Robotiikka ja uudet ratkaisut esillä AgEng 2025 -konferenssissa – poimintoja uutuuksista

Fendt Helios -prototyyppiä esiteltiin jo Agritechnica 2023 -näyttelyssä. Kuva: Tapio Vesterinen

• Kansainvälinen maataloustekniikan 82. konferenssi.
• Järjestettiin 7.–8. marraskuuta Agritechnica-näyttelyn alla Hannoverin messukeskuksen konferenssikeskuksessa.
• Keskiössä alan uusimmat tekniset innovaatiot ja tutkimustulokset, joista moni esiteltiin myös Agritechnica-näyttelyssä.

Hannoverissa ennen Agritechnica-messuja pidetyssä AgEng 2025 -konferenssissa esiteltiin tuoreita tutkimustuloksia.

John Deeren tutkijat osoittivat esityksessään, miten lannoitteen levityksen epätasaisuus näkyy suoraan viljan valkuaispitoisuudessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin puimuriin asennettua HarvestLab 3 000 NIR -sensoria.

Kolmella eri pellolla tehdyissä mittauksissa havaittiin selkeitä raitakuvioita valkuaispitoisuudessa. Raidat täsmäsivät lannoitteen tai lietteen levittimen työleveyteen.

Esimerkiksi yhdellä vehnäpellolla ajourien kohdalla valkuaispitoisuus oli 12,4 prosenttia, kun ajouran välisillä kaistoilla jäätiin 11,7 prosenttiin. Tutkijat todistivat, että tilastollisesti erot olivat merkitseviä kaikilla tutkituilla lohkoilla.

Tavanomaisella leikkuupuimurilla ja sadonmittausjärjestelmällä voidaan siis selvittää tavanomaisen pellon sisäisen vaihtelun (satokartta) lisäksi myös kaistavaihtelua ajourien suuntaisesti puitaessa.

TU Dresdenin ja Zürn Harvestingin yhteistyössä kehittämä siemenrikkakasvien erotusjärjestelmä tarjoaa uuden komponentin "peltohygieniaan". Laite prosessoi puimurin seulastolta poistuvan materiaalin ja erottaa siitä rikkakasvien siemenet rumpuseulojen avulla ennen niiden tuhoamista.

Puimurin seulastolta poistuvasta materiaalista erotetaan rikkakasvien siemenet rumpuseulojen avulla ja tuhotaan ne. Kuva: Zürn Harvesting GmbH & Co. KG

Seulominen vähentää tuhottavan rikkasiemenmateriaalin määrää ja siten tehontarvetta jälkikäsittelylaitteessa. Neljän vuoden kenttäkokeissa saavutettiin 80–93 prosentin erottelutehokkuus ja materiaalin määrä väheni noin 30 %.

Vehnällä saatiin neljän vuoden aikana keskimäärin 100 kg/ha suurempi sato käsitellyiltä lohkoilta. Rikkakasvien vähentyminen näkyi myös dronella otetuissa NDVI-kuvissa sadonkorjuun jälkeen. Konsepti sai DLG:n palkinnon Agritechnica-messuilla.

Sadonkorjuun tehostamiseen tähtää myös AGCO:n ja CLAASin yhteistyössä kehittämä koneiden välinen langaton viestintäjärjestelmä. Tutkimuksessa testattiin eri valmistajien koneiden yhteistoimintaa: käytännössä puimurin tai ajosilppurin ja vieressä ajavan traktori-perävaunu -yhdistelmän välillä.

Järjestelmä hyödyntää WiFi-yhteyttä, joka osoittautui luotettavaksi pelto-olosuhteissa. Puimuri lähettää sijaintinsa ja purkuruuvin pään koordinaatit, joiden perusteella seuraajatraktori säätää kulkuaan automaattisesti yksinkertaisten navigointi- ja säätöalgoritmien avulla.

Eri merkkisten koneiden välinen yhteistoiminta on perusteltua ajosilppurikorjuussa. Tavoitteena olisi kehittää avoin standardi koneiden väliseen yhteistyöhön. Kuva: FieldDataSync

Tavoitteena on luoda avoin standardi, joka mahdollistaa eri merkkisten koneiden langattoman ja saumattoman yhteistyön. Myös tämä palkittiin messuilla osana FieldDataSync-konseptia.

Autonomisten peltorobottien työajansäästöpotentiaalia tutkittiin Wieselburgin tutkimuslaitoksessa. Tutkijat mittasivat ensin kesällä 2024 yhdellä itävaltalaisella tilalla AgXeed-peltorobotin työaikoja eri työvaiheissa, ml. kuljetus lavetilla pellolta toiselle.

Nämä mitatut aika-arvot siirrettiin sitten työntutkimuksen mallilaskelmiin, joissa simuloitiin neljän erikokoisen ja -rakenteisen tilan toimintaa (11–364 ha / 7–56 lohkoa). Suurimmalla, 364 ha mallitilalla, muokkaustyössä tarvittava viljelijän tai työntekijän työaika putoaisi 149 tunnista 59 tuntiin.

AgXeed kuvattuna DLG Waldtagen -metsätekniikan näyttelyssä Saksassa. Kuva ei liity konferenssin sisältöön. Kuva: Tommi Hakala

Keskimääräisellä tilalla muokkaustyössä laskennallisesti säästyy viljelijän työaikaa 18 min/ha. Kylvötyössä malli on logaritminen peltolohkon koon suhteen, koska isommalla pellolla säiliön täyttöön tarvitaan säännöllisin väliajoin työntekijä etukuormaajatraktorin kanssa.

Tutkijat korostavat, että autonomia ei niinkään nopeuta työtä, vaan vapauttaa ihmistyövoimaa muihin tehtäviin. Hyöty riippuu oleellisesti siitä, miten vapautuva aika kyetään hyödyntämään.

Fendt Helios -polttokennotraktori on Vario 700 -sarjaan perustuva valmistajan prototyyppi. Se on varustettu 100 kW polttokennolla ja 21 kg vetysäiliöillä 700 barin paineessa. Käytännön testeissä vetykulutus saatiin optimoitua tasolle 68,3 grammaa kilowattitunnilta, mikä mahdollistaa noin viiden tunnin työskentelyn yhdellä tankkauksella.

Polttokennon paras hyötysuhde saavutettiin 50–55 prosentin osateholla. Tekopiikkejä tasaavan 25 kWh akun kanssa parhaan osatehon alue saatiin nostettua enintään 62 % tasolle nimellistehosta. Teknisenä haasteena peltotesteissä havaittiin polttokennosta tulevan pako-vesihöyryn hallinta.

Nykyisellä vihreän vedyn kilohinnalla käyttökustannukset ovat yli kaksinkertaiset dieseliin verrattuna, joten taloudellisesti vety ei vielä kilpaile dieselin kanssa. Kilpailukykyisyyteen tarvittaisiin alle 10 euron kilohinta.