Nauvon ja Kökarin konemuseot – harvinaisuuksia Saaristosta

Turun Saaristo on Koneviestin lukijoille sopiva matkailukohde, sillä siihen voi tutustua omalla autolla käyttämällä lauttavuoroja ja yhteysaluksia. Saariston Rengastien lyhemmän reitin voi kiertää vuorokaudessa. Matkaan kannattaa kuitenkin varata aikaa, sillä saaristossa on paljon nähtävää kaikille – myös koneista kiinnostuneille.
Fagerlundin traktorimuseossa on kolmisenkymmentä traktoria ja runsaasti erilaista maatalousesineistöä.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Renault 3082 on harvinainen malli, jota on Masinistien keskustelupalstan tietojen mukaan valmistettu vuosien 19511955 välillä vain 50 kpl. Tässä näkyvä kone lienee kolmas yksilö Suomessa.
Renault 3082 on harvinainen malli, jota on Masinistien keskustelupalstan tietojen mukaan valmistettu vuosien 19511955 välillä vain 50 kpl. Tässä näkyvä kone lienee kolmas yksilö Suomessa. Kuva: Uolevi Oristo
Saksalainen Ritscher 528 -traktorin kaksisylinterisen moottorin teho on 26,5 hevosvoimaa. Traktori painaa 1 700 kiloa, vuosimalli on 1952.
Saksalainen Ritscher 528 -traktorin kaksisylinterisen moottorin teho on 26,5 hevosvoimaa. Traktori painaa 1 700 kiloa, vuosimalli on 1952. Kuva: Uolevi Oristo
Moottorikelkkojen tulo 1960- ja 70-lukujen vaihteessa helpotti talvikalastusta olennaisesti. Kuvassa oleva Johnson 362 Skee-Horse on 1960-luvun lopun pioneereja.
Moottorikelkkojen tulo 1960- ja 70-lukujen vaihteessa helpotti talvikalastusta olennaisesti. Kuvassa oleva Johnson 362 Skee-Horse on 1960-luvun lopun pioneereja. Kuva: Uolevi Oristo
Saariston Rengastie koostuu kahdesta reitistä, jotka molemmat kulkevat Nauvon kautta. Saaristossa on nykyään runsaasti majoitus- ja ruokapaikkoja. Saaristossa pärjää nykyään molemmilla kotimaisilla kielillä.
Saariston Rengastie koostuu kahdesta reitistä, jotka molemmat kulkevat Nauvon kautta. Saaristossa on nykyään runsaasti majoitus- ja ruokapaikkoja. Saaristossa pärjää nykyään molemmilla kotimaisilla kielillä. Kuva: Jukka-Pekka Lindbäck

Fagerlundin traktorimuseo sijaitsee Nauvon saaressa, joka kuuluu nykyään Paraisten kaupunkiin. Nauvoon on helppo tulla Paraisilta, sillä se on vain yhden lossimatkan takana.

Museo sijaitsee Nauvon keskustasta Korppooseen menevän tien varressa, josta on opastus museolle. Museolla on oma halli, joka sijaitsee kasvihuoneiden läheisyydessä. Halliin voi tutustua myös omaan tahtiin. Vieraskirja ja kassalipas pääsymaksua varten löytyvät hallista. Museossa on kameravalvonta.

Fagerlundin veljekset Per-Erik ja Sven ovat keränneet ja kunnostaneet koneita jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Traktoreita on kolmisenkymmentä, joista vanhin on vuodelta 1938. Koneet ovat peräisin saaristosta ja mantereelta. Konekanta on silti hieman erilainen kuin useimmissa museoissa, sillä esimerkiksi puutarhatraktoreita oli useita.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Konekaluston harvinaisimmat koneet ovat saksalainen vuoden 1952 mallia oleva Ritscher 528 ja vuoden 1954 Renault 3082, jonka Nauvosta kotoisin oleva merimies osti Ranskasta ja toi laivarahtina Paraisille, mistä se ajettiin jäitä pitkin Nauvoon.

Polttomoottorit alkoivat yleistyä 1930-luvulla. Kuvassa on osa Kökarin museon venemoottoreiden kokoelmaa. Maalla ja merellä käytettiin pitkälti samaa tekniikkaa – olennaisin ero oli jäähdytystavassa. Tekniikka ja myös monet valmistajat – esimerkiksi Wickström ja Olympia – olivat vahvoja tekijöitä vene- ja maamoottoreiden valmistajina.
Polttomoottorit alkoivat yleistyä 1930-luvulla. Kuvassa on osa Kökarin museon venemoottoreiden kokoelmaa. Maalla ja merellä käytettiin pitkälti samaa tekniikkaa – olennaisin ero oli jäähdytystavassa. Tekniikka ja myös monet valmistajat – esimerkiksi Wickström ja Olympia – olivat vahvoja tekijöitä vene- ja maamoottoreiden valmistajina. Kuva: Uolevi Oristo
Tämä moottori on yksi niistä viidestä ”Holmenaresta”, jotka tehtiin vuonna 1938 Bofjärds Mekaniska Verkstad -yrityksen verstaassa Föglön Sonbodassa Ahvenanmaalla. Moottori on saanut nimensä verstasmestari Sven Holmenista, joka oli kotoisin Kökarista.
Tämä moottori on yksi niistä viidestä ”Holmenaresta”, jotka tehtiin vuonna 1938 Bofjärds Mekaniska Verkstad -yrityksen verstaassa Föglön Sonbodassa Ahvenanmaalla. Moottori on saanut nimensä verstasmestari Sven Holmenista, joka oli kotoisin Kökarista. Kuva: Uolevi Oristo
Tämän tuuligeneraattori on rakennettu Kökarin Hellsön kylässä. Sillä on ladattu Helsön ensimmäisen radion akkuja 1930- luvulla.
Tämän tuuligeneraattori on rakennettu Kökarin Hellsön kylässä. Sillä on ladattu Helsön ensimmäisen radion akkuja 1930- luvulla. Kuva: Uolevi Oristo
Tuuligeneraattorilla on ladattu Helsön ensimmäisen radion akkuja 1930- luvulla.
Tuuligeneraattorilla on ladattu Helsön ensimmäisen radion akkuja 1930- luvulla. Kuva: Uolevi Oristo

Kökarin museossa myös maataloutta

Kökarin kotiseutumuseoon tutustumiseen tarvitaan hieman enemmän aktiivisuutta, sillä Kökariin päästääkseen on varattava autopaikka Korppoosta lähtevään maksulliseen yhteys-

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

alukseen. Lisätietoa löytyy Kökarin matkailusivuilta ja Ålandstrafikenin aikatauluhakemistosta. Matkan kustannus on kuitenkin hyvin kohtuullinen, ja lipun varaus käy netissä vaivattomasti.

Kökarin museossa on oma osasto veneille, venemoottoreille sekä muille koneille ja laitteille. Museoon kannattaa tutustua, sillä se antaa hyvän kuvan siitä, kuinka monesta lähteestä toimeentulo on saaristossa hankittava.

Näyttelyssä on nähtävillä todellinen moottoriharvinaisuus, nimittäin naapurisaarella valmistettu veneenmoottori, joita ehdittiin tehdä 5 kappaletta ennen sodan syttymistä.

Katso kuvia  saaristomuseokiertueelta !