Yrittäjien Maatalouden johto vietti merkkipäiviä – yhteensä 130 vuotta kokemusta maatalouskaupasta

Yrittäjien Maatalous Oy:n hallituksen jäsen Jussi Pietilä ja hallituksen puheenjohtaja Juha Linna ovat tyytyväiset tuotantotarvikekaupan saavutuksiin. Nyt odotetaan konekauppaan tuntuvaa kasvua. 

Juha Linna on kilpatason esteratsastaja. Tamma Josephinellä esteet ylittyvät tyylikkäästi. Estekorkeus ei ole tiedossa. 

Jussi Pietilä toimi Y-maatalouden toimitusjohtajana yhtiön perustamisesta vuodesta 1992 lähtien, aina vuoteen 2006 jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Hallituksen puheenjohtaja Juha Linna jatkaa edelleen yrityksen Länsi-Suomen aluejohtajana Salossa.

”Yrittäjien Maatalous Oy:n perustamista edelsi maatalouskaupassa raju rakennemuutosten aika. Alan yrityksiä myytiin, ostettiin, sulautettiin ja ajettiin konkurssiin. Kova kilpailutilanne ja yritysten raskaat organisaatiot olivat johtaneet maatalouskaupan tappiokierteeseen, josta ulospääsyä oli vaikea löytää”, Jussi Pietilä kertoo. Lopulta kahden pahimman kiistapuolen SOK:n ja Hankkijan oli hyväksyttävä toisensa, ja Hankkija-Maatalous Oy perustettiin tasaomistuksin v.1988.

Samaan vuoteen, eli vuoteen 1988, ajoittuu myös Tukon tekemä EKA:n maatalouskaupan osto. EKA:n toimipaikkaverkko sopi hyvin yhteen ostajan varsin harvan myyntipisteverkon kanssa. Tukon maatalouskauppa yhtiöitettiin ja uuteen yhtiöön tulivat mukaan vähitellen ne tukolaiset tukkuliikkeet, joilla oli vielä ollut maatalouskappaa. Tuko-maatalous Oy:n markkinaosuus nousi jo neljännekseen, ollen viljakaupassa tätäkin korkeampi. Myös konekaupan uudet edustukset kasvattivat konekauppaa.

Koko 80-luvun loppupuolen Tuko oli investoinut vahvasti Anttila-tavarataloihin, rautakauppaan ja kodinkoneliikkeisiin. Rakennusinvestointien ja yritysoston ohella Tukon velkataakkaa kasvatti vielä yhtiön omistukseen liittyvät järjestelyt. Vaikea taloudellinen tilanne johti pääjohtajavaihdokseen v. 1992. Tuohon aikaan Jussi Pietilä oli Tukon-maatalous Oy:n toimitusjohtaja ja Tukon johtokunnan jäsen.

Uuden pääjohtajan toimikausi oli tarkoitettu olemaan eräänlainen välivaihe ja se tulikin kestämään vain vuoden. Näin hänellä olikin kiire tehdä jotakin näyttävää. Koska hän oli luonut työuransa päivittäistavarakaupassa eikä tuntenut muita toimialoja, oli maatalouskaupan myynti hänelle varsin tuskaton. Vain muutaman päivän Hankkija-Maatalouden kanssa kestäneiden neuvottelujen jälkeen oli kauppa valmis. Jo ennen kaupan lopullista allekirjoitusta oli erillisneuvotteluissa Keskon kanssa sovittu, että maatalouskaupan varastot siirtyvät suoraan Maatalouskeskolle ja joiden osalta Kesko myös kaupan rahoitti.

Jussi Pietilän tavoin myös Juha Linna toimi Tukon palveluksessa, Salon aluekonttorin johtajana ja kuului maatalouskaupan johtoryhmään. ”Luotettava tieto maatalouskaupan myynnistä käytävistä neuvotteluista saatiin vasta pari päivää ennen kaupan allekirjoittamista”, Jussi Pietilä ihmettelee kaupan salaperäisyyttä. ”Maatalouskaupan myynnin lopullisesti varmistuttua 12.8.1992, kokoontui Tukon maatalouskaupan johtoryhmä omaan kokoukseensa jo seuraavana päivänä. Nyt ei ollut enää tarvetta käydä läpi alkuperäistä kokousohjelmaa, vaan olikin aika paneutua uuden ja yllättävän tilanteen käsittelyyn.”

