Turve on ollut monen lämpölaitoksen polttoaine — ”Talvella energiahinnat nousevat ja energiasta tulee pulaa”, ennakoi turveyrittäjä

Turveala on herkkä poliittisille päätöksille, mutta luonto ja sää ratkaisevat pitkälti, miten nosto onnistuu. Tänä vuonna sää ei päätuotantoalueilla suosinut turvetuotantoa. Osa aikaisemmasta nostoalasta on ollut kunnostamatta ja nostokelpoista suota on myös metsitetty, kun tulevaisuus on ollut epävarma. Moni yrittäjä, kuten Marko Vainionpää toki vielä tekee sen, mihin rahkeet riittävät.
Turvetyöt ovat sesonkityötä, jossa säätilalla on suuri merkitys. Pohjanmaan Biolämmöllä on käytössä yhteensä kahdeksan palakonetta. Nyt ajetaan kolmella yksiköllä palaturvetta, kun säätiedotus näyttää muutaman päivän sateetonta.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Turve

  • Turve kuivataan auringossa ja tuulessa n 30 % kosteuteen
  • Irtokuutiossa palaturvetta on energiaa noin 1,4 MWh
  • Irtokuutiossa haketta on energiaa 0,7–0,9 MWh
  • 1000 litrassa polttoöljyä on energiaa 10 MWh
  • Yksi irtokuutio turvetta vastaa energiasisällöltään noin kahta irtokuutiota puuhaketta.

Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää on Pohjanmaan Biolämpö Oy:n yrittäjä ja omistaja Alavudelta. Marko aloitti yrittäjänä vuonna 1995, joten kokemusta energia-alasta on pitkälti. Marko on Koneyrittäjien energiavaliokunnan puheenjohtaja.

Yleinen näkemys on, että turpeen nostotavoitteesta pitäisi ennen juhannusta olla jo 70 prosenttia ylhäällä, mutta tänä vuonna ei juhannukseksi oltu saatu ylös kuin muutamia prosentteja. Heinäkuun lopussa ei voi enää normaalisi nostaa, koska yöt ovat jo kosteita. Koko kauden tavoite jäi ehkä 30 %:iin. Osasyynä oli sää, mutta moni alan toimija on ajanut toimintansa alas, eikä työvoimaa ole ollut enää saatavilla kuten aikaisemmin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Poliittisilla päätöksillä ala on ajettu ahtaalle, eikä nostotavoitteisiin tulla pääsemään ensi vuonnakaan, jos tilanne ei nopeasti muutu”, Marko aloittaa. Moni yksityinen turveyrittäjä on jo ehtinyt lopettaa tai asennoitua lopettamiseen. Osa myi romutuspalkkiota vastaan kalustoaan, eikä siten pysty enää nostamaan turvetta.

Lämpöä verkkoon

Pohjanmaan Biolämpö Oy toimittaa sopimusperusteisesti poltettavaa energiaa muutamaan isoon lämpölaitokseen. Pohjanmaan Biolämmöllä on myös oma lämpölaitos, jossa voidaan polttaa sellaisia eriä, joita ei kannata kuljettaa pidemmälle. Biolämmön omassa laitoksessa on märkäpolttokattila, johon voidaan kerätä kasojen pintoja, siivota pohjia ja kuorta.

Terminaalissa on erilaisia poltettavia eriä. Kun haketus aloitetaan, niin sitä tehdään vähintään 1 000 m³ kerralla, jolloin hakkurikuskin ei tarvitse usein vierailla. Ylivuotinen turve on kuvassa oikealla muovin alla. Ainakin ne kasat peitetään, joita säilytetään pidempään. Kurottajan kanssa ulottuu 13 metriin, jolla saadaan rulla nostettua kasalle.
Terminaalissa on erilaisia poltettavia eriä. Kun haketus aloitetaan, niin sitä tehdään vähintään 1 000 m³ kerralla, jolloin hakkurikuskin ei tarvitse usein vierailla. Ylivuotinen turve on kuvassa oikealla muovin alla. Ainakin ne kasat peitetään, joita säilytetään pidempään. Kurottajan kanssa ulottuu 13 metriin, jolla saadaan rulla nostettua kasalle. Kuva: Seppo Pentti

