Pirttisten yrityskylässä konevalmistusta ja tuontikoneiden myyntiä

Kortesjärvellä sijaitseva, vajaan 200 asukkaan maaseutukylä Pirttinen, on varsinainen yrityskylä, yrityksiä kylällä on kahdeksan. Kylän halkoo Pirttisentie ja myös suurin osa kylän asukkaista on sukunimeltään Pirttisiä. Kylässä on edelleen hyväkuntoinen Pirttisen Nuorisoseuran talo, mutta Pirttisen kyläkauppa, Pirttisen koulu ja Pirttisen postitoimipaikka ovat jo ovensa sulkeneet.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kuormaimella varustettu Piko-metsävaunu. Traktoriin liitettynä kuormaimen ohjauslaitteisto asennetaan ohjaamoon. Toimitusjohtaja Seppo Pirttinen esittelee.
Kuormaimella varustettu Piko-metsävaunu. Traktoriin liitettynä kuormaimen ohjauslaitteisto asennetaan ohjaamoon. Toimitusjohtaja Seppo Pirttinen esittelee.
Talvisin järjestettävillä konepäivillä nousee kävijöiden määrä jopa 1200:taan.
Talvisin järjestettävillä konepäivillä nousee kävijöiden määrä jopa 1200:taan.
Veljekset Pirttinen Oy:n valmistamat ja sen myymät tuontikoneet käsittävät runsaan valikoiman Piko-pilkekoneita, Tempo- perävaunuja sekä Tempo- ja SaMASZ työkoneita ja Belarus -traktorit.
Veljekset Pirttinen Oy:n valmistamat ja sen myymät tuontikoneet käsittävät runsaan valikoiman Piko-pilkekoneita, Tempo- perävaunuja sekä Tempo- ja SaMASZ työkoneita ja Belarus -traktorit.
Tämä 13 m3 perävaunun on oman konepajan tuotantoa.
Tämä 13 m3 perävaunun on oman konepajan tuotantoa.
Tuomas ja Risto Pirttinen sekä IISI-sakokaivot.
Tuomas ja Risto Pirttinen sekä IISI-sakokaivot.
Tempo KBT -lautasmuokkaimen työleveydet ovat 300, 350 ja 400 cm. Muokkaimen takana olevan SaMACZ -karhottimen erikoisuus on siinä, että hinausrungolla niitä voidaan yhdistää kaksi yhteen jolloin työleveys on jo 750 cm.
Tempo KBT -lautasmuokkaimen työleveydet ovat 300, 350 ja 400 cm. Muokkaimen takana olevan SaMACZ -karhottimen erikoisuus on siinä, että hinausrungolla niitä voidaan yhdistää kaksi yhteen jolloin työleveys on jo 750 cm.
Talvisin puhtaat hanget ympäröivät Nord Mills Oy:n tuotantohallin, mutta sisällä tuotanto elää kiireisintä aikaa. Tuotantotilaa hallissa on 800 m2.
Talvisin puhtaat hanget ympäröivät Nord Mills Oy:n tuotantohallin, mutta sisällä tuotanto elää kiireisintä aikaa. Tuotantotilaa hallissa on 800 m2.

Yritystoiminta Pirttisen kylällä sai alkunsa 1950-luvun lopulla kahdella kivenraivausvaunulla. Pian kylälle perustettiin myös ensimmäinen metallialan yritys, joka toimi pontimena monelle muullekin kylän viljelijälle perustaa oma yritys. Kylällä valmistettiin puutarhakalusteita, työnnettäviä maitokärryjä sekä traktoreiden ”rättihyttejä”. Emännillä oli puolestaan kudontapalvelua ja kotileipomotoimintaa. 1960-luvun lopulla kylällä oli 12 toimivaa yritystä, joista useimmat olivat Pirttisen omistamia, mutta tietenkin eri henkilöiden.

