Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • När-Power Oy tarjoaa purku- ja varaosapalveluita Närpiössä – aurojen kunnostus aina ajankohtaista

    Kyntöaurat ovat yksi kestävimmistä maataloustyökoneista. Lisäksi aurat ovat kiitollisia kunnostuskohteita, sillä rakenne on yksinkertainen, runko pitkäikäinen ja puolipohjauksen jälkeen käyttöikää tulee rutkasti lisää.
    Olavi Kauppila pyörittää När-Power -maatalouskauppaa Närpiössä. Aurojen purku- ja varaosapalvelu on osa toimintaa. Uusia Grenen kulutusosia toimitetaan ympäri Suomea.
    Olavi Kauppila pyörittää När-Power -maatalouskauppaa Närpiössä. Aurojen purku- ja varaosapalvelu on osa toimintaa. Uusia Grenen kulutusosia toimitetaan ympäri Suomea. 

    Olavi Kauppilan maatalouden monialayritys När-Power Oy välittää Närpiössä viljaa, myy koneita, varaosia ja tuotantotarvikkeita sekä on lisäksi erikoistunut aurojen varaosiin – uusiin ja käytettyihin. Tuntuma työkoneiden maailmaan on syntynyt oman tilan pidon myötä.

    Kauppilan työ aurojen parissa alkoi kuin itsestään. 1980-luvun lopulla Ruotsista uitettiin paljon kalustoa Suomeen, myös auroja. Kielikynnystä Närpiösssä asuvalla Olavilla ei ollut, joten alkuun hankittiin muutamia auroja lahden takaa. Koska käytetyille auran osille näytti olevan kysyntää, aloitettiin aurojen purkaminen varaosiksi.

    Ruotsin auravaranto on sittemmin vanhentunut ja nykyään parempikuntoinen kalusto löytyy jo Suomesta, Olavi kertoo. Ruotsalaisauroja ei kannata enää rahdata Suomeen kunnostettavaksi.

    Suomessa toimii useita auroja korjaavia yrittäjiä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä aina tarvittaessa. Varsinaista kilpailutilannetta ei Olavin mukaan ole.

    Uusia osia Greneltä

    Purkuosien kohdalla kysyntää on erityisesti tietyille komponenteille, kuten vetokartuille, tukipyörille, leikkureille ja lisäsiiville. Varsinaisten kulutusosien (kärkipalat, vantaat, siiven osat) kohdalla varaosakauppa kohdentuu vain uusiin osiin. Viime vuosien yhteistyökumppani Grenen osat kuuluvat När-Powerin perusvalikoimaan.

    Uusien kulutusosien tarve on jatkuvaa. Niitä menee omien lisäsiipien kunnostukseen, mutta myös suoraan asiakkaille ympäri Suomen.

    Osia kaikkiin merkkeihin

    Kauppilan erikoisosaaminen aurojen kunnostuksesta on huomattu myös asiakkaiden parissa. Kun paikallinen maatalouskauppias saattaa tarjota osia vain yhteen auramerkkiin, löytyy Olavilta ratkaisu periaatteessa kaikkien merkkien varaosatarpeisiin.

    Pääpaino on tietenkin isoissa nimissä, kuten Överumissa ja Kvernelandissa. Vanhojen Fiskars-aurojen kanta heikkenee, mutta on edelleen vahva. Kvernelandin siipimallia käyttävät Fraudge ja Ovlac ovat myös tuttuja.

    Överumiin ja Fiskarsiin (FK-siipimalli) sopivat pitkälti samat kulutusosat, joten tulevaisuus on tältä osin turvattu. Useita Överumin kulutusosia asennetaan tietyin edellytyksin myös Fiskarsiin. Alkuperäisosat ovat Fiskarsiin jo loppuneet.

    Syksyinen osatarve painottuu rikkoutumisen tai muuten vain kiiretapausten hoitoon. Tällöin on tärkeää, että osa saadaan lähtemään välittömästi. Kokemus opettaa pitämään varastot kunnossa. Grenen osavarasto on Ahvenanmaalla, josta saadaan täydennystä tarvittaessa.

    Tärkeintä on kuitenkin ennakoida ja varautua kysyntään. Periaate on, että puintien jälkeen kynnetään, joten tähän on vain varauduttava. Kasvipeitteisyys- ja muiden vaatimusten myötä keväästä on jälleen tullut toinen kyntösesonki.

    Omatoiminen kunnostus kannattaa

    Käytettyjen iäkkäämpien aurojen kunnostus myyntiin ei varsinaisesti kannata, koska hintataso ei voi olla määräänsä korkeampi ja työ maksaa. Vaikka När-Powerin pihallakin on aina näytillä sisään ostettuja auroja, ei niitä myydä ulos kokonaisina kuin poikkeustapauksissa.

    Asiakkaita kannustetaankin omatoimisuuteen, sillä vanhan auran kunnostaminen kannattaa aina. Tarvittavien kulutusosien budjetti pysyy yllättävän edullisena. Esimerkiksi siipien korjaaminen uusilla kulutusosilla ja leikkureiden laakerointi maksaa 4-teräisillä auroilla vain reilut tuhat euroa, ja lopputuloksena aurat vastaavat uutta.