Alavuden vanhan sahan kentällä on tilaa hakettaa ja sekoittaa erilaisia eriä polttoon tarkoitettua materiaalia. Tällöin kaikenlaiset erät saadaan hyötykäyttöön, kun niistä voidaan sekoittaa olosuhteisiin sopivia.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Risua, kokopuuta, karsittua puuta, kierrätyspuuta, brikettiä, tonttikantoja, Kaikkia haketetaan ja murskataan ja niistä tehdään sekoituksia. Haketta on myös katon alla, jolloin se ei ole säiden armoilla.
Risua, kokopuuta, karsittua puuta, kierrätyspuuta, brikettiä, tonttikantoja, Kaikkia haketetaan ja murskataan ja niistä tehdään sekoituksia. Haketta on myös katon alla, jolloin se ei ole säiden armoilla.  Kuva: Seppo Pentti

”Meillä oma varasto- ja sekoituskenttä oman lämpölaitoksen vieressä, johon käytännössä kaikki poltettava materiaali päätyy”, Marko kertoo. Kun kaikki materiaali tuodaan tähän, se voidaan murskata ja hakettaa kerralla isommissa erissä kasalle.

Terminaaliin kuljettaminen maksaa, mutta sillä tavalla saadaan logistiikka kuntoon. Kun materiaalin laatu varmistetaan mittaamalla, saadaan pohjaa päätöksenteolle. Etenkin pitkään matkaan toimitettavalle materiaalille kannattaa rakentaa juuri sellainen sekoitussuhde, että siitä saadaan paras tulos. Pyöräkuormaajassa oleva vaaka varmistaa, että ei kuljeteta vajaita kuormia.

”Meidän ei kannata kuljetuttaa lämpöarvoltaan huonoa tavaraa pitkälle. Jos lämpöarvo on alhainen, erä jää omaan käyttöön. Omassa laitoksessa voimme polttaa myös kierrätyspuuta, jolloin sellaisetkaan erät eivät jää hyödyntämättä”, Marko toteaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vuodessa pihasta asiakkaille toimitetaan poltettavaa materiaalia noin 1 000 yhdistelmäkuormaa, joten aivan pienestä energialiiketoiminnasta ei ole kyse. Asiakkaiden kanssa on tehty toimitussopimuksia lämmöstä, joten materiaalihankinta on olennainen osa yrityksen toimintaa.

Verkostot kunnossa

”Ansaintalogiikamme perustuu lämmöntuotantoon. Se edellyttää riittävää määrää sopivia poltettavia materiaaleja. Tarjolla on runkopuuta, purkupuuta, energiapuuta kokopuuna ja risua. Poltossa on ollut myös kantoja, joita toki tulee nykyään lähinnä raivattavilta tonteilta ja tielinjolta. Aikoinaan kantoja nostettiin enemmän, mutta nykyään niiden osuus on pienentynyt pellonraivauksen vähennyttyä.

Energiapuuta toimittaa paikallinen metsänhoitoyhdistys, jolla on urakoitsijoiden koneita hoitamassa asiakkaiden metsiä. Heillä on tällä hetkellä kolme hakkuuyrittäjää, jotka hoitavat harvennuksilta pienpuuta. Sen osalta ongelmana on pieni kertymä, jolloin polttoainekulu on suhteessa liian suuri. Harvennuksilta tulee kuitenkin merkittävä osa puumateriaalista ja se haketetaan pääsääntöisesti metsässä.

Tarjolla on myös kuormalavoja ja muuta puumateriaalia. Kierrätyspuun määrä on puolittunut tänä vuonna, mikä osoittaa rakentamisen olevan hidastumassa.

Kaiken haketuksen ja murskaamisen hoitaa yhteistyökumppani. Kuljetukset hankitaan niihin erikoistuneilta yrittäjiltä. Myös osa turpeesta ostetaan yhteistyökumppaneilta, vaikka turvetta nostetaan itsekin.

”Turvepuolelle meillä on vuosien varrella omaa kalustoa hankittu ja esimerkiksi palakoneita on kahdeksan. Jyrsinturpeen nostoon on kaksi imuvaunua ja yksi mekaaninen vaunu. Tämän lisäksi on käytännössä kaikki kunnostuskalusto ja nostossa tarvittava kalusto.