Nykyisin kylällä on kahdeksan yritystä, joista viisi metallialalla toimivaa. Muita yrityksiä ovat tilitoimisto, mehuasema ja kotileipomo. Useimmat yrityksistä ovat jo nykyisten omistajien vanhempien perustamia. Pientilavaltaisen kylän yrittäjyys on oivallinen esimerkki pohjalaisesta määrätietoisuudesta ja selviytymisen taidosta nykyisessä yhteiskuntarakenteiden muutostilanteessa.

Koneviesti kävi Pirttisen kylällä maaliskuun lopulla, kolmen eri perheyrityksen järjestäessä yhteiset konepäivät Pirttisen Nuorisoseuran talolla. Mukana olivat Veljekset Pirttinen Oy, Oy Nord Milss Ltd ja Koneurakointi Risto Pirttinen Oy, kaikki kolme serkusten omistamia perheyrityksiä. Asiakkaita konepäivillä kävi lähes 1200.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Konevalmistusta ja tuontikoneiden myyntiä

Veljekset Pirttinen Oy on konetuotannossaan keskittynyt Piko-puunpilkkomakoneiden, Piko-Juontokouran ja Piko-Puukouran, sekä Mandam paali- ja -rehupihdin, -lantatalikon ja -lantakolan valmistukseen. Yritys markkinoi myös itävaltalaisia Neuhauser pöytäsirkkeleitä ja puunkuorintakoneita sekä tämän vuoden alusta myös venäläisiä Belarus-traktoreita ja Tempo -muokkauskoneita ja -perävaunuja. Myös SaMASZ heinäkoneet ja Herkules tarkkuuslevittimet kuuluvat tuontikoneiden valikoimaan.

Tuontikoneiden osalta yrityksen markkinointialue käsittää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Österbottenin. Oman tuotannon osalta markkinointialue kattaa koko valtakunnan. Vientiä on yhdeksään maahan, joista tärkein on Norja.

Veljekset Pirttinen Oy:n toiminnan alku juontaa jo vuoteen 1967, jolloin maanviljelijä Niilo Pirttinen aloitti metallirakenteisten puutarhakalusteiden valmistuksen. Pian tuotevalikoimaa laajennettiin käsin työnnettävien maitokärryjen valmistuksella. Tuotteet valmistettiin maatilan konepajassa ja myytiin suoralla kaupalla, lehti-ilmoittelua myynnin tukena käyttäen. Yhtiömuoto oli aluksi avoinyhtiö (Ay), myöhemmin kommandiittiyhtiö (Ky).

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vuonna 1977 maatilalla ja yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin yritystoiminnan omistajiksi tulivat yhtiön perustajan pojat, Seppo ja Sauli Pirttinen. Omistajavaihdos vauhditti nopeasti tuotekehitystä ja tuotevalikoiman laajentamista. Puutarhakaluste -tyyppisestä tuotannosta hiljalleen luovuttiin ja keskityttiin puunpilkontakoneiden valmistukseen. Yrittäjähenkisyyden ohella veljesten onnistumisen mahdollisuuksia lisäsi heidän saamansa, konepajatoimintaa sivuava koulutus. Seppo on koulutukseltaan autoteknikko ja Sauli ammattikoulun käynyt autoasentaja.

Yrityksen yhtiömuoto muutettiin vuonna 1990, jolloin siitä tuli Veljekset Pirttinen Oy ja toimitusjohtajaksi nimitettiin Seppo Pirttinen. Henkisesti muutos ei ollut suuri, sillä jo aikaisemminkin hän oli johtanut toimintaa. Seppo Pirttisen vastuullaan on tuotekehitys, ostotoiminta ja markkinointi. Sauli puolestaan vastaa tuotannosta ja tuotetoimituksista.

Tuotantotilat ovat tällä hetkellä 600 m2. Niitä on jouduttu laajentamaan jo useamman kerran ja ne ovat jälleen käyneet ahtaaksi. ”Tuotantoa on myös pyritty ketjuttamaan niin pitkälle kuin se näissä tiloissa on ollut mahdollista”, Sauli Pirttinen toteaa. ”Uudet laajentamissuunnitelmat ovat kuitenkin jo olemassa.” Omistajien lisäksi tuotannossa työskentelee neljä vierasta työntekijää. Kirjanpito ja verotusasiat on ulkoistettu Sepon vaimon omistamalle Tilitoimisto M-L Pirttinen Oy:lle.

