Säät, markkinat ja työtaistelut vähentävät hakkuita

Kuva: Tommi Hakala

Säästä on tänä talvena riittänyt keskusteltavaa. Tätä kirjoitettaessa kirsikkapuut kukkivat Turussa, mutta Lapissa on ennätysmäärä lunta. Vuoden keskilämpötilojen vaihtelu on melko vähäistä, minkä vuoksi tulevana juhannuksena voi olla lämmintä kuin uutena vuotena, kuten muutama vuosi sitten tapahtui. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät – etelässäkin kannattaa varautua siihen, että muutaman vuoden sisällä on jälleen kova lumitalvi.

Monet kunnat ovat yksityistäneet ympäristöpalveluitaan ja vähentäneet omaa henkilöstöään. Ulkoistaminen ei paranna varautumista äkillisiin sääilmiöihin, mikäli sen tavoitteena on vain säästää kunnan kustannuksia siirtämällä henkilöstö uuteen yhtiöön ja myymällä kalusto pois. Olisi tärkeää, että kunnallisten palveluyhtiöiden johdossa olisi myös toimialaa tuntevaa henkilöstöä eikä vain talouden tai osakeoptioiden osaajia.

Hulevesijärjestelmien merkitys kasvaa etenkin tiheään rakennetuissa taajamissa. Vesi voi imeytyä vain todella harvoista kohdista maaperään, kun katetun tai asvaltoidun pinta-alan osuus kasvaa taajamissa koko ajan. Kiinteistöjen omistajien kannattaa miettiä hulevesien imeytymistä tehostavien rakenteiden tai jopa altaiden ja hulevesisäiliöiden rakentamista omalle tontille, jos riskinä on veden tunkeutuminen kellariin tai rakennusten perustuksiin.

Runsaat sateet paljastavat pellon ongelmakohdat. Ne kannattaa merkata huolella, jotta korjaustoimet saadaan kohdistettua juuri oikeisiin paikkoihin. Kasvipeitteisyyden edut näkyvät tällaisena vuotena, koska kasvusto vähentää valumia ja pellon pinnan liettymistä. Sänkeen voidaan kylvää myös lautasvannaskoneella, vaikka sänki muokataan vasta juuri ennen kylvöä.

Hiilen sidonta on tulossa mukaan parhaillaan työn alla olevaan EU:n budjettiin. Toivottavasti nurmiviljelyyn perustuva karjatalous ja kestävä metsätalous lasketaan vahvuuksiksi eikä rasitteiksi, kun jaetaan tukia ja määrätään sanktioita.

Maatalouden merkitystä hiilen sidonnassa ei pidä väheksyä. Peltokasvit ovat huomattavasti nopeakasvuisempia kuin metsä, joten tuloksia saadaan myös nopeammin. Koneviestin viljelymenetelmäkoe osoittaa, että hiiltä voidaan sitoa peltoon, kun toteutetaan pitkäjänteistä viljelykiertoa ja maan rakennetta säästäviä viljelymenetelmiä.

Ympäristökeskustelu on painottunut metsien hakkuumäärien vaikutukseen hiilitaseeseen. Kuluvan vuoden huonot korjuukelit, puun kansainvälisen kysynnän hiipuminen ja työtaistelut aiheuttavat sen, että hakkuumäärät laskevat väistämättä ja hiiltä sitoutuu!

Hiilen sitoutumisen toisessa vaakakupissa on korjuu- ja kuljetusyrittäjien huononeva työtilanne. Metsäyhtiöt ovat vähentäneet hakkuita vetoamalla huonoihin korjuuolosuhteisiin ja työtaistelutoimiin. Tosiasiassa huono markkinatilanne on varmasti yhtä tärkeä hakkuiden vähentämisen syy. Valitettavasti yrittäjät taitavat olla tämänkin sopeutustoimen suurin maksaja.