Sääntely ja kustannukset ajavat konepajat ahtaalle – miten pärjätä kilpailussa?
Suomalaisten konepajojen määrä hupenee, kun kustannukset ja sääntely ajavat valmistusta ulkomaille.
Kronos on viimeisiä metsäkuormainten valmistajia Suomessa. Kuva: Eemeli Linna31.10.202508:00
Ikoninen Sampo-Rosenlew Oy myytiin. Se ehti olla Mahindra & Mahindra Ltd.:n omistuksessa osittain tai kokonaan vuodesta 2016. Sampon selviäminen näinkin pitkälle työkoneiden valmistajana Suomessa on kiistatta ihme.
Kuulin vastikään, ettei Suomessa ole yli 30 vuoteen syntynyt ainoatakaan konepajaa, joka pystyisi tekemään omalla moottorilla kulkevia työkoneita ja kasvamaan niiden myynnillä liikevaihdossa järkevälle, noin 200 miljoonan euron tasolle. Järkevällä tasolla tarkoitetaan, että valmistajalla olisi edes jonkinlainen mahdollisuus tehdä uskottavaa tuotekehitystä selvitäkseen. Viimeiseksi tämän uroteon tehneeksi valmistajaksi jäi Avant Tecno Oy. Toivon heille menestystä jatkossakin.
Suomessa työvoimakustannukset ovat niin korkeat muihin Euroopan maihin verrattuna, että matalan jalostusasteen konevalmistuksella on todella vaikea pärjätä, sillä aina joku tekee halvemmalla. Suomesta ovat näin kadonneet lähes tyystin metsäkuormain-, perävaunu- ja vielä aiemmin maatalouskonevalmistajat. Seuraavaksi Suomesta alkaa siirtyä pois energiakourien valmistusta.
Robottienkin kustannus painuu alas vasta, kun ne ”laulavat” pitkää päivää.
Tietenkin konevalmistaja voi selvitä myös Suomessa, mutta on oltava jatkuvasti parempi kuin halvemmalla tekevä kilpailija: paremmat ja muista poikkeavat tuotteet, joista halutaan maksaa; oma ja ainutlaatuinen suunnitteluosaaminen; niin tehokas tai ainutlaatuinen valmistusteknologia, johon muut eivät kykene, ja lisäksi mielellään vielä jotain muuta hyvää, kuten vaikkapa itse tehty lyömättömän edullinen ja suorituskykyinen toiminnanohjausjärjestelmä. Pelkästään käsin tekemällä on vaikea pärjätä, ja robottienkin kustannus painuu alas vasta, kun ne ”laulavat” pitkää päivää.
Sekin on todettava, että Suomen byrokraattien ”sankaritekoja” tullaan taivastelemaan jatkossakin, kuten nyt ihmettelemme, miten paljon perustelematonta riesaa työsuojeluviranomaiset saivat aikaan traktorien yleistyessä 1960-luvulla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
