Hyötykelkat pitäneet tehtaan Suomessa - Lynx 50 vuotta

Suomessa on valmistettu moottorikelkkoja kuusikymmentäluvulta lähtien, merkkejä ja valmistajia on ollut useita. Lynxiä lukuun ottamatta kaikki ovat vaipuneet historian hämärään. Lynxin pysymistä edelleen tuotannossa voi pitää onnekkaiden sattumien ja onnistuneen tuotekehityksen tuloksena. Kyseessä on harvinaislaatuinen tapaus, sillä maailmanlaajuisesti kelkkatehtaita ja merkkejä on ollut lähes kaksi ja puoli sataa, joista valmistajia on jäljellä neljä – merkkejä viisi.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
BRP EMEA (Europe, Middle East and Africa) johtaja Steve Pelletier vasemmalla ja Suomen myynti- ja markkinointijohtaja Valto Ristimella poseerasivat Lynxin alkuaikojen mallin takana.
BRP EMEA (Europe, Middle East and Africa) johtaja Steve Pelletier vasemmalla ja Suomen myynti- ja markkinointijohtaja Valto Ristimella poseerasivat Lynxin alkuaikojen mallin takana.
50 vuoden kehityskaari kahdessa kuvassa:  Lynx 20 vm. 1970, 175 cm3 ja 10 hv –  Lynx RE 850 cm3 ja 165 hv. Kumpikin edustaa aikansa moderneinta muotoilua.
50 vuoden kehityskaari kahdessa kuvassa: Lynx 20 vm. 1970, 175 cm3 ja 10 hv – Lynx RE 850 cm3 ja 165 hv. Kumpikin edustaa aikansa moderneinta muotoilua.
5900 on tärkeä malli Lynxille, että siitä on tehty juhlamalli.
5900 on tärkeä malli Lynxille, että siitä on tehty juhlamalli.
50 vuoden kehityskaari kahdessa kuvassa:  Lynx 20 vm. 1970, 175 cm3 ja 10 hv –  Lynx RE 850 cm3 ja 165 hv. Kumpikin edustaa aikansa moderneinta muotoilua.
50 vuoden kehityskaari kahdessa kuvassa: Lynx 20 vm. 1970, 175 cm3 ja 10 hv – Lynx RE 850 cm3 ja 165 hv. Kumpikin edustaa aikansa moderneinta muotoilua.
Uusi tehdas aloitti tuotannon 2009.
Uusi tehdas aloitti tuotannon 2009.

Lynxin tarina alkoi kuusikymmentäluvun puolivälissä Kurikassa Velsan perävaunutehtaalla, jonka taloudelliset ongelmat olivat aiheuttaneet selvitystilaan joutumisen, minkä seurauksena pankki otti yrityksen haltuunsa. Samaan aikaa oli maailmalta levinnyt suuri innostus moottorikelkkailu ja siinä nähtiin tilaisuus päästä uudelleen jaloilleen. Kelkan suunnittelu annettiin ulkopuolisen insinööritoimisto Järvisen tehtäväksi 1967, ja erilaisten vaiheiden jälkeen ensimmäinen prototyyppi näki päivänvalon seuraavan vuoden puolella.

Ensimmäinen kelkka osoittautui pettymykseksi, mutta silloisen Velsan johtajan Olavi Nordmanin usko ei loppunut ja nyt kelkkaa alettiin suunnitella tehtaan oman väen voimin. Perusratkaisuihin haettiin apua myös jo valmiista tuotteista, joita sopivasti soveltamalla valmistettiin ensimmäinen varsinainen Lynx protyyppi AS 50.