Kasvun mahdollisuudet olemassa

”Me olemme pystyneet kehittämään yritystämme tasaisesti, noin 15 prosentin vuosivauhdilla”, Seppo Pirttinen kertoo. ”Kasvu on ollut selkeästi suurempaa, kuin vastaavissa yrityksissä keskimäärin. Myös yrityksen saavuttamaan tulokseen voimme olla kovastikin tyytyväisiä.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Saatuamme nyt yrityksemme myyntivastuulle myös Agri-Kymi Oy:n maahantuomien venäläisten traktoreiden sekä traktorin työkoneiden ja perävaunujen edustuksen lähialueemme maakunnissa, uskon sen kovastikin nostavan yrityksemme liikevaihtoa”, Seppo Pirttinen arvioi. ”Tehtävään työhön ja työntekijäin määrään sillä ei kuitenkaan ole suurtakaan vaikutusta, koska maahantuoja edelleen kantaa varastointi- ja toimitusvastuun sekä hoitaa huolto- ja varaosapalvelun.”

Maatalouskonekaupan Seppo Pirttinen näkee yleisesti kehittyvän myönteisesti. ”Puun kysynnän lisääntyminen, viljan hinnan nousu ja muidenkin tuottajahintojen nousu ovat lisänneet maataloudessa liikkuvan rahan määrää ja uskon siitä merkittävän osan käytettävän rakennus- ja koneinvestointeihin”, hän arvioi.

Tuoteryhmät

Pilkekoneista suurimman tuoteryhmän muodostavat Piko -klapikoneet. Niitä valmistetaan kolmea perustyyppiä, traktorin hydrauliikalla toimiva malli TRH 732, koneen hydrauliikkajärjestelmällä toimiva OH 732 sekä sähkö- että traktorikäyttöinen malli SM/OH 732. Malleista suosituin on TRH 732. Koneen tehon tarve on 7,5 kW, sylinterin iskun pituus 732 mm, kuljettimen pituus 350 cm (lisäjatkolla 450 cm) ja koneen paino tyypistä riippuen 440-580 kg. Pölkyn kone halkaisee 2/4 osaan, lisävarusteella kuuteen.

Piko -juontokoura sopii tukkien, pinotavaran tai polttopuun lähikuljetukseen. Juontokourassa on 3-piste kiinnitys. Myös Piko -puukoura on tarkoitettu puutavaran lähisiirtoon ja lastaukseen. Sen leukojen avautuma on 102 cm, joten siihen saa kerralla yllättävän suuren nipun puuta, esimerkiksi tukkien sahauspintoja. Puukoura kiinnitetään traktorikuormaimen nostovarsiin.

Hydraulihalkaisijalla on helppo halkaista suuretkin puut kahteen tai neljään osaan. Halkaisijoita valmistetaan kahdeksaa eri tyyppiä ja niissä sylinterin iskunpituus maksimissaan on konetyypistä riippuen 700:sta 110 senttimetriin. Hydraulihalkaisijoita valmistetaan traktori-, sähkö- ja polttomoottorikäyttöisinä.

Tuontikoneet

Pilkekoneiden ryhmään kuuluu myös itävaltalaisen Neuhauserin valmistama yhdistetty kuorimiskone/pöytäsirkkeli. Siinä yhdistyvät kaksi eri konetta ja viisi erilaista toimintoa. Koneella voidaan kuoria pyöreää puuta portaattomasti välillä 3–25 cm. Kuorittua pyöreää puuta voidaan käyttää esimerkiksi aitatolppina, pyöröpuurakenteiden ja kalusteiden valmistuksessa. Kuorinnan jälkeen pölkkyä voidaan työstää pyörösirkkelillä, vaikkapa halkaisten tai tolpat teroittaen. V-mallisella ohjauksella löytyy aina pyöröpuun keskikohta tai vinotason avulla teroitettaville tolpalle oikea viistous.

