Perinteinen ruotsalainen metsäalan näyttely SkogsElmia 2019 tarjosi laajan kattauksen metsäalaa.

SkogsElmia järjestettiin 6.-8.6.2019 Jönköpingissä, Ruotsissa. Näyttely keräsi kolmen päivän aikana 20 438 kävijää. Kuva: Tommi Hakala

Trejon Flexitrac iON -pienkuormaimessa on kaksi sähkömoottoria, jotka saavat voimansa 400 Ah:n akusta. Käyttöjännite on 51,2 V. Ajomoottorin teho on 7,7 KW ja hydrauliikan käyttömoottorin 15 kW. Hydrauliikan tuotto on 20 l/min ja nostovoima on 1 100 kiloa. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Rosenqvist Maskin on aloittanut itävaltalaisten Lindner-traktoreiden tuonnin. Lindner on erikoistunut vaikeissa maastoissa käytettäviin ajoneuvoihin. Nelipyöräohjattu ja portaattomalla voimansiirrolla varustettu kone sopii hyvin ympäristönhoitoon ja erikoiskäyttöön. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Valtran etunostolaitteisiin oli kiinnitetty työkalulokeron ja puskurin yhdistelmä, joka parantaa varsinkin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta kolaritilanteissa. Taajamassa tarpeellinen varuste! (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Pfanzelt Pm on metsäajoon ja monipuoliseen urakointiin suunniteltu traktori, jolla voidaan työskennellä molempiin ajosuuntiin. Sen runko on Pfanzelt Maschinenbaun omaa valmistetta, komponentit tulevat tunnetuilta valmistajilta. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