Tuotantoon 1968

Lynx AS 50 -mallia tehtiin ensimmäinen 200 kappaleen myyntisarja vuodeksi 1968/1969 ja samalla jatkettiin tuotekehitystä seuraavien mallien osalta, joista mallit Lynx 20, 30 ja 40 saatiin protoasteelle. Tuotanto niiden osalta alkoi seuraavana vuonna. Hankkija oli hyvin vahvasti mukana tässä vaiheessa ja mahdollisti tilauksillaan tuotannon aloittamisen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Seuraavina vuosina tuotekehitys oli nopeaa ja 1970 otettiin käyttöön joustava jatkoperä, joka on mahdollistanut Lynxin voittokulun näihin päiviin. Työkelkan telastossa maastoa myötäilevä ratkaisu paransi sen ajan kelkan ominaisuudet omalle tasolleen kilpailijoihin verrattuna. Toinen merkittävä tekninen innovaatio oli 2-nopeuksinen vaihteisto, jossa oli myös pakki. Alennusvaihteisto oli ensimmäinen moottorikelkoissa. Alennusvaihteesta oli erityisesti hyötyä aikana, jolloin moottoritehot olivat alhaisia – tiheämmällä välityksellä saatiin enemmän voimaa kuormien vetoon.

Nykykelkkoihin verrattuna sen ajan kelkat olivat karuja pelejä: jousitusta ei ollut nimeksikään ja variaattorin hihnat ja telamatot olivat kulutustavaraa. Puutteistaan huolimatta Lynx oli aikanaan hyvinkin edistyksellinen ajokki.

Alkuaikoina oli käytössä runsaasti erimerkkisiä moottoreita, enimmäkseen käytössä oli Sachs, mutta merkkiluettelosta löytyy myös Kohler, Solo ja Valmet. Rotax, joka oli ensimmäistä kertaa Lynxissä 1979, tuli myöhemmin ainoaksi merkiksi. Seitsemänkymmentäluvun alussa kokeiltiin myös wankelmoottoria, kokeilu kesti vain lyhyen aikaa ja ainoastaan yhdessä mallissa.

Omistajaksi Valmet ja muutto Rovaniemelle

Valmet hankki Velsan osakekannan itselleen 1975 ja siirsi samalla Jyväskylässä Jyskän tehtailla tuotannossa olleen Terhi 10 -kelkan tuotannon Kurikkaan. Lynx oli merkkinä vakauttanut asemansa ja uuden omistajan johdolla tuotekehitystä jatkettiin voimakkaasti, samalla vientiin alkoi mennä enemmän kelkkoja kuin kotimaahan. Valmetin omistaja-ajoista juontaa se, että Agcon Linnavuoren tehtaalla valmistetaan edelleen Lynx- ja Ski-Doo-kelkkojen vaihteistot.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Winha-kelkkoja Rovaniemellä valmistanut Polar Metal Plast Oy ajautui konkurssiin vuonna 1978 ja tuotanto loppui. Lynxillä pyrittiin täyttämään Winhan jättämää aukkoa markkinoilla lisäämällä tuotantoa. Valmistus päätettiin siirtää Rovaniemen teollisuuskylässä olevaan kiinteistöön 1980. Samalla Rovaniemen tehtaalle perustettiin uusi yhtiö, Nordtrack Oy. Uuden yhtiön toimesta jatkettiin Winhan valmistusta Kesko Oy:lle Lynx-Winha nimellä ja Hankkijalle Lynxinä. Polar Metal Plast oli valmistanut myös ruotsalaisten kehittämää Trapperia, jonka tuotanto siirtyi Kurikkaan, jossa kasattiin valmiista osista sarja kelkkoja. Kurikan tehtaan työntekijät alkoivat suunnitella uutta Trapperia, jonka tuotanto alkoikin 1985, mutta ongelmia tuli heti alkuun kehnon talven takia. Neuvottelujen jälkeen perustettiin Bombardierin ja Strack-Johann Telkon puoliksi omistama Scanhold Oy. Trapper nimi oli kuitenkin rekisteröity Ruotsissa toiselle tuotteelle, joten nimeksi vaihdettiin Nordic.

