FinnMetkossa oli esillä paljon uutuuksia – pienetkin muutokset koneiden toiminnallisuudessa ovat tärkeitä työn sujuvuuden kannalta

Vuoden 2024 FinnMetko kiinnosti yli 30 000 kävijää, joille nähtävää oli paljon. Osastoilla liikkuivat niin koneyrittäjät, kuljettajat kuin metsänomistajatkin. Kuva: Tommi Hakala

• Tapahtuma järjestettiin Jämsässä 29.–31.8.2024
• Yli 340 näytteilleasettajaa ja 30 700 näyttelyvierasta.
• Järjestäjänä FinnMetko Oy, seuraava näyttely 3.–5.9.2026

FinnMetkossa esiteltiin paljon uutuuksia, jotka eivät välttämättä saaneet yhtä paljon julkisuutta kuin suurten valmistajien tuotteet. Yksittäiselle omiin tarpeisiin tai urakointiin konetta hankkivalle asiakkaalle pienten valmistajien uutuudet ovat kuitenkin aivan yhtä merkittäviä. Yksityiskohdat koneiden toiminnallisuudessa, esimerkiksi energiapuun korjuussa, saattavat vaikuttaa pieniltä, mutta niiden merkitys työn sujuvuudelle ja keskeytymättömyydelle saattaa olla hyvinkin suuri.

Kevyempää kalustoa oli nyt näyttelyssä esillä aikaisempaa enemmän. Ruotsissa harvennuksia tehdään huomattavasti enemmän pienemmällä kalustolla kuin Suomessa. Kulttuurinen ero on suuri, kun verrataan konekantaa Pohjanlahden eri puolilla. Ruotsissa ajourat halutaan tehdä pieninä ja huomaamattomina, jolloin runkoluku ja tasaisuus säilyy. Suomessa harvennuksia tehdään yleensä isommalla kalustolla ja ajourat lukitaan koko loppukasvuajaksi uudistushakkuuseen saakka.

Pienempiä metsäkoneita valmistavat yritykset olivat nyt monipuolisella kattauksella paikalla. Kysyntää näiden koneiden korjuupalveluille on, kunhan niiden osalta työmaiden järjestelyt saadaan organisoitua yhtä tehokkaiksi kuin suuremmillakin koneilla. Tämä kuitenkin edellyttäisi pienemmillä koneilla yrittävien suurempaa koko Suomen kattavaa markkinointia ja tiedottamista.

Suomen markkinoille on viime vuosien aikana tullut useiden konevalmistajien kalustoa entisen Itä-Euroopan puolelta. Uusia maahantuojiakin on aloittanut. Kyseinen kalusto on koeteltu kovalla ja isolla puulla. Suomessa kyseisten koneiden kestävyys on hyvä, koska täällä puu on pääasiassa pehmeämpää ja pienempää. Lisäksi Itä-Euroopassa käytetyt tekniset ratkaisut perustuvat usein Suomessa tehtyihin innovaatioihin.

Seinäjoella toimiva Suomen Työkone Oy on laajentanut edustuksiensa määrää. Rottne-metsäkoneiden ja SP-harvesteripäiden lisäksi myös ruotsalainen Terri ja sen pienemmät metsäkonemallit ovat nyt valikoimassa. Mallistossa on kuormatraktori, yhdistelmäkone ja harvesteri. Kuva: Tommi Hakala

Logbullet toi näyttelyyn uunituoreen Superbullet-mallin. Kone vastaa mitoiltaan alkuperäistä Logbullettia, mutta siinä on ilmastoinnilla varustettu ohjaamo. Myös moottori on suurempi, 33 kW tehoinen nelisylinterinen Kubota. Hydrauliikkana säätyvätilavuuksinen järjestelmä, jota ohjataan minivivuilla.. Kuva: Tommi Hakala

Edellisessä Metkossa vielä puolivalmiina esitelty Prosilva J20 oli nyt esillä ja juuri ensimmäisistä maastoajokokeiluista saapuneena. Nosturina on Keslan uuden kuormatraktorinosturimalliston 12FT. Mallistoon kuuluvat mallit 9F, 12F ja 14F. Kuva: Tommi Hakala

