Maarakennuskoneet palasivat FinnMetkoon – kansainvälisiä vieraita oli tapahtumassa ennätysmäärä

Näyttelyn merkittävin uutuus oli rovaniemeläisen Norrhydro Oy:n hydrauliikalla varustettu Volvo EC300 E Norrdigi MCC Hybrid. Norrdigi-järjestelmä perustuu energian talteenottoon, täysin erilaisiin sylintereihin ja hydrauliikan ohjausjärjestelmään. Polttoaineen kulutuksen luvataan puolittuvan. Koneesta on myöhemmissä numeroissa erillinen artikkeli. Kuva: Eemeli Linna

• Tapahtuma järjestettiin Jämsässä 29.–31.8.2024
• Yli 340 näytteilleasettajaa ja 30 700 näyttelyvierasta.
• Kansainvälisiä vieraita oli edelliskertaa enemmän, mikä tekee tapahtumasta myös vientinäyttelyn kotimaisille valmistajille.
• Maarakennusala oli aktiivisesti paikalla soramontulla. Maarakennuskoneita käytetään yhä enemmän myös metsätaloudessa.

FinnMetko 2024 järjestettiin kaikkien aikojen suurimpana, mutta silti aiempaa kompaktimpana. Osastot oli sijoiteltu niin, että ne olivat paremmin yhteydessä toisiinsa, eikä mikään osasto ollut pussin perällä, johon vieraiden olisi ollut vaikea löytää.

Näyttelyn toiminnallisuus ja asettelu palvelivat 340 näytteilleasettajaa ja 30 700 kävijää. Vieraat jakautuivat tasaisesti ympäri aluetta. Silti näyttelyalueella on yhä tilaa uusille tulijoille. Myös työnäytöksiä sopisi alueelle lisää. Turvallisuuteen oli panostettu ilman että se haittasi näyttelyyn tutustumista. Harva kävijä edes havaitsi, että jokaisen liikkuvan koneen lähellä piti olla yksi turvaliivillinen järjestyshenkilö.

Useiden arvioiden mukaan paikalla oli edelliskertoja enemmän kansainvälisiä vieraita. FinnMetko onkin monille suomalaisille näytteilleasettajille kuin kotimaassa järjestetty vienninedistämistapahtuma.

Keskeisin selittävä tekijä näyttelyn kasvamiselle on maarakennusalan erikokoisten yritysten paluu mukaan näyttelykonseptiin. Markkinatilanne osaltaan ajaa siihen, sillä kaivukoneitakin tarjotaan yhä aktiivisemmin metsäpuolelle. Harvennuksia pitäisi tehdä, ja energiapuun kasvanut tarve sekä korkea hintataso lisäävät kiinnostusta käyttää metsäolosuhteissa myös kaivukoneita.

Konesillan laajemmin aloittama käytettyjen koneiden varustelu metsäolosuhteisiin on osoittautunut menestykseksi. Heidän osastoillaan olikin useita metsäalustalla varustettuja käytettyjä erimerkkisiä koneita. Käytettyjä koneita varustetaan nyt muuallakin metsäalustalla. Avesco tarjosi uuteen Cat 317 -kaivukoneeseen ylöjärveläisen MEP Steelin varustelemaa metsäalustaa.

Myös näyttelyn maanrakennusosaston, eli soramontun, tunnelma oli positiivinen, vaikka kaupankäynti ei kaikilla käy edellisten vuosien tahtiin. Maarakennuskoneiden myynnin kerrottiin pudonneen jopa 40 % vuodentakaiseen verrattuna. Kauppaa kuitenkin käydään julkishallinnon suuntaan ja kaivoksille. Radat ja kadut on pidettävä puhtaana lumesta oli suhdanne mikä tahansa. Myös kaapeliurakoitsijoiden suosimat pienet pyöräalustaiset kaivinkoneet ovat yhä suositumpia.

Maarakennussektorilla ilman muuta suurin uutuus on Norrhydro Oy:n hydrauliikalla varustettu Volvo EC300 E Norrdigi MCC Hybrid, jonka myynti aloitetaan Volvo CE Finlandin kautta. Siitä enemmän tulevissa numeroissa.