Kaupasta tietoisena Jussi Pietilä oli osannut mielessään varautua tulevaan ja valmistellut ratkaisumallia, jolla yllättävä tilanne otettaisiin hallintaan. Kokouksessa Pietilä esitteli oman ehdotuksensa, joka käytännössä merkitsisi johtoryhmän ja yhtiöstä vapautuvien maatalousmyyjien omistuksen varaan rakentuvan yrityksen perustamista. Keskeisenä ajatuksena oli, että jokaisesta yritykseen tulevasta henkilöstä tulisi myös yrityksen omistaja. Pietilän tehtäväksi jäi käydä alustavia keskusteluja lannoite- ja rehutoimittajien sekä viljanostajien kanssa.

Tavaratoimittajilta saatujen palautteiden perusteella päätettiin perustaa uusi maatalouskaupan yhtiö, Yrittäjien Maatalous Oy. Omistussidonnaisuuden arvioitiin sitovan jokaisen toimihenkilön työhönsä, kuin omaan perheyhtiöön. Massatavaroilla oli helpoin päästä kaupalliseen alkuun.

Jussi Pietilä jätti paikkansa välittömästi, vaikka hänelle olikin tarjottu työtä Hankkija-Maataloudessa. Toiset jäivät jatkamaan uuden työnantajan palveluksessa saadakseen työsuhteen mahdollisesti katketessa irtisanomisajan palkan. Näin Pietilä oli ainut vapaa mies uuden yrityksen perustamiseen. Yhtiön perustamiseen hän hankki kaksi ulkopuolista henkilöä, koska osakeyhtiön perustaminen edellytti vähintään kolmea osakasta.

Yrittäjien Maatalouden, eli Y-maatalouden osakepääoman alarajaksi vahvistettiin 150 000 markkaa ja ylärajaksi 1, 2 milj. mk. Irtisanomisajan jälkeen uuteen yritykseen tulleet solmivat työsuhteen Yrittäjien Maatalouden kanssa, merkitsivät sovitun määrän yhtiön osakkeita ja maksoivat osakepääoman pääasiallisesti irtisanomisajan palkalla. Osakkuutta tarjottiin rajoitetusti myös kanta-asiakkaille, joista lähes kaikki tarjouksen saaneet, eli 40, lähtivät mukaan.

Alkuun toiminta rajattiin vain Etelä-Suomea koskevaksi, linjan Pori–Tampere–Lahti–Lappeenranta eteläpuoleiseen osaan. Toimipisteet sijoitettiin vuokratiloihin ja tavoitteena oli jokaiseen pisteeseen kahden henkilön miehitys. Toimipisteiden lisäys eteni ennennäkemättömällä vauhdilla niin, että puolen vuoden kuluttua myyntipisteitä oli jo 28 ja niissä myyjiä lähes 50. Yrityksen johto sijoittui Nurmijärvelle ja osa hallinnollisista tehtävistä Loimaalle.

”Ulkopuolista rahoitusta ei yhtiöllä ollut. Ainut käytettävissä oleva raha oli osakepääoma 150 000 markkaa. Siksi varsinainen liiketoiminta oli perustettava ennakkokaupan ja maksuaikojen kautta saatavaan rahoitukseen”, Juha Linna kertoo. ”Aluksi tavaratoimittajat suhtautuivat rahoitusjärjestelyyn nihkeästi, mutta toimiva järjestelmä saatiin jo pian sovituksi lannoitekaupassa Kemiran, rehukaupassa Raision ja viljakaupassa myllyjen ja rehuteollisuuden kanssa.”

”Ennakkokauppa toimi parhaiten lannoitemyynnissä. Siinä Kemiran kausihinnoittelua käyttäen kauppaa käytiin kulloinkin voimassa olevan hintaportaan mukaisella hinnalla, viljelijä maksoi laskunsa ja tavara toimitettiin myöhemmin, kuitenkin ennen lannoitteen käyttökautta. Näin rahaa tuli yritykseen sisään, ja liiketoiminnan kulut voitiin maksaa. Rehu- ja viljakaupassa yrityksen rahoituseduksi kirjautui tavaran toimittajan ja ostajan välinen maksuaikaero”, Juha Linna selvittää.