BMF oli tuonut muiden valmistajien tavoin paraatipaikalle järeän metsäperävaunuyhdistelmän. 17T2 Pro -vaunussa oli takapyörissä napamoottoriveto, hydraulipumppu vaunun toiminnoille oli sijoitettu kourumaiseen vetoaisaan. Nosturina järeä 905-malli, jonka ulottuma on 9,05 metriä. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Farman uutuus oli järeä T14-metsäperävaunu. Kahdeksankulmaisella rungolla varustetussa vaunussa oli hydraulinen rullaveto ja lajittelutasoilla varustetut kehtopankot. Vaunun hydrauliikan pumppu sijoitetaan suoraan traktorin VOA-akselille, nosturin ohjausjärjestelmänä näyttely-yksikössä oli suomalainen Ergo Digistick. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Ruotsissa Valtraa myyvän Lantmännen Agron osastolla oli esillä uusimmasta N-Valtrasta toteutettu hakkuuvarusteluversio. Nosturina FTG:n jatkeellinen liikeratanosturi ja hakkuupäänä Nisula 425. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Massey Fergusoniin on saatavissa paikallisin voimin toteutettu metsäohjaamo, jossa kuljettaja voi työskennellä 180 astetta taaksepäin kääntyneenä. Ruotsissa käytetään liikeratanostureita myös kuormauskäytössä, koska se on nopea varsinkin käsiteltäessä kevyitä taakkoja. FTG Mowi P40T -nosturissa on teleskooppijatke. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Energiapuun ja etenkin oksamassan kuljetukseen on viime vuosina ollut esillä erilaisia suuren tilavuuden kuormatilavaihtoehtoja. Mowi esitteli putkipankkojen tilalle sopivia, hydraulisesti kääntyviä karikoita. Niillä saadaan karsimattomat rungot ja oksamassa tiivistettyä. Karikat voi lukita pystyasentoon. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Farmi Forest esitteli harvemmin nähtyä metsäperävaunumallia, eli kaksipalkkirunkoista Smart FT100 D -malliaan, nosturina CR46. Yhdistelmää mainostettiin edullisena ”budjettiluokan” mallina. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Kun muut esittelivät enimmäkseen järeämpiä malleja, ruotsalainen KTS oli tuonut uuden yksiakselisen metsäperävaunuyhdistelmänsä esille. Keski-Euroopassa tämän kaltaiset, 67 tonnin kantavuuden yksinkertaiset yhdistelmät ovat suosittuja. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Malwa oli toteuttanut yhdistelmäkoneen hieman poikkeavalla tavalla. Ratkaisussa varsinaiseen kuormatilaan oli asennettu Hypro 755 -prosessori ja kuormatilaksi oli koneen perään liitetty vetämätön perävaunu. Tämän tyyppisiä yhdistelmiä markkinoitiin esimerkiksi harvassa olevien kaarnakuoriaistuhopuiden korjuuseen – kerta-ajolla valmista. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Pienmetsäkoneiden suosiosta Ruotsissa ja muualla Euroopassa kertoo hyvin tuhannes valmistunut Alstor-pienmetsäkone. Ensimmäinen Alstor 8x8 valmistui 1996. Nykyisin mallistoon kuuluvat perinteisen yksinkertaisen avo-ohjaamoversion lisäksi Pro-malli kaikilla herkuilla. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Viime kesän metsäpalojen katastrofi on saanut palolaitokset hankkimaan maastokelpoisempia sammutusyksiköitä. Terrin osastolla oli sammutusvarusteinen telaversio, jossa takavaunussa oli vesisäiliö pumppuyksiköllä. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Kinetic oli nyt esillä yhdistelmäkoneversiona, hakkuupäänä Jobo ST 50. Kuormatilan pankot oli korvattu betonisella lisäpainolla, jotta koneen vakaus riittää hakkuutyöhön. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Suomalainen sykesyöttöinen Jobo-hakkuupäämallisto on supistunut nyt yhteen malliin. ST 50 oli uutuutena esillä juuri valmistuneena rullavetoisena versiona. Hieman yli 200 kiloinen perusversio on suosittu pienmetsäkoneiden varustelussa. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Pienmetsäkoneiden kovin uutuus oli Kranman S620 -harvesteri. ”Mikrokokoinen” kone on vain 1,67 metrin levyinen ja painaa ilman hakkuupäätä 4 tonnia. Hakkuupäänä näyttelyn yksilössä oli Jobo ST 50. Vakautta koneeseen on saatu nosturin alapuolisen rungon valmistuksella kokonaisuudessaan 20 millin teräslevystä, myös telit on valmistettu 100x100 umpiteräksestä. Ohjaamo vastaa tasoltaan järeämpiä metsäkoneita. Mielenkiintoinen yksityiskohta on moottorivaihtoehdot – S620-mallin 25 kW dieselversion rinnalla valmistetaan myös 37-kilowattista S520-bensiinimoottoriversiota. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Kone-Ketonen oli esillä uusien rajattomasti pyörivien hakkuupäiden voimalla. Kiinnostus oli kovaa, myös ruotsalaisten kilpailevien valmistajien suunnasta. Ratkaisun ainutlaatuinen ominaisuus on se, että myös kantokäsittelyaineelle on ruostumaton läpivientikanava. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Selkeästi kuvattuna se, mitä valmistuu yhdestä kuutiometristä tukkia. Puolet on varsinaista sahatavaraa ja muita jakeita on kolme; 300 litraa purua, 800 litraa selluteollisuuden raaka-ainetta ja 20 kiloa kutterinlastua. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Useammalla metsäyhtiön osastolla koulutettiin metsänomistajia havaitsemaan kirjanpainajia. Keski-Euroopan katastrofaalinen tilanne on laajenemassa myös Etelä-Ruotsiin ja torjunta halutaan aloittaa riittävän ajoissa. Tukkipuun osuus Ruotsissa romahti jo Gudrun-myrskyn seurauksena, toista katastrofia lähivuosina ei sahateollisuus kestäne. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Ruotsissa puun luovutusmittaus tapahtuu pääsääntöisesti tehdasmittauksena. Mittauksiin on nyt tullut tarkennuksia kuitupuun laadun osalta. Aiemmin hyvin heikkolaatuistakin kuitupuuta ja Suomessa kelpaamatonta kuivaa puuta on hyväksytty tehtaille. Nyt laatuvaatimuksia tiukennetaan ja metsänomistajia opastettiin laadukkaamman (Prima) ja heikkolaatuisen (Sekunda) puun määrittämisessä. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Husqvarnan oma X-Cut-teräketjumallisto sai lisää malleja pieneeen kokoluokkaan. Oikeapuoleisin on akkusahoin suunniteltu 1,1 millin vetolenkkivahvuuden SP21G. Se on yllättäen 0.325” jaolla, ei siis normaalisti totutulla 3/8- tai 1/4-jaolla. Ketjulle on saatavissa oma ketjupyörä ja terälaippa Husqvarnan akkusahoihin. Nyt Husqvarnan oma ketjumallisto kattaa kaikki yleisimmät ketjujaot. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Oregonilla oli myynnissä Gator Speedload -siimaleikkuupää. Sen siima toimitetaan valmiina kasetteina kolmen siimapaketin kokonaisuuksissa. Kiroilua aiheuttavaa siiman kelausta ja sovittelua siimapäähän ei tarvita. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Skogmanin osastolla oli monien metsurivarusteiden ohella esillä yksinkertainen teroitusapuväline. Se on muovinen palikka, joka voidaan asentaa irtonaiseen terälaippaan. Näin voidaan kiristää irrallaan oleva teräketju teroituksen ajaksi. Skogman-tuotteita myy Suomessa Uittokalusto Oy. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Myös Ruotsissa puutavara-autojen koot ovat vuosikymmenten saatossa suurentuneet. Vuoden 1949 23 tonnin kokonaispainosta ollaan tultu jo 74 tonniin. Metsäyhtiö Södra esitteli kävijöille, miten suuria nykyautot ovat ja oli valmistanut alueelle esimerkkitienpätkän. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Fransgård esitteli pienkuormaimiin sopivaa versiota juontokourastaan. Ratkaisulla voidaan hyvissä maastoissa kuormata kasat normaaliin perävaunuun, tai siirtää suoraan isommille kasoille. Sopivalla sovitelevyllä kouran saa myös traktorin nostolaitteisiin. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Hakkurivalmistaja Bruks oli tuonut esille myös traktorin VOA-käyttöisen 806.2 PT Trailer -hakkuriyhdistelmänsä. Sen tehontarpeeksi ilmoitetaan 280–400 hevosvoimaa. Bruks on tunnettu lähinnä järeistä kuorma-autohakkureista. Bioenergia ja etenkin hake oli vahvasti esillä näyttelyssä. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Kevyempään metsänmuokkauskäyttöön oli Möre Maskinerin osastolla esillä MB 650 -laikutin. Laikuttimen laukaisulaitetta käytetään vetotraktorin hydrauliikan ulosotolla. Koneen järeys ja materiaalivahvuudet eivät vakuuttaneet, käyttökohteeksi sopinevat helpot kangasmaastot ja kevyt vetotraktori. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Kuopiolaisen Fomatec Oy:n ja saksalaisen Rud:n yhdessä kehittämä Combino-metsäkonetela sai järjestäjän palkintoraadilta hopeamitalin. Palkintojen osalta ehdokkaista suurin osa sai joko kultaisen tai hopeisen palkinnon – ruotsalaiseen tasa-arvoiseen tapaan. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Lennartsfors esitteli kehittämäänsä puunkaatoavuksi tarkoitettua käsivinssiä. Se on toteutettu purjevenekäyttöön suunnitellusta jatkuvavetoisesta vinssistä. Etuna on se, että köydestä saadaan vain napakalla vedolla ”tyhjät pois”. Vetoköysi sijoitetaan hammastettuun uraan ja keskiöön asetetaan kampi ja varsinainen vinssaus voi alkaa. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Nuorille kävijöille esiteltiin simulaattoreiden avulla eri konealojen työtehtäviä. Rekan perävaunussa oli niin maataloustraktorin, kun puutavarakuorma-auton nosturin simulaattorit kokeiltavissa. (TH) Kuva: Tommi Hakala

