Tervettä järkeä liikenteeseen
Uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020 aiheuttaen runsaasti keskustelua. Tieliikennelaissa korostetaan liikkujan omaa vastuuta turvallisuudesta ja liikenteen sujuvuudesta sekä ympäristöstä.
Terveen järjen käyttö on kannatettavaa. Tiellä liikkujat kokevat liikenteen kuitenkin hyvin eri tavoin, koska heidän liikkumistottumuksensa, kokemuksensa ja myös asenteensa ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi leveän työkoneen kuljettajan on vaikea edistää liikenteen sujuvuutta, koska koneen takana ohitusta odottava autoilija saattaa olla arka aloittelija, joka ei pientarelle väistämisestä tai nopeuden hidastamisesta huolimatta uskalla ohittaa isoa konetta.
Vielä vaarallisempi on omat ohitustaitonsa yliarvioiva ”huippukuski”, jonka mielestä traktorikuskin velvollisuus on paeta pientareelle, kun hän pistää vilkun vasemmalle. Nykyaikainen traktori on sen verran iso, että myös pientareelle väistäminen ei ole aina polkupyöräilijöiden tai penkkojen huonon kantavuuden vuoksi mahdollista.
Traktorinkäyttäjien kannalta keltaisen varoitusvilkun eli majakan käyttö on tieliikennelain näkyvin muutos. Aiemmin majakan käyttö oli sallittua vain tienhoitotöissä, nyt vilkkua on käytettävä aina kun traktoriin on kytketty yli 2,6 m leveä työkone tai paripyörät. Tosin tältä osin määräykset ovat vielä osin tulkinnanvaraiset.
Keltaista varoitusvilkkua kannattaa varmasti käyttää aina kun siltä tuntuu. Haittapuolena on, että erilaisten vilkkuvalojen käyttö on yleistynyt niin paljon, että niiden huomioarvo on kokenut inflaation. Kannattaa olla tarkkana, jos näkee tien pientarelle tai johonkin erikoiseen paikkaan pysäköidyn, tummennetuilla laseilla varustettu pakettiauton, jossa ei ole vilkkuvia varoitusvaloja. Se on suurella todennäköisyydellä poliisiauto, jonka takaikkunasta välkähtävä salamavalo tietää yleensä rahanmenoa.
Hinattava, yli 2,6 m leveä työkone rajoittaa ajonopeuden aina 40 km/h, mikä ei välttämättä paranna liikenteen sujuvuutta. Hinattavan työkoneessa pitää olla jarrut, jos sen akselipaino ylittää 3,5 tonnia. Siksi uuden tieliikennelain määräys 40 km/h:n nopeudesta on tarpeeton, eikä ainakaan paranna liikenteen sujuvuutta.
Traktorin ja kolmiakselisen perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa on edelleen 44 tonnia, mikä on sama kuin kuorma-auton ja keskiakselilla varustetun perävaunun. Traktorin ja perävaunun yhdistelmän suurinta sallittua painoa ei kuitenkaan voi nostaa lisäämällä akseleiden määrää kuten kuorma-autoissa. Samoin traktorin ja perävaunun tai hinattavan työkoneen suurin sallittu pituus on edelleen 16,5 m, mikä on naurettavan vähän.
Tasapuolisuuden vuoksi traktorilla tehtävää urakointia ei voi suosia kuorma-autoilijoiden kustannuksella. Se ei saisi kuitenkaan vaarantaa traktoreiden ja niiden työkoneiden uusimman tekniikan käyttöönottoa Suomessa. Vanhentuneiden ja liian pienten työkoneiden käyttö nostaa kotimaisen elintarviketuotannon ja metsätalouden kustannuksia, mikä puolestaan ohjaa kulutusta tuontituotteisiin heikentäen työllisyyttämme.
Osaston luetuimmat
- Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?
- Monokulttuurin erilaiset vaihtoehdot
- Putin aiheutti värinää metsäurakoinnin hinnoitteluun – "Noutaja" tulee, elleivät urakoinnin hinnat muutu ja nopeasti
- Perävaunujen jarrut mainettaan parempia
- Koneihmisten toimintaympäristö muuttumassa entistä vaikeammaksi – talvesta tulossa erityisen haastava
- Matka nurmelta maitohyllylle kestää kansainvälisen vertailun
- Energiapolitiikan maailmanjärjestys on muuttumassa – myös Suomella on neuvotteluvaltti, mutta ongelmiakin on