Eero Jokiniemi – kauppias isolla Koolla

Kun Eero Jokiniemi astuu huoneeseen, hän näkyy ja kuuluu. Entinen maatalouskauppias on persoona, jonka on oppinut tuntemaan koko Pohjanmaa.
Eero Jokiniemi on persoona, joka täyttää huoneen. Hän on myymälän vakiokalustoa edelleen, mutta isännän roolista Eero luopui viisaasti sukupolvenvaihdon yhteydessä.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Vauhdikas Zetor-kauppa poiki arvovieraan Tšekkoslovakias-ta, joka huomioitiin laajalti maakunnassa. K-maatalouskeskus Jokiniemen markkinoilla 1981 kävi kauppiasta tervehtimässä itse Emil Zatopek vaimonsa Danan kanssa.
Vauhdikas Zetor-kauppa poiki arvovieraan Tšekkoslovakias-ta, joka huomioitiin laajalti maakunnassa. K-maatalouskeskus Jokiniemen markkinoilla 1981 kävi kauppiasta tervehtimässä itse Emil Zatopek vaimonsa Danan kanssa.
Pasi Jokiniemen rauhallinen olemus pitää sisällään tehokkaan asiakaspalvelijan, jolle asiakkaiden ongelmien ratkaisu on tärkeintä. Kun BMW palasi markkinointikonseptissaan vanhaan jälleenmyyjä-verkostoon, palasi edustus myös Jokiniemi Motorsille.
Pasi Jokiniemen rauhallinen olemus pitää sisällään tehokkaan asiakaspalvelijan, jolle asiakkaiden ongelmien ratkaisu on tärkeintä. Kun BMW palasi markkinointikonseptissaan vanhaan jälleenmyyjä-verkostoon, palasi edustus myös Jokiniemi Motorsille.

Kun Kesko oli luomassa maatalouskauppaverkostoaan 70-luvulla, alkoi Eero ja Mirja Jokiniemen kauppiasura. He olivat Suomen toinen K-kauppiaspariskunta, joka tuli kyntämään uutta sarkaa maatalouskauppiaina pieneen Ilmajoen keskustaan. Elettiin vuotta -73 kun uusi myymäläkiinteistö sai katon päälleen. Edellisenä vuonna oli valmistunut oma tupa. Vauhtia piisasi.

”Isännät ottivat hyvin vastaan, kun rakentamisen vuodet alkoivat”, Eero muistelee. Nykyisellä paikallaan oleva Ilmajoen K-maatalous sai alkunsa ykkösasialla, viljavaraston rakentamisella. Voimakas viljakauppa oli alkuun lähinnä kauraa, jota Eero yritti muokata helpommin markkinoitavaksi ohraksi.

Konekauppaa omalla menetelmällä

Kun viljakauppa lisääntyi ja muu kaupanteko kiihtyi, oli pankkiirienkin uskottava, että kylässä voi joku muukin tehdä maatalouskauppaa kuin Hankkija tai Osuuskauppa. ”Nuo on tosissaan”, tuumasivat ilmajokiset isännätkin. Eero myi hyvillä ehdoilla kylän isännälle Tuhti-hallin, jonka hän vuokrasi kauralle tasovarastoksi. Kaksi vuorokautta Eero täytti sitä ja Mirja toi välillä evästä, jotta hihat jaksoivat heilua.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kun viljavarasto oli valmis, valmistui 1 000 neliön myymälä palvelemaan asiakkaita. Tasovarastoa rakennettiin 3 000 neliötä. Kun asemapäällikkö ilmoitti, että junanvaunut lähtevät seuraavana päivänä, joko säkkien kanssa tai ilman, oli ne purettava yöllä varastoon käsin. Sieltä 50 kilon apulantasäkit nosteltiin kuorma-auton kyytiin, jotta ne saatiin taas isäntien käyttöön.

Maamiesseuran apulantakaupan 400 tonnin yhteistilaus tuli Jokinemen K-maatalouskaupalle kolmena vuotena peräkkäin kilpailijoiden nenän alta. Asetelma oli muuttumassa – Kauppalan Hankkija ja Osuuskauppa olivat helisemässä. Isännillä oli vertaisensa kauppias, yrittäjä, jolla oli kourat yhtä syvällä Ilmajoen mullassa kuin asiakkaillaankin. Välillä otettiin metsääkin konekaupan maksuksi.

Traktorimerkeistä Leylandia ostivat vain uskollisimmat asiakkaat. Fahreja myytiin parhaimmillaan 23 kappaletta yhtenä syksynä. Zetor-kauppaa vauhditti Sakari Lehtimäen tehokas huoltopalvelu.

Jotta Potila- ja Tume-kauppaa saatiin kunnolla vauhtiin, piti vaihtokoneista hyvittää reilusti. Siihen löytyi lääke, kun Turun Hankkijalta ostettiin vaihtokonevarastoa tyhjäksi joka vuosi. Koneita ostettiin kuormakaupalla ympäri muutakin Etelä-Suomea. Näiden koneiden katteet kuittasivat oman maakunnan ylihintaisia vaihtokoneita.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Uusia konsteja käyttöön

Kun Kesko tarvitsi Seinäjoelle maatalouskauppiasta, otti Eero pestin vastaan monen kyselyn jälkeen. Kahden kaupan pitäminen ei ollut mielekästä, kun toinen kiinteistö oli Keskon. Eero rakensi oman kiinteistön, jossa alkoi myös voimaperäinen Kesmotors-kauppa.

Nykyinen Jokiniemi-Motors Oy siirtyi maatalouskaupasta kokonaan pienkoneisiin, kun välttämättömän lisäkiinteistön rakentaminen tyssäsi lupamenettelyyn ja valituksiin. Tilantarve saneli uuden suunnan. Traktorit ja työkoneet vaihtuivat pakon edessä moottoripyöriin, kelkkoihin veneisiin ja mönkijöihin.

Vuonna -97 perilliset Pasi ja Tiina ottivat ruorin ja Eero astui sivuun. Hänen mottonsa ”Vain yksi isäntä talossa” tarkoitti sitä, että hän siirtyi käytännön kaupasta hallituksen puheenjohtajaksi, kun firma muuttui osakeyhtiöksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vanhat säännöt pätevät

Eläkeläisenä Eero ajaa trukkia ja tekee hanttihommia liki päivittäin, kun laiskana olo ei oikein suju. Vaikka konekauppaa hallitsee ja määrittelee nykyisin netti, hyvää kauppiasta tarvitaan aina.

”Netti on hyvä sekä ostajalle että myyjälle hinnan määrittäjänä. Pitää kuitenkin muistaa, että jokainen laite on aina yksilö kilometreineen ja varusteineen”, sanoo nykyisin kauppaa pyörittävä Pasi Jokiniemi. Kaupanteko ei ole Pasille ja Tiinallekaan helppoa heinäntekoa, mutta jälkipolvessa virtaa selkeästi sama kauppiasveri kuin isässäkin.

Jokiniemen Leyland ja Fahr -edustus on vaihtunut Yamahan koko sortimenttiin, Kawasakiin, Suzukiin ja uusimpana Bemariin.

”Tänäkin päivänä jälkikasvun vetämään kauppaan tulee monia vanhoja asiakkaitani. Se lämmittää mieltä”, toteaa Eero poistuessaan sulkemisajan jälkeen kohti kotia. n

Avaa artikkelin PDF