Lenkeistä muodostuu bioketju - Metsä Group Äänekosken biotuotetehdas

Uusi vaalea tehdas nousee kovaa tahtia ja käynnistyy syksyllä 2017. Taustan vihreä vanhempi tehdas lopettaa silloin toimintansa ja puretaan.

Koska uusi tehdas käyttää kuitupuuta, se tarkoittaa suuressa määrin puun korjuuta harvennushakkuilta. Koneyrittäjille tämä tietää parempaa käyttöastetta koneille, sillä suurin osa tehtaan puusta kulkee nopealla ketjulla suoraan tehtaan portista sisään, kaikkina vuodenaikoina.

Biotalous tarvitsee puuta raaka-aineekseen. Suomen metsissä kasvava ja hiiltä sitova nuori puusto on hyödynnettävissä monipuolisesti käyttöön. Metsä Groupin uusi tehdas Äänekoskella on esimerkki myös siitä, miten biomassaa voidaan hyödyntää mahdollisimman ympäristöystävällisesti.

Sellun tuotanto vaatii puuta. Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekosken nykyisen sellutehtaan puuntarve on tällä hetkellä 2,4 miljoona kuutiometriä. Kun uusi biotuotetehdas valmistuu, puun tarve lisääntyy 6,5 miljoonaan kuutiometriin. Kaikki puu ohjataan uuden tehtaan tuotantoon, vanha tehdas lopettaa toimintansa ja se puretaan. Uusi tehdas muuttaa myös puulajien käyttösuhdetta, nyt enemmistönä oleva koivu jää vähemmistöön ja havupuut ovat suuremmassa osassa. Koivun käyttömäärä pysyy kuitenkin nykyisellä tasolla tai hieman suurempana, käytännössä puuntarpeen lisääntyminen on kokonaan havupuuta. Biotuotetehtaan puunhankinnasta vastaa samaan Metsä Group -konserniin kuuluva Metsä Forest. Myös metsäomistajien tienvarteen toimittamaa hankintapuuta tulee tehtaalle. Kolmas toimitustapa on esimerkiksi metsäpalveluyrittäjien korjaamat leimikot ja tuontipuu. Biotuotetehtaalle tulee puuta myös hakkeena sahoilta. Lähestulkoon kaikki puu saapuu kuitenkin Suomesta. Suuri muutos puukaupassa on jo kovasti tekemässä tuloaan, jo neljännes Metsä Groupin puukaupasta tapahtuu sähköisesti. Puun ostot pystyleimikkovarauksiin alkoivat vuonna 2016.

Havupuu toimitetaan tehtaalle erillisinä mänty- ja kuusipuutavaralajeina. Niiden tuoreusvaatimus ei poikkea aikaisemmasta, eli puun ei tarvitse olla kaatotuoretta. ”Mutta paras sivutuotteiden saanto saadaan mahdollisimman tuoreesta havupuusta”, toteaa Metsä Fibren toimitusjohtaja ja vuoden 2018 huhtikuussa Metsä Groupin pääjohtajana aloittava Ilkka Hämälä ja jatkaa: ”Koivulla kuivuminen ei vaikuta niin paljon saantoon”. Tämä tuoreustaso on helpotus myös metsänomistajille, kesäkorjuukelpoiset harvennushakkuut kelvannevat hyvin kaupaksi tulevaisuudessa. Myös koneyrittäjille voi tulla helpotusta hakkuiden kausivaihteluun koneita Suomessa riittää hyvin hakkuiden toteuttamiseen.

Valtava puumäärä organisoitava tarkasti

Tehtaan massiivisuudesta on julkisuudessa puhuttu paljon ja kerrottu miten paljon puuta saapuu päivittäin. Mutta miten organisoidaan 240 yhdistelmärekallisen ja 70 junanvaunun saapuminen päivittäin Äänekosken kaupungin välittömään läheisyyteen? Entä miten hoidetaan kelirikkoaika?