Kronoksen järeimpään metsäperävaunumalliin, eli 16 tonnin kantavuuden Kronos 160 varusteluun on nyt saatavilla levennettävä kuormatila.Teleskooppisesti levenevien pankkojen myötä kuormatilan koko laajenee 3,4 m²:stä aina 4,0 m²:iin asti. Kuva: Tommi Hakala

FID Engeneering Oy edustaa Suomessa FTG Group:n tuotteita. Konserniin kuuluvat FTG Mowi, FTG Moheda ja FTG Källefall. Viimeisimmältä oli esillä kaksipalkkirunkoinen 9 tonnin kantavuuden metsäperävaunuyhdistelmä. Perävaununa yhdistelmässä FB90D ja nosturina 7,3 metrin ulottuman FB73T. Kuva: Tommi Hakala

Hypro-tuotteita edustavan I.Heinilä Oy:n osastolla oli valmistajansa erittäin järeärakenteinen HV14. Kantavuudeltaan 14 tonnin vaunun omapaino on peräti 2 800 kiloa ja se näkyy rakenteissa. Nosturille on kiinteä asennuspaikka, 2 metrin pituinen nivelaisa on nivelletty sermin takapuolelle. Kuva: Tommi Hakala

Keslan traktoriasenteisten nostureiden mallisto laajenee. Nyt 325 ja 326 saivat pikkuveljen, eli yksijatkeisen 324-mallin. Yksijatkeisen nosturin ulottuma on 7,35 metriä ja nostomomentti 81,6 kNm. Järeäprofiilinen ja sisäisellä letkutuksella oleva taittopuomi soveltuu hyvin energiapuukourien käyttöön. Kuva: Tommi Hakala

Jarcrac:n osastolla oli esillä useampia koneyksilöitä ja myös työnäytöksiä tarjottiin. Harvesterimallissa oli esillä uusin Mowin järeämpi 61T-liikeratanosturimalli. Kuvan koneessa hakkuupää oli Nisula 325, työnäytöskoneessa taasen LogMax 2000T. Kuva: Tommi Hakala

Kaivinkoneilla tapahtuvaan energiapuukorjuuseen kehitetystä Risupeto-kaatopäästä oli esillä myös varsinaisiin metsäkoneisiin muokatun version prototyyppi. Tilttisangan lisäksi protossa oli myös lisäpainoja – harvesterinosturilla kun ei pysty avittamaan taakan pysymistä pystyssä. Kuva: Tommi Hakala

Indexatorin metsäkonemallin kourankääntäjämallistoon esiteltiin uusi kuormatraktorimallin kääntäjä. Uusissa malleissa kääntäjässä ei ole varsinaista akselia, vaan sisäinen kehälaakerointi. Aiemmin esitellyn HX-harvesterimallin lisäksi nyt on saatavilla myös kuormatraktoreihin tarkoitettu GX-malli. Kuva: Tommi Hakala

Pressol:n polttoainekannujen valikoimasta olivat esillä myös pienemmät polttoainepullot, jotka soveltuvat esimerkiksi raivaussahakäyttöön.1,0- ja 1,5-litraisissa pulloissa on automaattinokat, aivan kuten valmistajansa yhdistelmäkanistereissa. Nokat voidaan kääntää suojaan pullon sisälle. Kuva: Tommi Hakala

Koneosapalvelun osastolla olivat esillä Cemo-polttoaineen kuljetussäiliöt. 440 litraisia säiliöitä on saatavana 12 voltin pumppu- tai imuletkuvarusteella. Säiliöiden valmistaja on teetättänyt säiliöille tiukimpien määräysten hyväksynnät – sen johdosta säiliöille on myönnetty ”ikuinen käyttöaika” ja ne ovat vapaita määräaikaistarkastuksista. Kuva: Tommi Hakala

Infraline Fortis Eco 2500 on 5000-mallin ohella edeltäviä mallejaan halvempi. Aiempi 2500-malli on pitkärunkoinen ja rakenne vaati useita jäykisteitä, mikä nostaa painoa. Uusi pyöreä säiliö on halvempi valmistaa sekä sisäsäiliön että ulkovaipan osalta. Säiliön yläosa toimii pumppukaappina, mikä myös laskee hintaa. Hinnat alkaen 1975 e alv 0 %. Kuva: Eemeli Linna

