Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?
Ilmastopolitiikka herättää kysymyksiä. EU:n ennallistamisasetusta, joka koskee myös kaupunkeja, aiotaan soveltaa turvemaihin vesittämisenä, säätösalaojituksena ja nurmipeitteenä.
Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin. Kuva: Koneviestin toimitus12.1.202608:00
Turvemaapeltoja arvioidaan olevan 230 000 hehtaaria ja aiemmin luku oli 260 000. Arvio perustuu Maannostietokantaan, joka on monin paikoin epätarkka ja vanhentunut. Aineiston ylläpito edellyttäisi selkeää protokollaa sekä omavalvonnan keinoja.
Ratkaisuksi esitetään uutta tulkintaa: maalaji luokitellaan turvemaaksi, jos eloperäisen kerroksen paksuus on joko 40 cm tai 60 cm. Orgaanisen aineksen prosenttipitoisuutta (SOM-%) ei kuitenkaan mitata. Muuttuuko turvemaiden kokonaismäärä tällä määritelmällä? Johtaako tämä siihen, että multamaapellot (SOM-% 20–39,9 %) lasketaan jatkossa turvemaiksi, jos kerrospaksuus täyttyy? Onko otettu huomioon, että turvepellot muuttuvat multamaiksi viljelyn myötä, jolloin viljelyominaisuudet paranevat? Katoaako maatumisessa hiiltä? Multavuus arvioidaan viljavuusanalyysissä vain visuaalisesti, ei mitaten. Hiilen kokonaismäärää ei tiedetä ilman maan ominaispainon mittausta.
Onko puolueetonta tutkimustietoa siitä, mitä ennallistamisella saavutetaan?
Huoltovarmuuden näkökulmasta turve- ja multamaat tuottavat satoa vähemmällä typpilannoituksella, jolloin fossiilisia raaka-aineita tarvitaan vähemmän.
Onko puolueetonta tutkimustietoa siitä, mitä ennallistamisella saavutetaan?
Puut sitovat hiiltä yhteyttämisen kautta ja varastoivat sitä runkoon, oksiin ja juuristoon. Nuoret metsät kasvavat ja sitovat hiiltä. Vanhat metsät eivät enää sido uutta hiiltä, vaan alkavat päästää sitä. Onko hakkuiden rajoittaminen oikea keino? Ovatko maaperän hiilivarastot ja aluskasvillisuuden tuottama hiili mukana arvioissa, kun karikkeen määrää mitataan vain metrin korkeudelta keruuastioihin?
Suomessa on vajaatuottoisia metsiä ja kitumaita sekä ojituksia, joita pitäisi kunnostaa. Mitä jos nämä metsät saataisiin kasvamaan kestävän metsätalouden keinoin?
Ovatko Suomen hiilitasearviot ja Luonnonvarakeskuksen raportit luotettavia, kun tiedot poikkeavat merkittävästi Ruotsista? Onko syytä kysyä, mikä on raportoijien motiivi – onko kysymyksiin vastauksia?
- Osaston luetuimmat