Ratkaisun perustana ovat terminaalit. Kyseessä eivät ole rautatiekuljetusterminaalit, vaan puhtaasti autokuljetuksiin tukeutuvat 15 varastoaluetta. Terminaalit sijaitsevat 100150 kilometrin säteellä tehtaasta, sitä kauempaa puu saapuu junilla. Terminaalien organisointi on kahden sopimusyrityksen hallinnassa, puut niihin tuodaan kuorma-autoilla. Terminaaleista puu kuljetetaan tehtaalle omina kuljetuksinaan. Ratkaisulla saadaan tasoitettua suoraan metsävarastoilta saapuvien kuorma-autojen virtaa, terminaalipuu on puskurivarastoa. Syy tasaisen puuvirtaan pyrkimisessä on se, että tehtaalla olisi suhteellisen pieni määrä katkottua puutavaraa varastoituna. Kuormat puretaan pääosin suoraan kuorimoon ja siten välittömään haketukseen. Hake varastoidaan kolmeen varastokasaan, joista kuljettimet siirtävät niitä halutussa suhteessa soodakattilaan keitettäväksi. Erilaisia sellulaatuja valmistuu kaksi eri lajiketta (havu- ja koivusellu), 3 600 tonnia vuorokaudessa.

Tilkka vettä ja höyryä ulos

Äänekosken tehtaasta käytetään nimitystä biotuotetehdas. Se on oikeastaan aivan liian vaatimaton toteamus, jos tehtaan toimintatapaa verrataan muihin maailman sellutehtaisiin. Oikeammin pitäisi puhua biomassan hyödyntämistehtaasta. Alueella puusta otetaan kaikki mahdollinen hyöty irti 240 prosentin energiaomavaraisuusasteella eli tehdas tuottaa 140 prosenttia ylimääräistä energiaa, joka on syötettävissä sähköverkkoon. Nykyisinkin Metsä Group tuottaa omilla tehtaillaan peräti 14 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta, joten kyseessä ei ole vähäinen asia.

Puun kaikki osat tullaan käyttämään tarkasti eri prosesseissa, ulos tehtaasta lähtee hyödyntämättömänä vain vettä eri muodoissa. Uusi asia on biotuotetehtaan yhteyteen rakennettava suuren mittakaavan biokaasun valmistus Eco-Energy SF Oy:n toimesta. Uutta on myös se, että biokaasua tullaan myymään ulkopuolisillekin. Kyseinen kaasu on liikennekäyttöön soveltuvaa mikä on maailmanlaajuisestikin ensimmäinen tämän tyyppinen ratkaisu.

Edistyksellistä energiankäyttöä

Varsinainen biotuotetehdas ei tarvitse lainkaan fossiilisia polttoaineita. Myös aputoiminnoissa pyritään pääsemään eroon ulkopuolisesta energiasta. Yksi innovatiivisimmistä toteutuksista on valmiin tuotteen eli sellupaalien käsittely automaattivarastossa. Menetelmän on kehittänyt Metsä Groupin kanssa yhteistyössä suomalainen Pesmel Oy.

Sellua käsitellään ensimmäistä kertaa maailmassa korkeavarastotyyppisesti. Laajojen trukkikäsittelyyn perustuvien hallien sijaan tehtaalla on yksi 35 metriä korkea varastohalli. Hallissa on 14 kerrosta ja se pystyy vastaanottamaan kahdella automaattisella hissinosturillaan 1 000 tonnia sellua tunnissa. Varaston kapasiteetti on tehtaan viikon tuotanto, eli 25 200 tonnia. Vaikka käytännössä tehtaan todellinen varasto sijaitseekin Vuosaaren satamassa, tehtaan yhteydessä pitää olla eri toimijoille tehtävien sellutyyppien perusvarastoa. Jotta sopivan laadun paali löytyy aina tarvittaessa, paaleihin on asetettu RFID-tunnisteet, jolla automaattijärjestelmät tunnistavat oikeat paalit.

Varaston purku kahteen päivittäin sellua satamaan kuljettavaan junaan tapahtuu robottinostureiden lastaamana automaattisesti. Yhden, 1 408 tonnia kuljettavan, junan lastaus kestää vain kolme tuntia.

Äänekosken tehdas tulee olemaan muutakin kuin yksi sellutehdas maailman muiden tehtaiden joukossa. Se on esimerkki siitä, miten nykyaikainen teollisuus voi toimia ympäristöä säästäen. ”Suomalaisten metsien asema kestävänä raaka-ainelähteenä vaatii puun pitämistä kasvavassa tilassa. Yksinkertaistaen voi sanoa, että vain nuoret, noin 2060-vuotiaat metsät sitovat enemmän hiiltä kuin niistä pääsee ilmakehään”, kiteyttää asian Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn.

Sen sijaan, että nämä puustot lahoavat ja päästävät hiilensä ilmakehään, niiden puuaineesta voidaan tehdä helposti kierrätettäviä tuotteita, jotka sitovat hiiltä. Paperin ja pakkausmateriaalien kuitujen käyttö esimerkiksi puukuitueristeiksi on toimiva tapa olla ympäristötietoinen hiilenjemmaaja.