Infraline esitteli Piusi B.Smart -pumpun, jossa käyttäjäseuranta perustuu mobiilisovellukseen. Tunnistautuminen tehdään älypuhelimella Bluetoothin välityksellä. Sim-korttia ja lähettimiä ei tarvita. B.Smart on liitettävissä kaikkiin kuljetus- ja farmisäiliöihin. Järjestelmä nostaa säiliöstä ja varusteista riippuen hintaa noin 2500–3000 euroa verottomana. Kuva: Eemeli Linna

Syketec on kehittänyt pienimmän sykeharvesterinsa tekniikkaa hyödyntävän pilkekoneen. Kaadetut rungot vedetään vinssillä koneelle, runko karsitaan sykesyötöllä ja sykesyötön runko työntää katkotut pölkyt halkaisuterän läpi. Pilkkeet putoavat säkkitelineen 250 litraiseen säkkiin. Kone on saatavilla nostolaitemallina tai kuvan omahydrauliikkaisena hinattavana mallina. Kuva: Tommi Hakala

Metsävarusteita valmistavalta Krpan:lta oli esillä prototyyppiversio pienemmän ja yksinkertaisemman kokoluokan pilkekoneesta. CS3812 H:n teräketjukatkaisu riittää 38 sentin rungoille, halkaisuvoimaa on 12 tonnia. Iskunpituus valittavissa 25-, 33- ja 50-senttisenä. Koneessa on neljä pumppua ja 60 litran öljytilavuus. Kuva: Tommi Hakala

Ketju- ja telatyökaluja valmistava Havel Oy on tuonut mallistoonsa myös pienemmille sokkaliittimille tarkoitetun työkalun. Kiilamaisen kärjen ansiosta se sopii aivan pienemmistä sokkaliittimistä 12 millisiin asti. Kahvaosaa puristamalla sokka pysyy työkalussa avautumisenkin jälkeen. Kuva: Tommi Hakala

Seppo Kuisma Oy:n valikoimissa on uusi 17 tonnin tunkilla varustettu hydraulihalkaisija, Jussi 17t. Laite voidaan nostaa esimerkiksi metsäperävaunun päälle ja halkaista korkeintaan 60 senttimetrin pituisia ja 60 senttimetrin läpimittaisia puita. Saatavilla on 2/8 ja vakiona 2/6 osaan halkaiseva vastaterä.  Kuva: Seppo Pentti

Geotrimin osastolla oli esillä Faro Orbis Mobile skanneri eli käsikeilain. Sillä voidaan skannata tilaa, kuten rakennuksia, mutta myös puustoa. Laitteen kanssa kuljetaan metsässä linjoittain ja skanneri kerää tiedon ympäristöstään ja samalla tallennetaan puustotiedon paikkatietoon sidottuna. Alueen skannaaminen 10–15 metrin välein puustosta riippuen on yleensä riittävä, jolloin työmäärä on kohtuullinen. Laite lähettää 640 000 keilausiskua sekunnissa, jolloin metsästä saadaan riittävä pistepeitto.  Kuva: Seppo Pentti

Skannattu materiaali siirretään tilaohjelmaan, jonka on räätälöinyt metsävarantojen skannaamiseen Terrasolid Oy. Ohjelmassa käsitellään yksittäisen puun tietoa. Rinnankorkeusmittaus ja pituus ovat lähtökohta laskennalle, mutta kun puusto on skannattu koko pituudeltaan, saadaan myös tarkempi tieto yksittäisen puun rakenteesta ja tilavuudesta. Aineistossa jokaisella puurungolla on oma ID-numero. Tieto on tarkkaa, joten leimikossa voidaan päästä jopa apteeraustasolle, kun aineistosta saadaan selville rungon lenkous tai poikaoksat. Skannattu aineisto voidaan viedä taulukkolaskentaohjelmaan puulajeittain.  Kuva: Seppo Pentti

Dipperfox on hydraulikäyttöinen laite, johon voidaan vaihtaa työlaitteita. Rungon malleja on kolme: SC400 (12–35 kW), SC600 (35–83 kW) ja SC850 Pro (74–103 kW kaivinkoneisiin). Kuvassa näkyy hydraulihalkoja. Hydraulihalkojan lisäksi tarjolla on myös kantojyrsin. Työkalu voidaan vaihtaa irrottamalla laipan pultit. Kuva: Seppo Pentti