Metsäkonekaupassa tuntuu olevan aika vakaa tilanne. Myös konemallistot ovat sopivan laajat. Monia konemalleja on päivitetty vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita.

Ponsse päivittää nelisylinteriset kuormatraktorimallinsa Wisentin ja Elkin. Rungot on kokonaan uudistettu ja keskinivel on valurakennetta. Ohjaamojousitus ja Active Crane ovat nyt saatavana lisävarusteena. Takatelin rajoittimina ovat ketjut, leveämmille teloille on nyt tilaa paremmin. Kuva: Tommi Hakala

Ainakaan vielä ei Komatsu Forest esitellyt omaa versiota 25 tonnin kantavuuden kuormatraktorista. Sen sijaan suurin malli 895 on päivitetty 20 tonnin kantavuudelle ja nosturiksi on valittu uusi järeämpi 205F. Niveltyyppisesti levenevä LoadFlex-kuormatila on korvattu teleskooppiseen levitykseen perustuvalla versiolla. Kuva: Tommi Hakala

Sampo-Rosenlew on päivittänyt Sampo FR48 -kuormatraktorimallia. Kuormatilaksi on nyt saatavilla levenevä versio. Sekä pankoissa että sermissä on kääntyvät levennysosat. Samalla kuormankantokykyä on nostettu 12 tonnista 13 tonniin. Kuva: Tommi Hakala

Kesla vastaa varsinaisilla metsäkoneilla tapahtuvan energiapuukorjuun kysyntään uudella kaksiteräisellä twinAX -katkaisuyksiköllä. Se on saatavana sekä Kesla 19RH III- ja 21RH III -hakkuupäämalleihin. TwinAx on vaihtokelpoinen komponentti normaalin ketjusahalaitteen kanssa. Kuva: Tommi Hakala

Crelea Oy:n valmistama kevyt AM300-harvesteripää on korvattu AH30HS-mallilla. Vanhasta mallista jäljellä on vain hieman ulkomuotoa. Etukarsimaterät ovat symmetriset ja ne karsivat myös peruuttaessa. Kun terien etupuolet kuluvat, voidaan terät vaihtaa ristiin ja hyödyntää kulumatonta teräpuolta. Syötössä on kaksinopeustoiminto. Kuva: Tommi Hakala

TMK esitteli uuden ja paljon kysytyn kaatopään yhteyteen asennetun kääntökehän, jolla päästään kaatamaan sivusuunnassa myös toisen puun takaa harvestereiden tapaan. Rakenne on kompakti, koska tilttisylinteri on asennettu kääntökehän lävitse. Ratkaisusta on tehty patenttihakemus. Kuvan kaatopää oli asennettu kaivukoneen teleskooppipuomiin. Kuva: Eemeli Linna

Clark toi esille uuden TerraX-yleistelamallinsa. Y-profiilinen telakenkä on kevyt, mutta sen jäykkyys ja kulutuspinta on optimoitu pitkään kestoikään. Telan liitoksissa käytetään uudenlaisia hammastettuja liittimiä. Telan kiristys onnistuu niiden ja niille suunniteltujen työkalujen avulla parissa minuutissa. Telan lyhennys onnistuu koko käyttöiän ajan ilman rälläkkää. Kuva: Tommi Hakala

Varovaisuutta on ollut ilmassa Suomessa, vaikka puuta on korjattu ennätystahtiin. Yrityksillä menee kuitenkin Koneyrittäjien kyselyn perusteella kohtuullisen hyvin. Pitkästä aikaa yrittäjien arviot tulevaisuudesta ovat positiivisemmat. Keski-Euroopassa tuntuu sen sijaan olevan hiljaisempaa. Siellä konemarkkinat ovat hiljenneet vuosien tuhopuiden korjuuta varten tehtyjen konehankintojen vuoksi ja Venäjän katoaminen markkinoilta näkyy edelleen.