    Leikkureiden kohdalla Olavi suosittelee veitsimallien käyttöä, sillä ne toimivat hyvin, ovat edullisia, kestävät kiviä, eivätkä tukkeudu. Kunnostuskelpoisia vanhoja leikkureita myydään tee-se-itse-miehille. Leikkureihin saa myös valmiita laakeripesiä ja kiekkoja, mutta veitsimalli on halvin ja kevein ratkaisu.

    Leikkureiden kysyntä on jatkuvaa. Kvernelandiin niitä menee eniten, koska leikkuri on kiinnitetty suoraan ojakseen, eikä leikkuri ole vakiona jousitettu.

    Lisäsiivellä lisää tehoa

    Variomat-aurat ovat toistaiseksi melko harvinaisia. Jos niitä liikkuu markkinoilla, menevät ne hyvin kaupaksi.

    Traktoreiden koon kasvaessa aurat jäävät usein alikokoisiksi. Ratkaisu löytyy lisäsiivistä. Suurin osa Olavin ostamista vanhoista auroista päätyykin ensisijaisesti lisäsiiviksi isäntien projekteihin. Siipilukua kasvatetaan 3:sta 4:ään ja yhä useammin myös 4:stä 5:een. Lisäsiivet myydään aina kunnostettuina, ainakin kärkipala vaihdetaan uuteen.

    Siipiluvun kasvattaminen onnistuu hyvin, koska valmistajat ovat jo varautuneet asiaan ja useimmissa rungoissa on laippa valmiina jatkopalaa odottamassa. Purettaviin auran runkoihin joudutaan laippa usein hitsaamaan, mikä työllistää pajaa jatkuvasti, sillä lisäsiiville on runsaasti kysyntää. Työleveyden lisäys jouduttaa työtä ja vähentää hehtaarin muokkaukseen kuluvaa polttoainemäärää.

    Tukipyöriä ja vetokarttuja

    Tukipyörät ovat myös suosittuja, sillä monelta sellainen vielä puutuu. Osiksi purettavista auroista tukipyörät menevät aina ensimmäisenä. Kääntöaurojen suosion kasvu näkyy, sillä niihinkin asiakkaat ovat alkaneet kysyä lisäsiipiä.

    Vetokartut jäävät helposti liian kapeiksi, kun traktoreiden raideleveydet ovat kasvaneet. Työn jälki kärsii, kun aura ei kulje suorassa. Kestävyydessäkin saattaa olla ongelmia, kun lisäsiipiä asennellaan.

    Leveämpiä (noin 10 lisäsenttiä) ja tukevampia vetokarttuja voi Olavilta kysellä, usein sellainen löytyy ja auran ominaisuudet paranevat kertaheitolla.

    Muovisiivet suosittuja

    Muovisiipien menekki on melko runsasta, kääntöauroihin niitä menee jo painonkin vuoksi. Toinen syy suosioon on tarttuvat maalajit, joiden kyntöön muoviaurat alun perin kehitettiinkin. Muovin kestävyys on osoittautunut hyväksi, joten kotimaisen siiven suosio on vakaa.

    Nykyään kiinnityspulteissa käytetään aiempaa kestävämpää kupukantaa, jota uskaltaa kiristää reilusti. Kvernelandeihin tarvikesiipi tehdään yksiosaisena, jolloin tarttumisongelmaa ei ole lainkaan. Alkuperäisessä ratkaisussa rintapala on vielä terästä, joten molempia malleja käytetään.

    Tuotteiden laatuerot olemattomia

    Ikuista keskustelua käydään terien ja myös aurojen laatueroista. Aihe kirvoittaa aina keskustelua. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että erot ovat hyvin pieniä. Joissakin valmistuserissä on saattanut olla poikkeavuuksia, mutta ne ovat harvinaisia.

    Joskus isännät kokeilevat alkuperäisten ja tarviketerien kestävyyttä asentamalla ne vuorotellen samaan auraan. Näissä käytännön testeissä terien kulumisessa ei ole todettu eroja. Kovametallipinnoitetut erikoisvahvat kärkipalat ovat tietenkin asia erikseen, mutta niiden kysyntä on hyvin pientä. Käännettävät kärkipalat ovat sen sijaan aina pitkäikäisimpiä. Viimeisiin Fiskars-auroihin saa kärkipalat muutettua käännettäviin versioihin (Överum), kunhan alle asentaa tukipalan.

    Auravalmistajat ovat onneksi pysytelleet maltillisina mallimuutosten kanssa. Esimerkiksi vaikka Kvernelandia onkin myyty ainakin kolmella siipimallilla (numerot 3, 8 ja 9), on numero 8 ylivoimaisesti yleisin, mikä helpottaa samalla varaosahuollon järjestämistä.

    Myös kääntöaurojen kääntöpäät ovat kynnettäessä lujilla. Osia kysellään tasaisesti, jos sellaisia tulee tarjolle.

    Purkuosia myydään jatkuvasti, joten valikoima on oltava kattava. Esimerkkinä Kvernelandin ojakset (pikkukuva) ovat edelleen uudenveroisessa kunnossa. Hinta on todella kohtuullinen.
    Purkuosia myydään jatkuvasti, joten valikoima on oltava kattava. Esimerkkinä Kvernelandin ojakset (pikkukuva) ovat edelleen uudenveroisessa kunnossa. Hinta on todella kohtuullinen. 

    Avaa artikkelin PDF