Tuontikoneista arvokkaimman ryhmän muodostavat Belarus- traktorit, jotka ovat selvästi vahvistamassa asemaansa traktorimarkkinoilla. Koneet ovat teknisesti kehittyneitä ja niille on muodostunut myös vakituinen käyttäjäkunta. Vaikka 1970-luvun myynnin huippulukemiin ei enää päästä, uskoo Seppo Pirttinen Belarukselle nousevaa markkinaosuuskasvua.

Myös Tempo perävaunut ja peltotyökoneet ovat käytössä osoittaneet toimivuutensa ja kestävyytensä, varsikin lautasmuokkaimet kulkevat aivan kehityksen kärjessä. Perävaunujen valikoima on erittäin laaja. Tuontilistalla ovat maansiirto-, metsä-, kuivalannanlevitys-, imulevitys- ja paalivaunut. Valikoimaa siis on.

SaMASZ -heinäkoneryhmä käsittää niittokoneet, niittomurskaimet, karhottimet ja pöyhimet, siis täydellisen valikoiman heinätyökoneita. Vain paalaimet tästä ryhmästä puuttuvat.

Lisää konetietoutta osoitteessa: www.veljeksetpirttinen.fi

Koneita karjatalouteen, viljan siirtoon ja energiantuotantoon

Pirttisen yrityskylässä toimiva Oy Nord Mills Ltd on maanviljelijä/teollisuusyrittäjä Pertti Pirttisen omistama ja johtama konepaja, joka harjoittaa metallialan teollista toimintaa. Yrityksen tuotanto on suuntautunut maatilatalouteen, erityisesti karjatalous- ja energialaitteiden valmistukseen. Tuotantoon kuuluvat myllyt, viljan siirtolaitteet, rehu- ja pellettisiilot, pellettipolttimet ja lämminilmakehittimet sekä näiden kaikkien tuotteiden käytön automatisointi. Peltoviljelyyn yritys valmistaa ja tuo maahan piensiementen kylvökoneita.

Tuotekehityksestä ja automatiikkasuunnittelusta vastaa yrittäjä. Karjataloutta harjoittavana maanviljelijänä hänellä itsellään on käytännön tuntuma sekä peltoviljelyyn että karjan ruokintaan, joten odotukset tuotekehityksen suuntaan ovat selkeät. Lisäksi hänellä on oiva mahdollisuus omalla tilallaan myös käytännössä kokeilla kehityksen alla olevia tuotteita.

Karjatalouden uudisrakentajalle tärkeimmät tuotteet ovat myllyt, rehusiilot, spiraalikuljettimet ja puhaltimet sekä piensiementen kylvölaitteet. Vastaavasti viljatilan tärkeimmät tuotteet ovat viljasiilot ja viljan siirtoruuvit ja -puhaltimet sekä kotimaista energiaa käyttäville tiloille pellettipolttimet ja -siilot.

Verkostoituminen tuo vahvuutta

Pertti Pirttinen perusti yrityksensä Oy Nord Mills Ltd:n vuonna 1986. Liikkeelle lähdettiin myllyjen valmistuksella. Tuotevalikoimaan kuuluivat alusta lähtien niin valssi- kuin vasaramyllytkin. Myllyistä tuotanto laajeni myöhemmin uusille ja vaativillekin tuotealoille. ”Pellettipolttimien valmistukseen tulin mukaan vasta 2000-luvun alusta, ikään kuin vasemmalla kädellä toimien. Mutta heti kun tuote oli valmis, voitiin pellettiin tarttua jo kaksin käsin”, Pertti Pirttinen sanoo.

Yritystoiminnassa Pertti Pirttinen on pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan verkostoitumaan tuotantoon tai markkinointiin liittyvien toimijoiden kanssa. Edellytyksiä siihen antavat tuotekehitys, hankinnat, markkinointi ja alihankintatyö. ”Kaikkea kun ei välttämättä tarvitse yksin tehdä. Yhteistyö säästää niin aikaa kuin kustannuksiakin”, Pirttinen summaa.