On lisäksi todettava, että Suomessa kolme markkinaosuuksien suurinta metsäkonemerkkiä ovat vahvoja globaalisti omalla sektorillaan. Ruotsalaisvalmistajille Suomen markkina on tiukkaan kilpailtu ja tänne tuleminen on haastavaa. Rottne ja EcoLog sitä tekevät, mutta yllättäen jälkimmäistä ei näyttelyssä näkynyt.

Urakoitsijoiden toimintakenttä on kokonaisvaltaisemman korjuuorganisoinnin vuoksi Suomessa Ruotsia haasteellisempi. Erilaisten tiedonsiirto- ja paikannusjärjestelmien uudet kehitysaskeleet otetaan meillä nopeammin käyttöön.

Suomen energiapuukaupan kuumeneminen ja suurten turvetta korvaavien puumäärien korjuu on muuttamassa alan toimintaa. Lähivuosina saattavat halvalla sähköllä kesäaikaan toimivat sähkökattilat muuttaa tilannetta suuressa kuvassa.

Nyt varustellaan varsinaisia metsäkoneita ja kaivinkoneita kiihtyvällä tahdilla päätoimiseen energiapuun korjuuseen – ja kaupat tapahtuvat pystykauppoina. Pienempien metsänomistajatason kaatopäiden käyttö jäänee peltojen reunojen ja pienten alojen korjuuseen.

Pienempien kaatopäiden tuotekehitystä kuitenkin tehdään ja niille on markkinaa. Asiakaskohderyhmänä pienten kaatopäiden tekemälle energiapuulle ovat yleensä paikalliset haketusurakoitsijat, joiden toimittamalla hakkeella lämmitetään kuntakeskusten, yritysten ja yksityisten kattiloita.

Risutecin metsänistutuskone oli Sampo Rosenlewin kuormatraktorin kuormatilassa. Koneessa oli kaksi taimikasettirataa päälletysten. Mukana kulkee kasteluvesi, vesigeeli kuiviin olosuhteisiin, lannoitteet sekä kasvinsuojeluaineet. Kone istuttaa yhteen tai kahteen riviin. GPS-paikannus ja karttaohjelmat kuuluvat laitteeseen. Valmista syntyy 1000 –1500 taimen tuntivauhtia.  Kuva: Eemeli Linna

Biojackin uutuus oli energiapuukouraan asennettava kärjestään kaareva terä. Peruste kärjen kaarevuudelle on se, että pienillä puilla osa ei karkaa kidasta. Käyttäjäkokemukset ovat olleet positiivisia; kun etenkin pusikosta kaapaisee kourallisen puuta, niin koko puska tulee mukaan. Kyseinen terä on lisävaruste perinteisen suoran terän tilalle  Kuva: Seppo Pentti

YTM-Industrialilla on tarjolla aivan uusi mittari koneiden ohjaamon olosuhteiden valvontaan. Ohjaamosta voidaan kyseisellä laitteella mitata hiilidioksidia, painetta ja partikkeleita. Kuljettaja näkee halutessaan reaaliaikaisesti arvot. Muistiin voidaan muuttaa parametreja, jotta laite hälyttää halutuissa arvoissa. Laite voidaan yhdistää koneen tietojärjestelmiin, jolloin laite hälyttää, kun suodattimia pitää vaihtaa.  Kuva: Seppo Pentti

Hakki Pilkkeen osastolla oli uusi yhden työntekijän X-Factory-pilketehdas. 22 kW:n sähkömoottori pyörittää sahausyksikköä ja 17,5 kW:n moottori halkaisuyksikön hydraulipumppua, joilla pilketehdas toimii. Maksimi puun halkaisija on 90 cm ja halkaisutunkissa on voimaa 47 t. Päämarkkina tällaisille koneille on alueella, jossa puiden koko on suurempi kuin Suomessa.  Kuva: Seppo Pentti