Dalagripenin osastolla oli esillä tuotantoversio lajittelukäpälillä varustetusta kuormauskourasta. Harvennushakkuilla voidaan samalla kerralla kerätä yksittäinen tukki ja kuitupuut samasta puuvälistä. (TH) Kuva: Tommi Hakala

SkogsElmia ja Elmia Wood poikkeavat tarjonnaltaan ja kävijäprofiililtaan merkittävästi toisistaan, vaikka järjestäjä ja paikka ovat samat. SkogsElmia ja Elmia Wood järjestetään vuorotellen kahden vuoden välein. Tänä vuonna vuorossa ollut SkogsElmia on selkeästi metsänomistajille suunnattu näyttely, jonka kävijät tulevat pääosin Ruotsista. Ulkomaisia kävijöitä on toki jonkin verran, lähinnä norjalaisia ja suomalaisia. Elmia Wood on sen sijaan ollut kansainvälinen tapahtuma, jonka vieraista iso osa tulee ulkomailta.

Tummia pilviä Elmia Woodille tuo 2021 Solvallan raviradalla järjestettävät konemyyjien yhdistyksen omat messut, jotka ovat lähes samaan aikaan. Vain harvat näytteilleasettajat tulevat osallistumaan molempiin näyttelyihin.

SkogsElmian erilainen profiili näkyy tarjonnassa: isot metsäkoneet ja kuljetuskalusto loistavat poissaolollaan. Isännän linjan kalustoa, polttopuun tekoon ja metsäteiden hoitoon jne. sopivia laitteita oli runsaasti.

Järeää kalustoa esittelee viikkoa myöhemmin Skogsnolia, joka järjestetään Uumajan lähistöllä.

SkogsElmiassa oli myös palveluja ja laitteita, kuten jäteveden puhdistuslaitteita, joita haja-asutusalueiden asukkaat tarvitsevat – unohtamatta tietenkään talojen pihapiirien trimmauslaitteiden tarjontaa. Akkukäyttöiset koneet yleistyvät etenkin ympäristöhoitokoneissa nopeasti.

Neuvontaorganisaatioiden ja puutavarayhtiöiden osastoilla toistui kaksi samaa teemaa: tuholaisten, lähinnä kirjanpainajien ja taimia tuhoavien tukkimiehentäiden torjunta sekä metsäpalojen välttäminen. Jälkimmäiseen viittasivat metsäperävaunuihin ilmestyneet jauhesammutintelineet.

Paikallinen tulitikkujen valmistaja lähestyi asiaa toiselta kannalta: näyttelyn portilla jaettiin yrityksen mainostikkuja yleisölle, joka oli matkalla rutikuivaan metsään mustaa paikallishuumoria?

Keski-Euroopassa tuholaiset tekevät rajua jälkeä, mikä on herättänyt ruotsalaiset. Esimerkiksi Tšekissä tuholaiset ovat viime vuonna pilanneet puutavaraa jopa enemmän, kuin mitä maan vuotuinen metsän kasvu on. Saksalaisen KWF-organisaation jäsen totesikin, että osassa Saksaa kuusikot tullevat katoamaan tuhojen vuoksi.

SkogsElmiassa esiteltiin erilaisia keinoja tuholaisten torjuntaan – koiraharrastajat esittelivät, kuinka koulutettu koira löytää kirjanpainajan toukat hajuaistinsa avulla.

Ainakin kuudella isolla metsäyhtiöllä oli oma osasto. Suomeen verrattuna metsäyhtiöiden määrä on selvästi suurempi. Kävijälle jäi vaikutelma, että puunostajat olivat tosissaan kosiskelemassa uusia asiakkaita – tullen metsänomistajien iholle, kaikin mahdollisin keinoin. Ruotsin hakkuumäärät lähestynevät korjattavissa olevaa maksimia ja markkinoille saatavasta puusta on selvästi kiivasta kilpailua.

Gudrun-myrskyn vaikutus tuntuu edelleen Ruotsin metsätaloudessa. Etelä-Ruotsissa on tulevaisuudessa runsaasti nuoria kasvatusmetsiä, joissa koneille tulee olemaan todella paljon työtä. Pienmetsäkonevalmistaja Malwa jopa kauppasi koneita tällä ”optiolla”.

