AdBlue-teknologia aiheuttaa päästöongelmia – onko kyseessä uusi Dieselgate?
AdBlue-teknologian pakkasvauriot ja kilpailua rajoittava standardi ovat aiheuttaneet sekä vuosien turhat kustannukset että päästöongelmat, joihin viranomaiset eivät puutu. Onko kyseessä arktisten alueiden Dieselgate?Lue artikkelin tiivistelmäAdBlue-järjestelmien pakkasvauriot ja kilpailua rajoittava ISO-standardi ovat lisänneet päästöjä ja kustannuksia. Viranomaiset ja valmistajat välttelevät vastuuta, vaikka ongelma muistuttaa Dieselgate-tapausta.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Maaliskuu. Pakkaset ovat takana, ja AdBlue alkaa taas pysyä sulana aina ensi talveen saakka. AdBluen ongelmista uutisoidaan, ja europarlamentin suomalaisjäsenet ponnistelevat tilanteen korjaamiseksi, mutta käytännön muutoksia tuskin nähdään vuodessa.
Niinpä jokainen noheva dieselkäyttäjä jatkaa kantapään kautta opittujen rituaaliensa parantelua, jotta SCR-järjestelmä saadaan pidettyä toiminnassa.
AdBluen aiheuttamat välilliset kustannukset ja menetetty tehollinen työaika voivat olla yli sata miljoonaa muutamassa vuodessa. Samaa suuruusluokkaa on kulu vuosien turhista korjauksista.
Toksinen tosiasia on, että ISO 22241 -standardin laatijoina toimineen komitean jäsenet eivät olleet halukkaita laajentamaan standardia, kun 30 asteen pakkasessa sulana pysyvä vaihtoehto julkistettiin vuonna 2004. Näyttää siltä, että määräävä markkina-asema antoi mahdollisuuden valmistaa käytännössä tarpeetonta tekniikkaa, jonka toimimattomuus takasi ehtymättömän varaosaliiketoiminnan.
Aluksi SCR-järjestelmät eivät toimineet pakkasilla, ja toistuvat rikkoutumiset johtivat niiden poiskytkemiseen. Euro 6- ja Stage V -normit estävät moottorin normaalin käytön ilman toimivaa SCR-järjestelmää, joten järjestelmiä ohjelmoitiin pois käytöstä, sillä tilanne oli kohtuuton.
Marinin hallitus tiukensi huomattavasti päästömanipuloinnin sanktioita luodakseen pelotevaikutuksen. Se vei leivän monelta osaavalta korjaamolta ja siirsi korjaamotuloja merkkikorjaamoille, koska teknisesti toimivaa päästömanipulaatiovalvontaa ei ole. Kaikki piti olla tyyppihyväksynnän mukaista.
Kilpailua rajoittava ISO 22241 -standardi johti sekä EU:n päästölainsäädäntöön että vaihtoehtoiseen teknologiaan verrattuna huomattavasti korkeampiin typenoksidipäästöihin.
Voiko kelvottoman AdBlue-liuokseen nojaavan teknologian valmistajia pitää vastuullisina aiheuttamistaan typenoksidipäästöistä virhevastuun näkökulmasta? Kun ongelma on näin laaja, ei käyttäjää voi syyttää siitä, että 30 asteen pakkanen särkee laitteet. Kukaan ei uskalla viedä asiaa markkinaoikeuteen eikä kilpailuviranomaisetkaan vaikuta kiinnostuneilta – Saksan mahti pitää. Onko tässä uusi Dieselgate?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