”Viljelijät luottivat ennakkokauppaan yllättävän hyvin. Kuukauden kuluttua toiminnan käynnistämisestä oli rahaa sisällä jo 8 milj. markkaa”, Pietilä muistelee. Varsin nopeasti ennakkomyynti laajeni myös siemenkauppaan ja vähin erin yleistyvään konemyyntiin. Suurimmat sympatiat Yrittäjien Maatalous sai osakseen viljakaupassa, kun se rohkeasti lähti puolittamaan viljakaupan välityspalkkion.

”Kotimaisten työkoneiden myynnillä alkanut konekauppa sai uutta vauhtia yrityksen aloitettua vuonna 1995 maatalouskoneiden tuonnin. Ensimmäisiä tuontikoneita olivat Vogel & Nootin aurat, jyrsimet ja sänkimurskaimet. Vahvistusta konevalikoimaan ovat myöhemmin tuoneet muun muassa Dalbon -maanmuokkauskoneet, Fransgårdin -heinäkoneet, -lanat, -lumilingot ja -juontokourat sekä Horsch -kylvölannoittimet ja -kultivaattorit”, Juha Linna luettelee. Luetteloon voitaisiin lisätä Rauch -lannoitteenlevittimet sekä NHK:n maahantuomat Velgerin ja Viconin paalaimet ja paalinkäärijät sekä Kuhnin heinätyökoneet ja seosrehuvaunut.

Y-maatalouden myymistä kotimaisista koneista ovat markkinoilla parhaiten menestyneet Vieskan Metalli Oy:n VM-tuotteet. Niistä esimerkiksi VM-suorakylvökone hallitsee markkinoita jo 50 %:n markkinaosuudella. Kysyttyjä ovat myös Patruuna-kuormaimet ja -metsäperävaunut, Kire-perävaunut sekä Japa-tuotteet ja Mepun kuivurit, lajittelijat ja viljasiilot.

Traktorikauppa aloitettiin vasta v.2000 Fendt -traktoreilla, jonka edustus kuitenkin muuttui v. 2008 Deutz-Fahriin. Uuden edustuksen traktorimyynnissä ollaan vasta alkutaipaleella, mutta alkavalta keväältä yritys odottaa jo hyvää myyntitulosta.

Sekä Jussi Pietilä että Juha Linna ovat osaltaan tyytyväisiä Y-maatalouden saavuttamaan asemaan maatalouskone- ja -tarvikekaupassa. Massatavarakaupassa yritys on lähestymässä jo 10 %:n markkinaosuusrajaa. Myös konekaupassa ollaan kasvu-uralla ja valikoima on lähes kattava, siitä puuttuvat vain pienkoneet.

Yhtiön osakepääoma on sääntöjensä ylärajassa. Osakkeenomistajia on 96, joista 36 viljelijää ja 60 toimihenkilöä. Osakkeet jakautuvat tasaisesti koko joukkoon niin, että vain kahdella henkilöllä on yrityksessä 10 % osakemäärä. Yrityksen tulos on jokaiselta tilivuodelta ollut voitollinen ja taloudellinen asema sen tuloksena vakaa.

Toimipaikat sijaitsevat yleensä vuokratiloissa. Omat kiinteistöt ovat vain Nurmijärvellä, Lohjalla, Lahdessa ja Mikkelissä. Myyntipisteitä on 31, joista 27 omaa ja neljä yksityistä maatalouskauppaa. Toimipisteverkko kattaa Lappia lukuun ottamatta koko maan, joskin Pohjois-Pohjanmaalla se on vielä harvahko. Henkilökuntaa on 62, lisätarpeeksi arvioidaan 4–5 myyjää. Liikevaihto vuodelta 2008 oli 94 milj. euroa.

Yrityksen johdossa uskotaan, että Y-maatalouden vaikutus maatalouskaupan toimintatapaan, palveluun ja hinnoitteluun on suurempi kuin mitä sen 10 %:in markkinaosuuden perusteella voisi olettaa. Koska valtakunnallisia maatalouskaupan yrityksiä on kolme, on Y-maatalous myös painoarvoltaan kolmasosan. n

Jussi Pietilä syntyi 19.3.1939 viljelijäperheeseen Sääksmäellä. Kasvuympäristö sai hänet luonnollisesti kiinnostumaan luonnosta, maataloudesta ja maataloustuotannosta. Ritvalan kyläkoulun alaluokkien jälkeen hän siirtyi Valkeakosken Yhteiskouluun, josta kirjoitti ylioppilaaksi v. 1959.

