Vanha Savotta 2017, Rautajärvi - Koneet metsässä

Vanhan Savotan jokatalviset Metsäperinnepäivät onnistuivat sään ja tarjonnan puolesta täydellisesti. Esillä oli koko metsätyöhistoria kirveestä ja justeerista 80-luvun metsäkoneisiin.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Ensimmäiset Lokomo Teli-Lokkerit tehtiin 60-luvun lopulla, tämä Lokkeri 925 on seuraavaa parannettua painosta. Alas käännettyjen vähennyspyörästöjen ja sivuille sijoitettujen kardaanien ansiosta maavaraa on hyvin runsaasti, mahan alta mahtuu päälle 70 senttiä korkea kivi tai kanto. Tyhjiltään noin 12,5-tonninen Lokkeri oli järeä ja maastokelpoinen, mutta 2-nopeuksisen Allison-vaihteiston välitykset soveltuivat huonosti metsään, eikä 130-hevosvoimaisessa kuutos-Perkinsissäkään riittänyt aina puhti.
Ensimmäiset Lokomo Teli-Lokkerit tehtiin 60-luvun lopulla, tämä Lokkeri 925 on seuraavaa parannettua painosta. Alas käännettyjen vähennyspyörästöjen ja sivuille sijoitettujen kardaanien ansiosta maavaraa on hyvin runsaasti, mahan alta mahtuu päälle 70 senttiä korkea kivi tai kanto. Tyhjiltään noin 12,5-tonninen Lokkeri oli järeä ja maastokelpoinen, mutta 2-nopeuksisen Allison-vaihteiston välitykset soveltuivat huonosti metsään, eikä 130-hevosvoimaisessa kuutos-Perkinsissäkään riittänyt aina puhti.
70-lukulainen Volvo BM SM971 kuului ajokoneiden järeimpään luokkaan, työpainoa on 16 tonnin verran. Se on kunnioitettavan kokoinen myös raameiltaan, muinoin julkaistun taulukon mukaan pituutta on enimmillään 11 metriä ja leveyttä 2,8 metriä. Moottori on 6-sylinterinen Volvo D70, teholtaan 160 hv.
70-lukulainen Volvo BM SM971 kuului ajokoneiden järeimpään luokkaan, työpainoa on 16 tonnin verran. Se on kunnioitettavan kokoinen myös raameiltaan, muinoin julkaistun taulukon mukaan pituutta on enimmillään 11 metriä ja leveyttä 2,8 metriä. Moottori on 6-sylinterinen Volvo D70, teholtaan 160 hv.
Äkkiä vilkaistuna tämä sievä pikkutraktori näyttää tavalliselle MF25:lle, mutta peltien allapa ei olekaan tuttu 1 753-kuutioinen Perkins 4.107, vaan 5-sylinterinen Audin diesel. Todella hienosti toteutettu moottorivaihdos on tehty nurmijärveläisellä ”Hourulan tehtaalla”, jonka muuta tuotantoa on esitelty Koneviestin viime vuoden kesäextrassa.
Äkkiä vilkaistuna tämä sievä pikkutraktori näyttää tavalliselle MF25:lle, mutta peltien allapa ei olekaan tuttu 1 753-kuutioinen Perkins 4.107, vaan 5-sylinterinen Audin diesel. Todella hienosti toteutettu moottorivaihdos on tehty nurmijärveläisellä ”Hourulan tehtaalla”, jonka muuta tuotantoa on esitelty Koneviestin viime vuoden kesäextrassa.
Lokomo 909 oli Rauma-Repolan Joensuun tehtaan ensimmäinen metsätraktori, tuotanto alkoi 1973 ja päättyi 9 vuotta myöhemmin. Peruskoneena on 86 hv:n MF-teollisuustraktori, jossa on momentinmuunnin ja 4-nopeuksinen suunnanvaihtajavaihteisto. Veto peruskoneelta telille on toteutettu normaalilla ajovoimanotolla, mikä oli koneen heikoin lenkki. Viimeiset Pikku-Lokomot olivat vihreitä, sittemmin merkiksi vaihtui FMG. Nyt Joensuussa tehdään John Deerejä.