Myös kotimaisuus on Pertti Pirttiselle tärkeä. Hän haluaa kotimaisen tuotannon ohella panostaa myös kotimaiseen raaka-aineeseen. Yritys on vahvasti mukana kehittämässä energiapuun ja turpeen kotimaista käyttöä, valmistamalla muun muassa näistä raaka-aineista valmistetun pelletin polttoon NM20 ja NM40 -polttimia. Myös Suomalaisen Työn Liitto on asian todennut ja myöntänyt 28.3.2007 pellettipolttimelle Avainlipun käyttöoikeuden.

Yrityksen uudehko tuotantohalli laajennettiin vuonna 2008, jolloin sen toimitila nousi jo 2 000 m²:iin. Omistajan lisäksi yrityksessä työskentelee neljä vierasta hitsaajaa tai asentajaa. Raaka-aineet ja osakokonaisuudet hankitaan kotimaisilta alihankkijoilta. Markkinointi kotimaassa hoituu suoramyyntinä sekä jälleenmyyjien kautta.

Laaja-alainen tuotanto

Perinteisesti tärkeimmän ja tuotannollisesti laajimman tuoteryhmän muodostavat myllyt. Myllyjä valmistetaan kuutta perustyyppiä, edustaen sekä valssimyllyjä että vasara- ja hierremyllyjä. Myllyjen käyttö on automatisoitavissa sekä kuiva- että liemiruokintaan, samoin viljan siirto myllyyn yhdellä tai useammalla imupäällä. Imu onkin tehokkain siirtotapa eikä korkeuserotkaan muodostu siirron esteeksi. Imumatka voi pisimmillään olla jopa 60 metriä.

Imupainelietson lisäksi yhtiön tuotannossa on mukana kaksi muutakin tapaa viljan tai jauhon siirtoon, spiraali- ja ruuvikuljettimet. Spiraalikuljetin on joustava ja tarvittaessa kaarelle taipuva. Näillä kaikilla laitteilla saadaan vilja helposti siirretyksi perävaunusta varastosiiloon, siilosta myllyyn tai siilosta autoon tilalta pois kuljetettavaksi.

Nord Millsin kehittyneintä tuote- ja käyttösuunnittelua edustaa viljan siirtoon, jauhatukseen ja ruokintaan liittyvä käyttöjärjestelmien automatisointi. Yhtiöllä on valmius toimittaa näihin kohteisiin ohjauskeskukset sekä valmius laatia kiskoruokkijaan, lypsyrobottiin tai myllyn käyttöön liittyvä sähköistyssuunnitelma. Esimerkiksi säilörehun siirtoon on saatavissa valmis ohjauskeskus, johon haluttaessa voidaan asentaa langaton kauko-ohjaus.

Peltoviljelykoneista Nord Mills valmistaa Viska -tuotenimellä sekä lannoitteen pintalevittimiä että piensiemenen kylvölaitteita. Viska -pintalevittimet ovat Suomessa eniten ostettuja ja niitä valmistetaan sekä yhdellä että kahdella levityslautasella. Oman tuotantonsa lisäksi yhtiö tuo maahan myös itävaltalaisia APV -piensiemen kylvölaitteita, joita on sekä pneumaattisia että keskipakotoimisia malleja. Pintalevittimien tavoin ovat piensiemenen kylvölaitteet Suomessa alansa markkinajohtajia.

Pellettipolttimet

Vuoden 2000-alusta Pertti Pirttisen huomio kiintyi pellettipolttimoiden suunnitteluun ja niiden tuotannon aloittamisen. Tavoitteena oli suunnitella pellettipoltin, joka voitaisiin asentaa markkinoilla oleviin kotimaisiin pellettikattiloihin. Tuotannossa nyt onkin jo kolme poltintyyppiä, NM20, NM20S ja NM40 -mallit.

NM20 on vapaasti palopäähän pudottava poltin, jossa ei ole liikkuvia, kuluvia tai vaihdettavia osia, eikä siinä liioin ole säätöjäkään. NM20S ja NM40 malleissa on logistiikkaohjaus ja automaattinen paineilmanuohous, joka puolestaan vähentää huoltotarpeen minimiin. Yhtiö valmistaa myös pellettisiiloja ja siirtoruuveja. Pelletin siirtoruuvin saa tilauksen mukaisesti määrämittaisena.