Ny-Tek Oy:n isosta lingosta on riisuttu lisävarustevaihtoehdot, jolloin on jalostunut edullisempi urakointimallin linko W273LA. Työleveys on 275 cm. Lingossa on alennusvaihde. Kulutusteräksestä valmistettu heittosiipi on kiinteä, ja se heittää lumen pienemmällä energialla kuin nevelöity siipi. Hinta 10 300 alv 0 %. Kuva: Seppo Pentti

Pentin Pajan energiapuukourat ovat aiemmin hyljeksineet Applen iOS-käyttöjärjestelmää langattomassa tiedonsiirrossa. Nyt yhteys mittalaitteisiin saadaan myös Applen laitteilla, Aiemmin laite on tukenut vain Android- ja Windows-käyttöjärjestelmiä. Myös tIltin venttiiliä voidaan myös ohjata samalla laitteella.  Kuva: Seppo Pentti

Junkkarilla laikkahakkuri on laitettu uusiksi ja tyyppinimi on HJ550. Pyöritysvoima siirtyy akselia pitkin suoraan taakse, josta on hihnavälitys hakkurin akselille. Lastuamiskulma on nyt 60 astetta, kun se on aiemmin ollut 45. Painatusta on lisätty, jolloin risutkin liikkuvat pöydällä. Alla on nyt teli ja nelipyöräjarrut  Kuva: Seppo Pentti

Slovenialaisen Uniforestin työlaitteita on nähty Metkossa kerran aikaisemmin valmistajan osastolla. Nyt Stallgården Astra Kirkkonummelta on aloittanut laitteiden maahantuonnin. Esillä oli pilkekoneita, kuvassa varusteltu Titan 40/20 Premium, hydraulihalkojia, juontokalustoa, halkojen niputtajia ja energiapuukouria.  Kuva: Seppo Pentti

Alliance 669 on uusi sisärenkaaton ja kumiseokseltaan optimoitu metsärengas, jossa olkapäiden ripojen pienempi kulma antaa pitoa. Keskellä ripojen suurempi kulma parantavat ajomukavuutta. Renkaassa on vahvistettu teräsvyörakenne. Vahvistettu jalkaosa ja sivuseinämät pidentävät käyttöikää. Kulutuspinta on leveä.  Kuva: Seppo Pentti

Op System Oy:n maahantuoma ja Wüstin valmistama SMS-812-hakkuri oli asennettu kuorma-auton päälle. Hakkurissa on 95-senttinen roottori, jossa on vakiona kuusi terää. Syöttöaukon koko on 120x80 senttiä. Näppärä yksityiskohta hakkurissa oli pieni nosturi, jolla kevennetään seulanvaihtotyötä.  Kuva: Seppo Pentti

Avesco esitteli Cat 317 -kaivukoneen metsäalustalla. Ylävaunuun on lisätty kylkisuojaukset. Alavaunuun on asennettu 900 mm:n telalaput ja tukisukset telan molemmin puolin sekä pohjapanssari. Telalappuihin on hitsattu kulutuspalat. Telojen kiinnitys on toispuoleinen. 317-mallissa on vakiona järeämpi 6-luokan ketju. Modifikaation on tehnyt MEP Steel Oy. Kuva: Eemeli Linna

Kronos esitteli Extendo 610 -mallin Müthing MU220 -leikkuupäällä, johon Kronos valmistaa voimansiirron. Joissakin tienpiennarurakoissa vaaditaan roottorimurskainta. Uudessa etunostolaitemallissa tilttisylinteri on nyt asennettu nostopuomiin, mikä parantaa leikkuupään hallintaa. Uutta on myös vaihdettavat kulutuspalat ja etuluukun aggressiivisempi muotoilu. Kuva: Eemeli Linna

Claasin Axion ja Arion malleissa Plus sekä CIS Plus -varustetasolla istuin voidaan saada kääntyväksi pienillä kustannuksilla vain vaihtamalla pohjalevy. Tällöin istuin on hiukan ylempänä. Ratkaisu sopii esimerkiksi haketusurakointiin, vaikka jalkatila ei olekaan metsäkoneiden tarjoamaa tasoa. Kuva: Eemeli Linna

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje