Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Wienissä kisaillut moottorisahauksen MM-kisat olivat suomalaisille virhepisteiden sävyttämä kisa – kaksi lajipronssia tuli kuitenkin Suomeen

    Moottorisahauksen MM-kilpailut sujuivat suomalaisilta hieman alavireisesti, vaikka valopilkkujakin oli. Pari lajipronssia oli paluumatkalle tuotavaksi.
    Ensimmäisissä MM-kilpailuissa kisannut Janniina Hämäläinen teki tasaisen vahvoja suorituksia. Teräketjun vaihdossa hän otti myös ensimmäisen MM-mitalinsa, lajin pronssin.
    Ensimmäisissä MM-kilpailuissa kisannut Janniina Hämäläinen teki tasaisen vahvoja suorituksia. Teräketjun vaihdossa hän otti myös ensimmäisen MM-mitalinsa, lajin pronssin. Kuva: Marjo Perämäki

    Moottorisahauksen MM 2024:

    • Tapahtumaan osallistuivat joukkueet 22:sta maasta
    • 64 kilpailijaa kolmessa eri sarjassa: Pro, Naiset ja U-24
    • Järjestettiin Itävallan Wienissä

    Tämän vuoden kisat pidettiin Itävallan Wienissä, Tonavan keskellä sijaitsevan keinosaaren alueella. Suomesta kisoihin osallistui nelihenkinen joukkue; yksi naiskilpailija ja kolme pro-luokan mieskilpailijaa.

    Mukana olivat pitkäaikaiset kisakonkarit Jukka Perämäki ja Jarmo Laatikainen. Heidän mukanaan oli ensimmäistä kertaa MM-kisoissa Pentti Paananen. Naisten luokassa oli myös ensikertalainen Janniina Hämäläinen. Nuorten luokassa Suomella ei ollut tällä kertaa kilpailijaa mukana. Suomen joukkueen johtajana toimi Ari Rautio, ja teknisenä johtajana Jukka Peltonen, joka huolehti kaluston siirtämisestä kisapaikalle. Peltonen toimi myös kilpailuissa kansainvälisenä tarkkailijana.

    MM-kilpailujen järjestelyt olivat toteutettu Wienin yhteyteen, Tonavassa olevalle Donauinsel:n keinotekoiselle, 21 km pituiselle saarelle.
    MM-kilpailujen järjestelyt olivat toteutettu Wienin yhteyteen, Tonavassa olevalle Donauinsel:n keinotekoiselle, 21 km pituiselle saarelle. Kuva: Marjo Perämäki
    Moottorisahauskilpailujen ennakkojärjestelyt vaativat paljon työtä. Esimerkiksi 64:lle kilpailijalle on tehtävä oman karsintapuun valmistamiset, kaikkine virallisen sapluunan määrittämien 30:n oksiensa osalta.
    Moottorisahauskilpailujen ennakkojärjestelyt vaativat paljon työtä. Esimerkiksi 64:lle kilpailijalle on tehtävä oman karsintapuun valmistamiset, kaikkine virallisen sapluunan määrittämien 30:n oksiensa osalta. Kuva: Marjo Perämäki

    Suomen joukkue valmistautui leirillä

    Kilpailuun osallistui yhteensä 64 pro-sarjalaista, 14 naista ja 19 U-24 junioria. Joukkue harjoitteli ennen kisoihin lähtöä Punkaharjun Lustolla eri kilpailutehtäviä kahdesti, täydellisinä kisaversioina, eli mukaan lukien kaatotehtävät tolppakaatoina. Myös Relay Race -harjoitus oli harjoituksessa pikaisesti mukana.

    Husqvarnan kilpatiimiin kuuluvat kilpailijat osallistuivat myös erilliseen Husqvarnan leiriin Virossa. Elokuussa harjoittelumahdollisuuksia tarjosi myös Ilomantsin moottorisahauskilpailu Karhufestivaalien ohessa. Kilpailijat treenasivat myös kotioloissaan sorvipölleillä, jotka oli hankittu Sumoki ry:n avulla, tai heidän omasta toimestaan.

    Suomen tämän vuoden joukkueen muodostivat joukkueenjohtaja Ari Rautio, Pentti Paananen, tekninen johtaja Jukka Peltonen, Jarmo Laatikainen, Jukka Perämäki ja Janniina Hämäläinen.
    Suomen tämän vuoden joukkueen muodostivat joukkueenjohtaja Ari Rautio, Pentti Paananen, tekninen johtaja Jukka Peltonen, Jarmo Laatikainen, Jukka Perämäki ja Janniina Hämäläinen. Kuva: Marjo Perämäki
    Sahojen huolto ja varustelu kilpailuun tapahtuu ennen sahojen katsastusta. Tänä vuonna koko Suomen joukkue sahasi Husqvarnan 572XP -malleilla. Toinen yleinen kilpasaha on nykyisin Stihl MS 500i.
    Sahojen huolto ja varustelu kilpailuun tapahtuu ennen sahojen katsastusta. Tänä vuonna koko Suomen joukkue sahasi Husqvarnan 572XP -malleilla. Toinen yleinen kilpasaha on nykyisin Stihl MS 500i. Kuva: Marjo Perämäki

    Teräketjun vaihdossa tehdään pohja kilpailulle

    Kilpailussa aloitettiin perinteisesti teräketjun vaihtotehtävällä, tosin aikataulun nopeuttamiseksi osa kilpailijoista suuntasi samaan aikaan kaatotehtävälle. Teräketjun vaihtotehtävässä oli hurjaa vauhti päällä. Naisten sarjassa Hämäläinen sai ajan 14.61, ja voitti hienosti lajista pronssimitalin.

    Saksan Thomas Schneider voitti Pro-sarjassa lajin kovalla ajalla 8,33 s, joka toi 140 pistettä. Suomalaisten pro-sarjalaiset pärjäsivät kohtuullisesti: Jukka Perämäki sai ajan 10.11 ja sijoittui 12:nneksi, Jarmo Laatikainen sijoittui 43:nneksi ajalla 12.97. Pentti Paananen omalla ennätysajallaan 11.51s oli 89:s.

    Jukka Perämäki teki varman suorituksen teräketjun vaihdossa. Sijalta 12 oli hyvä lähteä jatkamaan kilpailua eteenpäin.
    Jukka Perämäki teki varman suorituksen teräketjun vaihdossa. Sijalta 12 oli hyvä lähteä jatkamaan kilpailua eteenpäin. Kuva: Marjo Perämäki

    Altapäältä aloitti suomalaisten virhekimaran

    Altapäältäsahauksessa Perämäki sijoittui sijalle 16. (185 p) ja Paananen sijalle 55., voiton vei Latvian Gatis Brencis pisteillä 197. Paanasella jäi harmillisesti kahdeksan millin porras leikkauspintaan. Laatikaisen ensimmäisen alasahauksen virhe toi hänelle sijoituksen 61. – alasahaus ulottui virhepisteiden tasoisesti liian ylös ja merkkimaalauksen ulkopuolelle. Naisten luokassa Hämäläinen oli sijalla 10.

    Tarkkuuskatkaisu suomalaisittain kuin altapäältäsahaus

    Tarkkuuskatkaisussa Perämäki oli paras suomalaisista sijoittuen sijalle 11. Voiton vei Itävallan Johannes Meisenbichler, 253 pisteellä. Paananen oli sijalla 33. ja Laatikainen sijalla 50., kärsien pienistä virhepisteistä, siirtyessään ensimmäiseltä pölkyltä ketjun vielä pyöriessä. Hämäläinen jatkoi hyviä suorituksiaan ollen naisten luokassa viides.

    MM-kilpailuissa ensi kertaa kisaillut Pentti Paananen sahasi tasaisen varmasti. Ilman virhepisteitä hän olisi ollut sijalla 25.
    MM-kilpailuissa ensi kertaa kisaillut Pentti Paananen sahasi tasaisen varmasti. Ilman virhepisteitä hän olisi ollut sijalla 25. Kuva: Marjo Perämäki
    Jarmo Laatikaisen tarkkuuskatkaisussa oli riskinoton merkkejä, vain 1,22 milliä piti katkaistua kiekkoa paikoillaan.
    Jarmo Laatikaisen tarkkuuskatkaisussa oli riskinoton merkkejä, vain 1,22 milliä piti katkaistua kiekkoa paikoillaan. Kuva: Marjo Perämäki

    Suomalaisittain vahva kaatotehtävä toi pronssia

    Kaatotehtävä suoritettiin perinteisesti tolppakantona, joka on lajin näyttävin osuus. Vuoden 2023 kilpailuissa Suomen Vesa Kurki otti lajikultamitalin, täysillä 660 pisteellä.

    Nyt voittoon riitti 658 pistettä, jonka saavutti Slovenian Robert Cuk. Jukka Perämäki otti pronssia 655 pisteellä. Jarmo Laatikainen sijoittui 19:nneksi 638 pisteellä, ja Pentti Paananen oli 37:s. Janniina Hämäläinen oli naisten sarjassa viides 605 pisteellä. Naisten sarjan voittaja Anne-Helene Sommerstad sai parhaat pisteet 650.

    Pro-luokan kaikki suomalaiset osuivat kaadossa merkkikeppiin. Perämäki otti lajista pronssimitalin.
    Pro-luokan kaikki suomalaiset osuivat kaadossa merkkikeppiin. Perämäki otti lajista pronssimitalin. Kuva: Marjo Perämäki
    Janniina Hämäläisen epäonneksi hänen kaatorunkonsa katkesi ja siirtyi samalla hieman sivuttain. Etäisyyttä keppiin muodostui 55 senttiä.
    Janniina Hämäläisen epäonneksi hänen kaatorunkonsa katkesi ja siirtyi samalla hieman sivuttain. Etäisyyttä keppiin muodostui 55 senttiä. Kuva: Marjo Perämäki

    Ratkaiseva karsintatehtävä oli Suomen Pro-kisaajille hankala

    Kilpailun lopputehtävänä ollut karsinta osoittautui suomalaisille hankalaksi. Ehdottomasti parhaiten suoriutui naisten luokassa Janniina Hämäläinen. Hän karsi sijalle 5., vain yhdellä virhepisteellä.

    Ennen tätä tehtävää Perämäki oli Pro-luokan kilpailussa kolmantena ja kiinni pronssimitalissa. Saksan Marco Traber voitti Pro-sarjan pisteillä 468 ja ajalla 13:37. Suomalaisten suoritus kärsi virheistä: Jukka Perämäki putosi mitaleilta kolmen virheen vuoksi (-60 p, sija 35.), Jarmo Laatikainen teki neljä virhettä (-80, sija 51)ja Pentti Paanasella oli kuusi virhettä (-120, sija 63.).

    Hämäläinen teki karsinnassa suomalaisista virheettömimmän suorituksen. Yhdellä virhepisteellä lajin viidenneksi.
    Hämäläinen teki karsinnassa suomalaisista virheettömimmän suorituksen. Yhdellä virhepisteellä lajin viidenneksi. Kuva: Marjo Perämäki

    Kokonaiskilpailussa Itävalta vahva

    Itävaltalaiset osoittivat vahvuutensa lajissa, ottaen kaksoisvoiton: Johannes Meisenbichler voitti pisteillä 1681, Mattias Morgenstern oli toinen 1676 pisteellä. Ja sama meno jatkui naisten sarjassa, Itävallan Karonida Modlo voitti pisteillä 1594.

    Jukka Perämäki oli parhaana suomalaisena 1613 pisteellä sijalla 13., ilman karsinnan virhepisteitä olisi hän ottanut pronssimitalin. Laatikainen sijoittui sijalle 48., 1494 pisteellä ja Paananen sijalle 55., 1461 pisteellä. Hämäläinen oli naisten luokassa kuudes 1469 pisteellä. Juniorit voitti Slovenian Albatspajts pisteillä 1596 – hän olisi ollut Pro-sarjassa peräti 16.

    Joukkuekilpailu

    Joukkuekilpailussa Suomi sijoittui 17:nneksi, ja Relay Race -osuudessa Suomen joukkue oli 20:s. Suomalaisten suorituksia varjostivat virhepisteet, eikä vauhtikaan ollut riittävällä tasolla.

    Seuraavat MM-kisat järjestetään vuonna 2026 Sloveniassa.

    Vauhdikas yleisölaji Relay Race sujui suomalaisilta hieman kankeasti, vaikka yritystä oli riittämiin. Lajin voitti Sveitsin joukkue.
    Vauhdikas yleisölaji Relay Race sujui suomalaisilta hieman kankeasti, vaikka yritystä oli riittämiin. Lajin voitti Sveitsin joukkue. Kuva: Marjo Perämäki

    Teksti Tommi Hakala, kuvat Marjo Perämäki

    Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje