Huoltovarmuus huolettaa

Suomen joutuminen poikkeusoloihin ensimmäistä kertaa lähes 80 vuoteen ei ole yllätys, mutta kriisin syy on. Rajan yli tulvivien pakolaisten aiheuttamaa hallitsematonta maahanmuuttoa tai kyberhyökkäyksestä johtuvaa sähkönjakelun pettämistä on pelätty enemmän kuin ”perinteistä” kulkutautia.

Epidemian torjumiseksi määrätty ihmisten liikkumisen rajoittaminen paljasti taloutemme ja yhteiskuntamme haavoittuvuuden. Muutaman päivän seisokin arvioidaan pudottavan talouskasvua enemmän kuin vuoden 2008 talouskriisin, josta Suomi ei ole kunnolla toipunut vieläkään.

Talouskriisin hyvä puoli on ilman muuta se, että nyt poliitikotkin joutuvat julkisesti myöntämään pienyritysten merkityksen työllistäjinä ja veronmaksajina. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen ei onnistu ilman menestyvää yritystoimintaa.

Hallitus, eduskunta ja jopa työmarkkinajärjestöt ovat onneksi pystyneet tekemään nopeasti vaikeitakin ratkaisuja. Toivottavasti sama rakentava asenne jatkuu kriisin ratkettua, sillä sen vaurioiden paikkaamiseen tarvitaan yhteistyötä, johon suomalaiset eivät hyvinä aikoina tunnu kovin helposti taipuvan.

Karanteenissa olo on taatusti mukavampaa omakotitalossa tai mökillä kuin kerrostalossa. Mökille ryntääminen näkyi liikenneruuhkina Oulun korkeudelle asti. Valitettavasti mökille tai kotiseudulleen palaavien epidemiapakolaisten hoitoon ei löydy kunnista resursseja, koska kuntien talous on mm. heikentyneen veropohjan vuoksi kuralla. Metsä- ja yhteisöverojen jakoperusteita tulisi muuttaa siten, että myös maaseutukunnat saavat kohtuullisen osan verokertymästä.

Talouskeskustelukin tuntuu pinnalliselta, koska se painottuu ainakin alkuvaiheessa ravintoloiden, kampaamoiden, urheiluseurojen tai artistien tilanteeseen. Palvelualojen työllistävä vaikutus on tärkeää, mutta pitemmällä tähtäimellä luulisi ruuan tuotannon, tärkeäksi osoittautuneen vessapaperin raaka-aineeksi tarvittavan puun hankinnan tai energiahuollon varmistamisen kiinnostavan nykyistä enemmän.

Kriisinajan ohjeistuksen mukaan jokaisessa kotitaloudessa tulisi olla elintarvikkeita, vettä, lääkkeitä, polttoainetta jne. vähintään 72 tunnin ajaksi. Tätä ohjetta kannattaa noudattaa, vaikka elintarkkeiden jakelu toimii ainakin tätä kirjoitettaessa vielä hyvin.

Öljy on tällä hetkellä poikkeuksellisen halpaa, minkä vuoksi sitä kannattaa hankkia varastoon niin paljon kun säiliöihin mahtuu ja kukkaro kestää. Öljyn alhaista hintaa ja todennäköisesti vapaana olevaa kapasiteettia kannattaisi tulevana kesänä hyödyntää päällystämällä teitä suunniteltua määrää enemmän.

Teollisuuden pyörät hidastuvat ja raaka-aineiden tuotanto vähenee, jos tarvittavat koneet jäävät rikkoontumisten ja varaosien puutteen vuoksi seisomaan tai niiden käyttäjät ja korjaajat ovat vakavasti sairaita.

Koronan huipun arvioidaan olevan kevätkylvöjen aikaan ja pandemian kestävän ainakin sadonkorjuuaikaan asti. Toivottavasti niistä selvitään kuitenkin hyvin!