X-Factoryn katkaisu on nopeampi kuin halkaisu. Halkaistujen puiden paksuus määritellään kuljettimen etenemällä. Kun halkaisupuskurissa on puita ja halkaisu toimii automaattisesti, ehditään samaan aikaan täyttää tukkeja syöttöpöydälle. Kun halkaisuun ei ole katkaistu pöllejä, pysähtyy halkaisija automaattisesti. Mitä isompaa on pilkottava puu, sitä tasalaatuisempaa on pilke.  Kuva: Seppo Pentti

Seppo Kuisma Oy:n uutuus oli kaksipalkkinrunkoinen Joutsa 102-metsäperävaunu, jonka kantavuus on 10 tonnia. Vaunussa on kiinteät pankot ja kuormatilan poikkipinta-ala on 2,65 m². Kuormaimena on tarjolla yksijatkeinen 730, jonka ulottuvuus on 7,3 metriä. Kääntö on toteutettu neljällä sylinterillä ja kuormaimen nostomomentti on 56 kNm.  Kuva: Seppo Pentti

Jatkoneen MTM Forest -uutuus on yksipalkkirunkoinen 10T-metsäperävaunu. Nosturina on malli 6600, jonka nostomomentti on 48 kNm. Ulottuvuus yhdellä jatkeella on 6,6 metriä. Karikkapareja on neljä ja kuormansidontaliinoille on kiinnityspaikat karikan juuressa. Yhtenäinen runkopalkki on avoin, jolloin jatkoa mahtuu sisään koko matkalle esimerkiksi tolppien siirtelyyn.  Kuva: Seppo Pentti

Nokian Tyres Forest King F2 on kuorma- ja hakkuukoneisiin suunniteltu rengas, jota voidaan käyttää myös telojen ja ketjujen kanssa. Ristikudosrakenne teräsvahvistuksella antaa pistosuojaa. Uusi kantavuudeltaan parempi 780/55-30.5-rengaskoko sopii raskaisiin metsäkoneisiin. Rengas on suunniteltu siten, että sillä voidaan ajaa myös alhaisemmilla rengaspaineilla. Kuva: Seppo Pentti

Puuvirrat esitteli uutta seulaa ja kahden maksimissaan 1,5 kuution säkin täyttölaitetta. Suurin osa roskista putoaa seulan läpi keskirungossa olevaan säkkiin. Säkkejä täytetään vuorotellen molemmin puolin, jolloin täysi säkki saadaan vaihdettua tyhjään. Kyseinen laite oli vielä proto. Laitteen hinta tulee olemaan hieman alle 1000 euroa (alv 0 %) Kuva: Seppo Pentti

Hyundai laajentaa uutta mallisarjaan yhä pienempiin kokoluokkiin. Uutuutena Finnmetkossa oli A-sarjaan lukeutuva HX55Acr. Työpaino on noin 5500 kiloa. Moottori on 33,6 kilowattinen Yanmar. Uudistuksiin kuuluu mm. 7-tuumainen kosketusnäyttöpaneeli, josta voi säätää hydrauliikan virtauksia.  Kuva: Arto Turpeinen

Metsäalustaiset kaivinkoneet tekevät jälleen tuloaan. Tehdasvalmisteisia ei enää juuri ole markkinoilla, mutta kotimaassa näitä on rakennettu jälkikäteen. Case 180CX180EM on varusteltu Honkajoki Worksin toimesta. Muutoksiin kuuluu mm. korkeampi ja leveämpi alavaunu. Telalaput ovat 900 mm leveät. Samalla on asennettu molemminpuoliset telasukset.  Kuva: Arto Turpeinen

Avant esitteli uuden 855i-mallinsa. Kone perustuu 860i-malliin, mutta nyt kyseessä on yksinopeusversio. Kuormaimessa on sama moottori ja komponentit kuin 860i:ssä, mutta voimansiirrossa rakenteeltaan yksinkertaisemmat ajomoottorit laskevat hintaa. Suurin ajonopeus on 15 km/h. Nostokyky on 1900 kiloa ja moottoriteho 42 kilowattia. Kone on suunniteltu esim. maatiloille, joissa ei tarvita pitkiä siirtymiä.  Kuva: Arto Turpeinen

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje