Ykköstraktoreiden keski-ikä on 13 vuotta

Traktorimyynti kasvoi viime vuonna hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta noin 1500 koneen vuotuinen myynti ei riitä. Yli puolella uusista traktoreista urakoidaan, joten maatalouden käytössä oleva traktorikanta vanhenee käsiin. Tilojen ykköstraktoreiden keski-ikä on 13 vuotta, joten väitteet koneiden hankinnasta vain naapureille leuhkimista varten voi unohtaa.

Puimurimyynti sukelsi viime vuonna pohjamutiin, kun myyntimäärä oli vain reilut 80 puimuria. Markkinan ennustetaan kasvavan tänä vuonna yli 100 kappaleeseen. Vaikka prosenttimääräinen kasvu olisi kova, niin silti kalusto ei uusiudu riittävän nopeasti. Suomessa viljellään viljaa noin miljoonan hehtaarin alalla. Keskiarvoluvuilla laskien meillä myydään siis yksi puimuri lähes 10 000 hehtaaria kohden!

Hitaat yhteydet ja vanhat koneet rajoittavat maatalouden digitalisoitumista, minkä avulla myös tuotannon kannattavuutta voitaisiin nostaa. Elintarviketeollisuutemme voisi käyttää maaperän ja sadeveden puhtautta sekä kehittyneitä viljelymenetelmiä markkinavalttinaan etenkin nyt, kun puhtaus ja jäljitettävyys ovat koronaviruksen vuoksi tapetilla.

Paikkatiedon, ravinteiden käytön ja kasvuolosuhteiden seuranta onnistuvat periaatteessa vaikka ruutuvihon tai nettikaupasta hankittujen komponenttien avulla, mikäli käyttäjällä on aikaa, viitseliäisyyttä sekä ammattitaitoa. Mikäli tuotantopanokset halutaan kuitenkin kohdistaa lohkon tuottavimpiin kohtiin, niin silloin satoa on mitattava korjuun aikana reaaliajassa eikä vasta punnitsemalla kuormat rehusiilolla – mikä sekin on parempi kuin pelkkä kuormien määrän lasku tukkimiehen kirjanpidolla.

Joka toisessa tänä vuonna myytävässä yli 200 hevosvoiman traktorissa on automaattiohjaus, ja lähes kaikissa valmius sen asentamiseen. Traktori on pitkäikäinen kone, minkä vuoksi yrittäjät panostavat uuteen tekniikkaan siinä toivossa, että saadut eurot pystytään hyödyntämään ennen kuin kone menee vaihtoon.

Uusimman tekniikan kaikkia hyötyjä ei kuitenkaan saada irti, jos tietoliikenneyhteydet eivät kehity samassa tahdissa kuin niitä käyttävä tekniikka. Todellisuudessa haja-asutusalueilla on paljon alueita, jossa pitää tyytyä 2G-taajuuteen.

Nopeat yhteydet koetaan ainakin vaalien alla lähes kansalaisoikeuksiksi, minkä vuoksi niitä luvataan joka niemeen ja notkoon. Kirkonkylän 5G-verkosta ei juuri ole apua peräpellolla!

Vanha konekanta on huoltovarmuusriski. Luonnonmullistukset, kriisit ja koronavirusten kaltaiset epidemiat saattavat pysäyttää kansainvälisen kaupan ja sitä kautta varaosien toimitukset, mikä ennen pitkää halvauttaa konekannan.

Yrittäjien on tasapainoiltava uuden tekniikan ja luotettavuuden välillä. Automaatiosta on saatava kaikki irti, mutta silti on varauduttava tilanteeseen, että GSM ei kriisiaikana toimi – karja on ruokittava, vaikka rehunjakorobotti olisi rikki ja sen huoltomies karanteenissa.