Kanadalaisomistukseen

Vuosikymmenen lopulla Valmet ilmoitti halukkuutensa myydä Lynxin tehtaan ja tarjoukseen tarttuivat Bombardier ja Stark-Johan, jotka ostivat Nordtrack Oy:n tasaosuuksin. Tilanne muuttui vuonna 1992, kun Bompardier osti Stark-Johanin osuuden. Ruotsalainen Ocelbon tehdas oli hankittu jo Valmetin aikaan ja se tuli samassa kaupassa. Bompardierin tultua täysomistajaksi, loppui Kurikan ja Ocelbon tehtaiden toiminta ja jäljelle jäi Rovaniemen tehdas.

Viimeinen omistajanvaihdos tapahtui vuosituhannen vaihteessa, kun Bombardier yhtymä halusi keskittyä kokonaan juna- ja lentokoneteollisuuteen. Bombardier myi vapaa-ajantuotteet Armand Bombardierin suvun ja kanadalaisten sijoittajien muodostamalle yhtiö BRP:lle eli Bombardier Recreational Producer&Vehicle. BRP Finland, joka hallinnoi Rovaniemen kelkkatehdasta, on perustettu 2003.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Omistajanvaihdos oli onnenpotku suomalaiselle moottorikelkkateollisuudelle. Uusi tehdas valmistui 2009. Bombardierin kiinnostus suomalaiseen kelkkateollisuuteen ei syntynyt tyhjästä. Meillä kelkkateollisuus keskittyi heti ensimetreillään täysin hyötykelkkoihin ja saavutti Pohjois-Euroopassa markkinajohtajan aseman. Yksi merkittävä virstanpylväs oli GLS 5900, jolla on ikoninen maine työkelkkana. BRP ei ole ilmeisesti halunnut lähteä sorkkimaan markkinaosuuksia ja on jättänyt Lynx nimen elämään. Rovaniemellä valmistetaan myös Ski-Doon työkelkat kuten Scandik ja Tundra, joita myydään Yhdysvaltain markkinoilla. Lynxeinä niitä ei voi siellä myydä, koska Arctic Cat omistaa nimen käyttöoikeuden siellä.

Työkelkat ovat olleet aina Lynxin vahva alue, mutta kyllä Rovaniemellä on osattu sporttikelkkojakin tehdä. Nordtrackin aikana sporttikelkkoihin panostettiin paljon ja tuotekehitys oli voimakasta. Tulostakin tuli: Lynxillä on voitettu lukuisia mestaruuksia ja mukana on ollut kovia kuskeja kuten Janne Tapio ja ruotsalainen Emil Öhman.

Vaikutus talouteen

Moottorikelkkatehtaan sijainnilla Rovaniemellä on alueen taloudelle suuri merkitys. BRP Finland työllistää viime tilikauden tietojen mukaan 356 henkilöä ja liikevaihto oli 261 milj. euroa.

Moottorikelkkailulla on alueelle muutenkin suuri merkitys, Lynx Adventure ACE 600 -kelkka on eniten käytetty safarikelkka Lapissa. Esimerkiksi Lapland Safaris Oy:llä on käytössään 600 moottorikelkkaa, joista lähes kaikki ovat Lynxejä. Yritys on iso alueellinen toimija, vieraita on vuosittain 250 000 ja työntekijöitä 550. Vuosiliikevaihto on 30 milj. Yhtiön vieraista osallistuu talvisaikaan 90 % moottorikelkka-aktiviteetteihin.

Tulevaisuus turvattu

Ison emoyhtiön mukana tulevaisuus on turvattu, näillä näkymin pitkälle tulevaisuuteen. Uusi moderni tehdas pystyy tuottamaan kelkkoja kilpailukykyiseen hintaan. Linjastot on tehty sitä silmälläpitäen, että tehtaalla pystytään valmistamaan myös muita tuotteita kuin kelkkoja. Tuotannossa on jo nyt 6-pyöräinen Can-Am-mönkijä, joka on myös kehitetty Suomessa.

KV onnittelee 50-vuotiasta!