Suoritettuaan asevelvollisuutensa hän aloitti opintonsa maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa, josta valmistui agronomiksi v. 1967, pääaineenaan kasvinviljely. Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri (MMM) hänestä tuli 1978.

Jo opiskeluaikanaan elokuussa 1965 Jussi Pietilä hakeutui Tukon palvelukseen, sen maatalousosastolle hoitamaan siemenkauppaa. Runsaan puolen vuoden kuluttua hän sai tehtäväkseen oman työnsä ohella huolehtia myös Tukon omistaman Hämeenkylän kartanon tilanhoidosta. Kartanon kokonaispinta-ala oli 800 ha, josta peltoa 300 ha.

Tukon maatalousosaston johtajaksi Pietilä nimitettiin v.1971, maatalousryhmän johtajaksi ja Tukon hallituksen jäseneksi v. 1982 ja Tuko-Maatalous Oy:n toimitusjohtajaksi v.1988. Yli 27 vuotta Tukossa jatkunut työura päättyi Tukon maatalouskaupan myyntiin 1992.

Samana vuonna Jussi Pietilä oli jo perustamassa Yrittäjien Maatalous Oy:tä, johon hänestä tuli yrityksen ensimmäinen toimitusjohtaja. 14 vuotta jatkuneen toimitusjohtajakauden jälkeen Pietilä siirtyi eläkkeelle vuonna 2006, mutta jatkaa edelleen yrityksen osakkaana ja hallituksen jäsenenä.

Jussi Pietilän perheeseen kuuluvat vaimo Marja (LuK) ja kaksi poikaa. Huoltoteknikko Timo Juhani ja KTM Tero Markku sekä kolme lastenlasta. Harrastuksikseen Pietilä ilmoittaa lukemisen, musiikin ja kvartettilaulun. Jussi Pietilä osallistuu aktiivisesti myös reserviupseerien toimintaan ja ilmoittaa kuntoliikuntalajikseen pyöräilyn, uinnin ja matkaluistelun, jossa luistelumatkaa tänä talvena kertyi yli 1000 km.

Juha Linna on syntynyt 3.4.1949 Perttelissä. Maanviljelijän poikana hän kiinnostui maataloudesta ja hakeutui v.1968 Salon Maanviljelyskouluun. Oppiohjelmaan kuuluvan harjoittelun hän suoritti Salon Seudun Osuuskaupassa ja erikoisharjoittelun Salon Sokeritehtaan koe- ja neuvontaosastolla.

Opinnot jatkuivat Mustialan Maatalousopistossa, jonka aikana hän suoritti harjoittelun v.1972 Hankkijan koneosastolla. Mustialasta Juha Linna valmistui agrologiksi 1974. Valmistumisen jälkeen työura alkoi Hankkijan Salon konttorin koneosastolla ja johdon koulutusohjelmaan valittuna jatkui aluemyyntipäällikkönä Turussa, myyntipäällikkönä Huittisissa ja Salossa sekä Hankkijan Salon konttorin johtajana. Hankkijan yhtiöittäessä toimintansa tuli Juha Linnasta Hankkija-Maatalous Oy:n konekeskuspäällikkö Saloon. Työura Hankkijassa kesti tasan 15 vuotta.

Vuonna 1989 Juha Linna kutsuttiin Tuko-maatalouden Salon aluekonttorin johtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi Tuko-maatalouden loppumiseen asti, eli vuoteen 1992. Siitä tehtävästä Juha Linna siirtyi Yrittäjien Maatalous Oy:n Länsi-Suomen aluepäälliköksi Saloon, jossa tehtävässä hän edelleenkin jatkaa. Hän on Yrittäjien Maatalouden johtoryhmän jäsen ja hallituksen puheenjohtaja.

Juha Linnan perheeseen kuuluvat vaimo Päivi, joka on terveydenhoitaja, ja kolme lasta. Vanhin lapsista Antti Jussi on OTM ja nuoremmat Jaakko Pekka ja Johanna Maria opiskelevat myös oikeustiedettä. Vuodesta 1979 lähtien on Juha perheineen viljellyt kotitilaansa Perttelissä.

Juha Linna on aina pitänyt vauhdista, niinpä harrastuksia ovat muun muassa: moottoripyöräily ja esteratsastus. Esteratsastuksen Juha aloitti vasta runsaat 10 vuotta sitten. Rauhallisempiakin lajeja löytyy, kuten hiihto ja kuntoliikunta.

Avaa artikkelin PDF