 

Koneurakointi johtaa jätevedet säiliöön tai puhdistamoon

 

Koneurakointi Risto Pirttinen on tavanomaisten maansiirtotöiden oheen liittänyt haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien suunnitteluun, niiden rakentamiseen, asentamiseen ja laitteiston toimittamiseen, avaimet käteen periaatteella. Toimiala kattaa sekä umpisäiliöjärjestelmien että varsinaisten pienpuhdistamojen toimittamisen.

Maanviljelijä/urakoitsija Risto Pirttinen aloitti koneurakoinnin vuonna 1981, yhdellä traktorikaivurilla. Vuosien varrella konekantaa on lisätty niin, että se nykyisin käsittää 14 tn ja 21 tn tela-alustaiset kaivinkoneet, kaksi pyöräkuormaajaa, 60 tn täysyhdistelmä kasettiauton sekä 135 hv:sen traktorin, varustettuna 13 m³ perävaunulla.

Kalustolla tehdään pääasiassa maansiirtotöitä, kaivutöitä, maantasausta ja maa-aineksen kuljetuksia. Suurin osa toimeksiannoista tulee Kauhavan seudun autoilijat Oy:ltä, jonka hallitukseen Risto Pirttinen myös kuuluu. Työntilaajina ovat kunnat, rakennusliikkeet ja yksityiset rakentajat. Maansiirtotöitä urakoitsija tekee yhdessä Tuomas -pojan ja yhden kuljettajan kanssa.

Talviaikaan Risto Pirttinen valmistaa omassa konepajassaan kaivinkoneiden kauhoja lähinnä omaan käyttöön. Konepajassa valmistuvat myös monet urakointityössä tarvittavat koneiden lisävarusteet. Muu muassa omassa käytössä oleva traktorin perävaunu on urakoitsijan itsensä tekemä.

Uutta yritystoimintaa

Urakoitsija Risto Pirttinen on viime kesänä aloittanut haja-asustusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamisen avaimet käteen periaatteella. Hän hakeutui toiminnalliseen yhteistyöhön kotimaisen Green Rock Oy:n kanssa. Green Rock on erikoistunut jätevesien puhdistus- ja johtamisjärjestelmien suunnitteluun, laitteiston valmistukseen ja markkinointiin.

Green Rockin IISI -tuotteet tunnetaan puhdistusteholtaan, käyttövarmuudeltaan ja myös hinnaltaan kilpailukykyisinä tuotteina. Toimijana yhtiö on ainoa kotimainen alalla kokonaispalvelua toimittava yritys. Yhtiön markkina-asemaa vahvistaa sen tarjoamaan kokonaispalveluun sisältyvä järjestelmäsuunnittelu, viranomaisyhteyksien hoito, asennus- ja tuotepalvelu ja tarvittaessa myös asiakasrahoitus. Käytännössä rakennus- ja asennustyön hoitaa paikallinen koneurakoitsija.

Asiakas ottaa yhteyden Risto Pirttiseen. Green Rockin asiantuntemusta hyväksi käyttäen hän laatii kohteeseen suunnitelman jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi, hoitaa maansiirtotyöt ja huolehtii laitteiston asentamisesta. Koneurakointi Risto Pirttisellä on mahdollisuus toimittaa myös muutaman talon, eli10–200 henkilön tarpeisiin riittäviä yhteispuhdistamoja.

Risto Pirttinen on huolestunut siitä verkkaisuudesta, jolla haja-asutusalueiden asukkaat ovat lähteneet vaadittavia jätevesijärjestelmiä rakentamaan. Laki kuitenkin edellyttää, että jokaisen haja-asutusalueen kiinteistön on saatettava jätevesijärjestelmänsä vaadittavaan kuntoon viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. ”Ellei vauhti tästä parane on loppu tulemana kaaos. Työt ruuhkautuvat ja laitteistot loppuva”, Risto Pirttinen varoittaa. n

Avaa artikkelin PDF