Kevitsan kaivos: Miljoonia tonneja nikkeliä ja kuparia

Kevitsan tuotantoprosessi koostuu louhinnasta, murskauksesta, jauhatuksesta, selektiivisestä vaahdotuksesta ja suodatuksesta. Kuvassa kaksi primaarimyllyä ja sekundaarimylly, jotka jauhavat murskatun aineksen vaahdotusta varten. 

Sodankylän Petkulassa sijaitseva Kevitsan kaivos aloitti tuotannon vuonna 2012. Alun perin oikeudet kuuluivat Outokumpu Oy:lle vuosina 1995–1998, mutta eri vaiheiden jälkeen alue päätyi FQM:n hallintaan.

FQM Kevitsa Mining Oy on investoinut Kevitsan kaivokseen noin 400 miljoonaa euroa ja luonut alueelle samalla yli 300 vaki-

tuista työpaikkaa. Kaivoksella työskentelee myös noin 200 aliurakoitsijaa. Kaivoksen päätuotteiden, nikkelin ja kuparin lisäksi Kevitsasta louhitaan platinaa, paladiumia ja kultaa.

Kevitsan 500 metriä syvästä avolouhoksesta löytyy monenlaista suurta kalustoa. Syy löytyy malmin heikoista pitoisuuksista, minkä vuoksi louhintamäärät ovat suuria. Kevitsan vuosituotanto on 5–7 miljoona tonnia malmia, josta saadaan nikkelirikastetta noin 85 000 tonnia ja kuparirikastetta noin 70 000 tonnia. Rikasteet sisältävät nikkeliä noin 10 000 tonnia ja kuparia noin 20 000 tonnia. Rikasteet kuljetetaan maanteitse Oulun ja Kemin satamiin.

FQM Kevitsa Mining on kuitenkin hakenut ympäristölupaa laajennukselle, minkä jälkeen tuotannon on laskettu nousevan 15 000 tonniin nikkeliä ja 28 000 tonniin kuparia vuodessa. Kaivoksen elin-ajaksi on arvioitu noin 30 vuotta, mutta laajennuksen myötä elinajan odotteen on laskettu pienenevän 20 vuoteen.

Esiintymän 59 hehtaarin pinta-ala on varsin pieni, mikä tarkoittaa syvempää louhosta ja louheen kuljetuksen sekä lastauksen tehokkuuden laskua. Myöhemmäs-sä vaiheessa saatetaankin joutua käyttämään myös tunnelilouhintaa. Lupapäätöksen pitäisi tulla vuoden 2014 aikana.

Kaivoksen johtaja Andrew Reidin mukaan laajennus tarkoittaisi myös merkittäviä kalustoinvestointeja. Ajankohtaiseksi saattaisi tulla uusien louhosautojen ja puskutraktoreiden lisäksi myös kaksi uutta Komatsu PC8000 -lastauskonetta. Kaivannon syventyessä myös sähkökäyttöiset koneet yleistyvät. Arvion mukaan esimerkiksi sähkövetoinen dumpperi nousee pohjalta kaksi kertaa diesel-konetta nopeammin.

Reid kertoo Suomen olevan varsin otollinen paikka kaivostoiminnalle.

”Suomessa on varsin valmis infrastruktuuri ja koulutettua työvoimaa jo ennen kaivoshanketta, mikä helpottaa projektin aloittamista. Esimerkiksi Afrikkaan joudutaan yleensä rakentamaan kaikki alkaen majoitustiloista ja sähköverkosta, jolloin aloitusvaiheen kustannukset ovat selvästi suuremmat.”

Avaa artikkelin PDF