Lokomo 909 oli Rauma-Repolan Joensuun tehtaan ensimmäinen metsätraktori, tuotanto alkoi 1973 ja päättyi 9 vuotta myöhemmin. Peruskoneena on 86 hv:n MF-teollisuustraktori, jossa on momentinmuunnin ja 4-nopeuksinen suunnanvaihtajavaihteisto. Veto peruskoneelta telille on toteutettu normaalilla ajovoimanotolla, mikä oli koneen heikoin lenkki. Viimeiset Pikku-Lokomot olivat vihreitä, sittemmin merkiksi vaihtui FMG. Nyt Joensuussa tehdään John Deerejä.
Maineikkaan Pikku-Nallen perinteitä jatkoi vähintään yhtä legendaarinen Volvo-BM SM462, jota tehtiin 356 kappaletta vuosina 1970–74. Volvon ja ÖSA:n yhteistyönä tehdyssä koneessa oli samaa tekniikkaa kuin Volvo-BM 430 -maataloustraktorissa, mutta kestävyydessä ei kuitenkaan ollut suurempia ongelmia. Perkinsin kolmonen oli vähäruokainen – kerrotaan että päivän polttoaineet pystyi kuljettamaan kympin pänikällä.
Maineikkaan Pikku-Nallen perinteitä jatkoi vähintään yhtä legendaarinen Volvo-BM SM462, jota tehtiin 356 kappaletta vuosina 1970–74. Volvon ja ÖSA:n yhteistyönä tehdyssä koneessa oli samaa tekniikkaa kuin Volvo-BM 430 -maataloustraktorissa, mutta kestävyydessä ei kuitenkaan ollut suurempia ongelmia. Perkinsin kolmonen oli vähäruokainen – kerrotaan että päivän polttoaineet pystyi kuljettamaan kympin pänikällä.
Vanhanajan talvitöihin kuului jäiden nosto, niitä tarvittiin maidon jäähdyttämiseen lämpimien kuukausien aikana. Jäiden irrotus oli raskasta työtä, niinpä monessa kyläpajassa rakennettiin traktorin perään asennettuja jääsahoja. Niistä oli apua myös talvikalastuksessa. Yksinkertaisemmassa versiossa terää pyöritettiin takahihnapyörällä ja lattaremmillä, tämä malli toimii nivelakselilla ja kulmavaihteella.
Vanhanajan talvitöihin kuului jäiden nosto, niitä tarvittiin maidon jäähdyttämiseen lämpimien kuukausien aikana. Jäiden irrotus oli raskasta työtä, niinpä monessa kyläpajassa rakennettiin traktorin perään asennettuja jääsahoja. Niistä oli apua myös talvikalastuksessa. Yksinkertaisemmassa versiossa terää pyöritettiin takahihnapyörällä ja lattaremmillä, tämä malli toimii nivelakselilla ja kulmavaihteella.
Reilut 11 tonnia painava 84-31 oli Kockum-malliston pienin kone 1980-luvun alussa. Moottori on Fordin 125-hevosvoimainen kuutonen, Clarkin momentinmuuntimella varustetussa power-shift-voimansiirrossa on 3 eteen ja taakse. Cranabin kuormain ylettää vajaaseen 7 metriin. Kuormatilan poikkileikkauspinta-ala on 3,4 neliötä, lastia kärsii ottaa 9,5 tonnin verran. Vuonna 1984 ruotsalaisen Kockumin metsäkonetuotanto siirtyi Rauma-Repolalle.
Reilut 11 tonnia painava 84-31 oli Kockum-malliston pienin kone 1980-luvun alussa. Moottori on Fordin 125-hevosvoimainen kuutonen, Clarkin momentinmuuntimella varustetussa power-shift-voimansiirrossa on 3 eteen ja taakse. Cranabin kuormain ylettää vajaaseen 7 metriin. Kuormatilan poikkileikkauspinta-ala on 3,4 neliötä, lastia kärsii ottaa 9,5 tonnin verran. Vuonna 1984 ruotsalaisen Kockumin metsäkonetuotanto siirtyi Rauma-Repolalle.