Markkinoille on tullut runsaasti pystykuivaa tuhopuuta, mikä on lisännyt energiapuun tarjontaa. Energiapuun tarjontaa tulee lisäämään myös kuitupuun laatuvaatimusten kiristyminen. Näin olikin ymmärrettävää, että näytteillä oli erityyppisiä hakkureita traktorikäyttöisistä kotitarvekoneista isoihin murskausasemiin asti.

SkogsElmiassa esiteltiin lukuisia erilaisia sovellutuksia, joilla voidaan esim. määrittää puuston määrää helpommin, tai ainakin modernimmalla tavalla, kuin perinteisellä relaskoopilla. Konenäköä voidaan hyödyntää myös puun alkuperän todentamisessa – ekologisesti kestävien huonekalujen valmistaja voi antaa asiakkaalleen sertifikaatin, joka näyttää mistä puutavara on tullut ja karttakoordinaatit sen kasvupaikasta.

Ruotsalainen kevyempi metsä- konevalmistus on erittäin vahvaa, mistä kertoo esimerkiksi jo 1 000. valmistunut Alstor-pienmetsäkone. Pienmetsäkoneissa innostus oli suuntautunut ”mikroharvestereihin”, joista esillä oli erittäin laadukkaasti toteutettu Kranman 620S. Myös Kinetic-pienmetsäkoneesta oli hakkuupäällä varustettu yhdistelmäkone.

Tänä vuonna metsäperävaunuvalmistajien panostuksessa näkyi suuntaus hieman järeämpiin metsäyrittäjän vaunumalleihin. Myös nostureissa esillä oli pidempipuomistoisia malleja, joilla hakkuutyö-kasaustarvetta voidaan vähentää.

Ruotsin konemarkkinat ovat kahtiajakoiset. Ammattikäytössä arvostetaan kestäviä koneita, mutta omatoimiseen puunkorjuuseen tai ympäristönhoitoon tarjotaan myös yksinkertaisia, kaukana ja edullisesti valmistettuja koneita. Ruotsalaisuutta korostetaan, mutta asiakkaalle jää usein epäselväksi, onko kone valmistettu kokonaan Ruotsissa vai onko sen komponentit teetetty jossain halvemman työvoiman maassa ja vain kokoonpano, maalaus ja viimeistely Ruotsissa. Joillakin kauppiailla lienee seinällään 1600-luvulta peräisin oleva kartta, silloin Ruotsin valtio oli suurimmallaan käsittäen myös osia Puolasta ja Baltian maista.

Baltian konevalmistajat ovat kuitenkin investoineet valmistustekniikkaan ja maalaukseen, mikä näkyy koneiden ulkonäössä. Röpösaumat tulevat nykyään kauempaa.

SkogsElmiassa oli esillä runsaasti metsävarusteltuja traktoreita, kaikki tärkeimmät merkit John Deereä lukuun ottamatta olivat mukana. Metsätraktoreiden varustelutaso vaihteli kääntyvästä istuimesta täydelliseen panssarointiin ja metsäkäyttöön modifioituun ohjaamoon. Mukana oli myös Pfanzeltin ammattilaiskäyttöön tarkoitettu ja komponenteista valmistettu traktori sekä nelipyöräohjattu Lindner. Monipuolisesta tarjonnasta voi päätellä, että traktoreita myös ostetaan metsäkäyttöön.

Aina Ruotsin metsänäyttelyissä käydessä ei voi kuin ihmetellä, mihin kaikkialle pieniä metsäkoneita oikein myydään. Alstoriakin on valmistettu jo 1 000 kappaletta. Nyt selvästi näkyy, että kun kevyitä hakkuupäitä on saatavilla, varustellaan näistä "taskukokoisista" koneista hakkuukoneita. Eli selvästi pienmetsäkoneissa on kasvua pukkaamassa – nykyinen Malwakin alkaa olla kooltaan jo lähellä entisajan Mini Brunettia.

Katso myös lisää kuvia  näyttelyuutuuksista !