Vieremältä ja lähikunnista, mutta totuttuun tapaan traktoreita oli rahdattu satojen kilometrien takaakin. Yläsavolaisilla on erinomaiset mahdollisuudet treenaamiseen, mutta missä testailevat koneitaan erinomaisesti menestyneet kurikkalaiset, kuortanelaiset ja nivalalaiset? Sieltä kun ei savolaiselta kantilta katsottuna löydy mäkiä – ja jos löytyykin, niin ne ovat jossain sivummalla piilossa.
Kisat pidettiin entiseen tyyliin maaliskuun puolivälissä, mikä oli tällä kertaa viimeinen mahdollinen ajankohta, sillä viikkoa myöhemmin peltoparkki olisi sulanut käyttökelvottomaksi. Roiskui siellä rapa nytkin, mutta alla oli vielä sen verran tiukka routa, että uppoamisesta ei ollut pelkoa. Kaiketi koko kilpailupäiväksi ennustetun ja myös toteutuneen tihkusateen takia yleisöä näytti olleen hieman viime vuotta vähemmän – mutta vain hieman.
Alle 51-hevosvoimaisissa voiton vei kuortanelaisen Toni Lindahlin Buster-Volvo koko kisan toiseksi nopeimmalla ajalla 14,18 sekuntia, mikä tarkoittaa yli 60 km/h keskinopeutta. Tässä pienimmässä luokassa lastia perävaunuineen oli 2,5 tonnia. Alkuperäinen, virittämätön 47 hv:n Buster on kulkenut 2 250 minuuttikierroksella noin 28 km/h. Kuva: Kimmo Kotta
Koko kisan kovimman ajan teki Kalle Ranta Kuortaneelta. Luokassa alle 80 hv Zetor 4011 viiletti ylämäen aikaan 14,13. Alle 65-hevosvoimaisissa paras aika oli 15,17 sekuntia, mikä sekin riitti luokkavoittoon. Kuormaa oli 3,5 ja 6 tonnia. Kovin ylivoimainen ei Zetor ollut kummassakaan luokassa; eroa kakkoseen oli vaivaiset 0,30 ja 0,10 sekuntia. Kuva: Kimmo Kotta
Tulokset ennallaan
Muutamana vuotena ennätykset ovat Pöytämäessä ropisseet reilustikin, mutta nyt viime vuotta paremmaksi pantiin enimmillään 1,63 ja 1,35 sekuntia luokissa alle 65 hv ja alle 250 hv. Parannusta oli myös luokissa alle 190 hv, alle 100 hv ja alle 80 hv, joissa päästiin 0,10, 0,17 ja 0,32 sekuntia parempiin aikoihin.
Traktoreiden simahtamiset olivat aiemmin Pöytämäessä harvinaisia, mutta nyt nähtiin muutama sellainenkin. Kannentiivisteen pettäminen on melko harmiton vika, vaikka se äärimmäisessä rasituksessa aiheuttaakin näyttävän höyrypilven, mutta nähtiinpä jokunen isompaakin korjausta vaatinut vammautuminen.
Täytyy vain ihmetellä, kuinka aikanaan huonoina pidetyt traktorit, jotka eivät välttämättä kestäneet kovin pitkään tavallistakaan käyttöä, kiitävät hurjilla kierroksilla maaliin saakka raskaan lastinsa kanssa jopa useampaan kertaan päivässä. Alkuaan 45-hevosvoimainen traktori, joka pääsee osaavan kuskin käsissä 12 % nousussa lähes 70 km/h keskinopeuteen 6 tonnin lastin kanssa, on yhtä kaukana alkuperäisestä kuin F1-luokan formula tavallisesta henkilöautosta.
Pöytämäen kisat onnistuivat taas täydellisesti, mikä toivottavasti takaa niiden jatkuvuuden. Mäkivetojen ja tavallisten vetokilpailujen ohella muutamissa Euroopan maissa järjestetään Speed ploughing -kisoja, joissa isoilla viritetyillä traktoreilla kynnetään mahdollisimman nopeasti jäljestä välittämättä. Löytyisiköhän Vieremältä tai joltain muulta traktoriurheilupaikkakunnalta sopivaa sänkipeltoa ja raisuja kuskeja sellaiseen koitokseen? Ruotsissa ja Tanskassa vauhtikyntöä on harrastettu jo vuosia, ja se näyttää viehättävän etenkin nuorempaa väkeä, jota kaivattaisiin lisää kaikkiin konetapahtumiin.
Tässä kuvassa pitäisi olla alle 100-hevosvoimaisten voittaja Lauri Maljanen Mikkelistä, jonka Valmet 1102 veti 8,5 tonnin kärryään aikaan 16,12, mutta sattumusten takia on tyytyminen pylkönmäkeläisen Kim Miettisen 4/65-Nuffieldiin, joka tuli kakkoseksi ajalla 16,70. Nuhvin alkuperäinen nelosmoottori on vaihdettu huippuviritettyyn kuutoseen. Kuva: Kimmo Kotta
Edellisvuoden tapaan alle 130- ja alle 190-hevosvoimaisten voittaja oli vieremäläinen Topi Raatikainen 1102-Valmetillaan. Alemmassa luokassa Valmet liikkui vajaan sekunnin verran hitaammin kuin viime vuonna (18,47), mutta tehokkaammassa sarjassa edistystä oli 0,10 sekuntia (20,49). Kuormaa oli 12 ja 19 tonnia. Kuva: Kimmo Kotta
Alle 160-hevosvoimaisissa selkeä voittaja oli kuortanelainen Joni Hakala, jonka Zetor 8045 selvitti 250 metrin ylämäen ajassa 20,09. Eroa kakkoseen oli yli 2 sekuntia. Myöhemmin tehty alle 130-hevosvoimaisten veto päättyi kuitenkin moottorin kilahtamiseen juuri ennen maalia. Monen muunkin kisa katkesi tekniikan pettämiseen. Kuva: Kimmo Kotta
Kaikki traktorit eivät olleet huippuunsa viritettyjä kisakoneita. Tämä 6-sylinterinen Ursus vetää arkisin kalkkivaunua, ja voimaa on varmasti kuin pienessä yläsavolaisessa kylässä, mutta alle 160-hevosvoimaisten luokassa aikaa kului tuplasti enemmän kuin voittajalla. Keskinopeudeksi tuli kuitenkin 22,5 km/h, mikä ei ole huonosti 16 tonnin lastilla. Kuva: Kimmo Kotta
Uusimmista traktoreista tehokkain oli Fendt 933 Vario, joka vieremäläisen Jari Åsenbryggin ohjaamana kiskaisi yli 23-tonnisen lastinsa mäen harjalle aikaan 29,22 sekuntia, millä pääsi yli 250-hevosvoimaisten kakkossijalle. Fendtissä oli voimaa vähintään sille luvatun 326 hv:n verran, mutta ääntä ja savua se ei kehittänyt juuri lainkaan. Kuva: Kimmo Kotta