Nelivetoinen Valmet 702 oli 70-luvun lopulla eräs parhaiten metsätöihin soveltuneista maataloustraktoreista. Etupyörät olivat suurinta mahdollista sorttia, pohja sileä, maavaraa runsaasti, eikä traktorin rakenteissa ollut sellaisia ulokkeita, jotka olisivat haitanneet metsäajoa. Ajovoimanotto helpotti vetävän perävaunun käyttöä ja akselin kierrosluku 8,8 r/metri oli riittävän suuri.
Nelivetoinen Valmet 702 oli 70-luvun lopulla eräs parhaiten metsätöihin soveltuneista maataloustraktoreista. Etupyörät olivat suurinta mahdollista sorttia, pohja sileä, maavaraa runsaasti, eikä traktorin rakenteissa ollut sellaisia ulokkeita, jotka olisivat haitanneet metsäajoa. Ajovoimanotto helpotti vetävän perävaunun käyttöä ja akselin kierrosluku 8,8 r/metri oli riittävän suuri.
Vuonna 1983 esitelty Ponsse S15 oli ensimmäinen kevyt raskassarjalainen ajokone. Alumiinia ja erikoisteräksiä käyttämällä omapaino saatiin putoamaan 10 tonniin. 600-millisillä renkailla varustettu teli vähensi osaltaan pintapainetta, aiemmat Ponsset olivat 4-pyöräisiä. 10-metriin ylettävä Fiskars 60F -kuormain helpotti metsureiden työtä, kun massapuukasoja ei tarvinnut enää tehdä yhtä lähelle ajouraa. Se oli tärkeä seikka, sillä Ponsse S15 tulemisen aikoihin motoilla tehtiin vasta 20 % hakkuista.
Vuonna 1983 esitelty Ponsse S15 oli ensimmäinen kevyt raskassarjalainen ajokone. Alumiinia ja erikoisteräksiä käyttämällä omapaino saatiin putoamaan 10 tonniin. 600-millisillä renkailla varustettu teli vähensi osaltaan pintapainetta, aiemmat Ponsset olivat 4-pyöräisiä. 10-metriin ylettävä Fiskars 60F -kuormain helpotti metsureiden työtä, kun massapuukasoja ei tarvinnut enää tehdä yhtä lähelle ajouraa. Se oli tärkeä seikka, sillä Ponsse S15 tulemisen aikoihin motoilla tehtiin vasta 20 % hakkuista.

Vanhan traktorin tai muun koneen onnistunut entisöinti on aina vähintään (karva)hatun noston arvoinen kulttuuriteko. Osien hankintaan on saattanut kulua huomattavia summia ja itse kunnostustyöhön on tapauksesta riippuen voinut mennä runsaasti aikaa. Toisaalta hyvin säilytetyn ja vähän ajetun traktorin entisöinnistä selviää joskus hyvinkin vähällä vaivalla ja kustannuksilla.

Iäkkään metsätraktorin alkuperäiskuntoon saattaminen on paljon hankalampaa. Vähän käytettyä vanhaa metsäkonetta ei ole olemassa. Metsäkoneet ovat aina olleet hyvin kalliita, minkä vuoksi niillä on ajettu mahdollisimman paljon. Traktoreita on saatettu ostaa hetken mielijohteesta pihakoristeeksi, mutta metsäkoneet on hankittu raakaan työhön. Kun kone on sitten lopulta kolmannen tai neljännen omistajan toimesta jätetty aktiivikäytöstä, on se yleensä ollut valmis romutukseen.

Edellä mainituista syistä entisöidyt metsäkoneet ovat tähän saakka olleet kovin harvinaisia. Aloituskynnys voi olla korkea, kun tietää, että pelkästään hydrauliikan kunnostukseen ja letkujen uusimiseen uppoaa helposti tuhansia euroja. Iso kone tarvitsee ison pajan, eivätkä kuljetukset onnistu ilman lavettia – metsäkoneiden harrastaminen on kokonaan oma taiteenlajinsa. Kaikista hankaluuksista huolimatta metsätraktoreiden entisöinti on viimevuosina ilahduttavasti lisääntynyt ja näiden upeiden koneiden esittelyyn tarvitaan Vanhan Savotan tapaisia mainioita tapahtumia.