Antaa sahan metsässä soida

Metsien hoidosta ja hakkuista on vallalla kaksi hyvin erilaista näkemystä. Yksi suunta kannattaa puun tuotannon lisäämistä ja antaa luonnonsuojelulle vähemmän tilaa. Ilkeämieliset kutsuvat tätä tehometsätaloudeksi. Toinen suunta ylikorostaa luonnonsuojelua silläkin uhalla, että sillä on vaikutus Suomen taloudelliseen hyvinvointiin. Metsäteollisuuden osuus tavaraviennistä on 20 %.

Metsien kasvu on 60 vuodessa noussut yli kaksikertaiseksi eikä se vieläkään ole tapissa. Kun 55 vuotta sitten kuuntelin metsätalouden luentoja, metsien vuosikasvun kerrottiin optimaalisella hoidolla yltävän 120 milj. kuutiometriin. Kasvu oli tuolloin 52 milj. m3.

Nyt tuon maksimaalisen kasvin arvioidaan olevan 150 milj. m3, kun kasvu on 110 milj. m3.

Tuolla erotuksella ruokittaisiin kolme Äänekosken kokoista sellutehdasta ja yksi tehdas työllistää itse tehtaassa n. 800 henkeä. Kun mukaan lasketaan hakkuissa ja kaukokuljetuksessa mukana olevat ihmiset, työllisyysvaikutus on jo 2 500 henkeä ynnä teollisuustyöpaikkojen mittavat sivuvaikutukset.

Jos metsien suojelua halutaan lisätä, jolloin hakkumahdollisuudet vähenevät, sillä on hintansa.

Kun luontoihmiselle esittelee metsien kasvulukuja, vastaus on: ”Ei tuollaiset luvut pidä paikkaansa. Kyllä minä muistan, miten metsän kasvoivat 50 vuotta sitten”. Suomessa on metsävarojen inventointia tehty pian 100 vuotta aina 10 vuoden välein. Meillä on käytettävissä paremmat tiedot metsistä, niiden kasvusta kuin missään muualla maailmassa.

Suomen metsistä on suojeltu 12 %. Lapin metsistä on suojeltu 27 %, mutta Etelä-Suomessa vain 5 % ja siihen lukuun luonnonsuojelijat haluavat lisäystä.

Toinen seikka, mihin halutaan muutosta, ovat avohakkuut. Hömötiaisten määrät ovat kuulemma huolestuttavasti laskeneet, vaikka sukupuuttoon ne tuskin nykyisillä avohakkuilla kuolevat.

Avohakkuun kieltämistä perustellaan esimerkiksi sillä, että ei sitä ennenkään ollut. Kyllä oli, sitä vain kutsuttiin silloin metsäpaloksi, mikä lähti liikkeelle yleensä kaskeamisesta.

Avohakkuun jälkeen suoritettava nopea metsitys ja sen jälkeinen hyvä hoito varmistaa metsien kasvun lisääntymisen. Valtaosa istutettavista taimista on nykyään jo jalostettuja ja niiden kasvunopeus on oleellisesti suurempi kuin niiden taimien, joita syntyy metsien luontaisen uudistamisen yhteydessä.

Hakkuiden vähentämistä perustellaan hiilinielulla. Toinen mahdollisuus varmistaa metsien hiilinielu on nostaa metsien kasvua ja sitä mahdollisuutta luonnonsuojelijat eivät tunnista. Siihen kuuluvat myös avohakkuut ja nopea uudistaminen kasvunopeudeltaan entistä paremmalla taimiaineistolla.

Hirvittää esitys siitä, että mökkiläiseltä pitäisi saada suostumus rajanaapurin hakkuille. Se lisäisi byrokratiaa ja antaisi mahdollisuuden jopa kiusan teolle. ”Jos et maksa minulle, minä valitan ja hakkuulupaa ei tule”. Hakkuita tuo suostumuksen hankintapakko joka tapauksessa rajoittaisi. Kun mökkiläinen on tottunut poimimaan mustikat naapurista, siitä luontaisedusta ei haluta luopua.

Ei muuta kuin antaa sahan soida. Se tuo työtä ja hyvinvointia.

Kirjoittaja on ollut Koneviestin kolumnisti jo vuodesta 1985 lähtien.