”Meillä on vuositarve noin 60 000 kuutiota turvetta. Heinäkuun 11. päivänä oli 5–6000 kuutiota kasassa. Turvetuotanto pyörii pitkälti omalla porukalla”, Marko toteaa. Esimerkiksi tänään lähtee kolme rekkaa, kun Koskenkorvan tehtailla tarvitaan jatkuvasti prosessiin lämpöä.
”Meillä on vuositarve noin 60 000 kuutiota turvetta. Heinäkuun 11. päivänä oli 5–6000 kuutiota kasassa. Turvetuotanto pyörii pitkälti omalla porukalla”, Marko toteaa. Esimerkiksi tänään lähtee kolme rekkaa, kun Koskenkorvan tehtailla tarvitaan jatkuvasti prosessiin lämpöä.  Kuva: Seppo Pentti

Turpeen kysyntään odotetaan kasvua

Suomen energiasaanti ja huoltovarmuus on viimeisen puolen vuoden ajan ollut keskusteluissa esillä ja moni on pohtinut sitä, miten energiasaanti turvataan. Huoltovarmuuskeskus on ollut asiasta myös huolissaan.

”Olen sitä mieltä, että maakunnassa asiasta ollaan vielä enemmän huolissaan monesta syystä. Huoltovarmuus on täällä pohjoisessa tärkeässä roolissa, kun pitäisi selvitä kylmä talvi. Lämmön ja sähkön vakaaseen saatavuuteen on tuudittauduttu ehkä liikaa”, Marko pohjustaa.

”Turpeen energiakäytölle on ollut perusteensa, eikä biologinen peruste ole muuttunut vuosien varrella mihinkään. Turvetta syntyy luonnossa lisää. Poliittiset päätökset ovat muuttaneet tilanteen vain yhä haastavammaksi”, Marko muistuttaa. Paljon on toki ollut markkinaohjaustakin, kun polttoaineita on valittu.

Turve on orgaaninen aine, jota muodostuu luonnossa suotuisissa olosuhteissa. ”Jos tarkastellaan Suomen turvetasetta, niin uutta turvetta muodostuu laskelmien mukaan huomattavasti enemmän, kuin mitä turvetta on nostettu hyötykäyttöön aikoinaan, kun käyttö oli laajempaa”. Marko jatkaa.

Tilanne suomalaisessa energiapolitiikassa on nyt erikoisessa vaiheessa. Näin epävarmaa tilannetta energiahuollon kannalta ei ole hetkeen ollut, Marko toteaa. Merkittävä osa ongelmista on saatu aikaan ihan itse. Kun on ajettu alas tuotantoa, jonka tehtävä on toimia säätövoimana etenkin silloin, kun energiaa tarvitaan paljon. Turvetuotanto ja siitä saatava polttoturve on juuri tätä säätövoimaa, kun turpeen poltosta saatavaa lämpöä tarvitaan etenkin kylmänä aikana.

”Poltettavaksi tulee, etenkin kosteina vuosina, puumateriaalia, jota pitää priimata. Rutikuivaa turvetta käytetään monesti tukipolttoaineena seoksissa, jolloin kattilasta saadaan riittävä teho verkostoon.

Motiivi nostaa

”Meillä turpeen tarve on ilmeinen, mutta monella turvetuottajalla motivaatio nostoon tänä vuonna oli vähäinen. Kustannukset hyvin peittäviä maksusitoumuksia ei juurikaan ollut tarjolla. Jos säätila oli vähänkään epävakainen, ja sateen riski oli olemassa, ei nostoa aloitettu. Tämä oli osaltaan vaikuttamassa kauden nostomääriin”, Marko kertoo.

Marko Vainionpää palaturvetyömaalla. Kolmella koneella puristetaan palaturvetta, jotta ensi talvenakin lämpöä riittäisi. Jyrsinturvetta saadaan huonona vuonna hehtaarilta 200 m³ ja hyvänä 1 000 m³. Jos keväällä olisi ollut motivaatio kohdallaan, niin useampi turvetuottaja olisi rynnännyt suolle. Moni jätti epävarmuudessa työnsä kesken.
Marko Vainionpää palaturvetyömaalla. Kolmella koneella puristetaan palaturvetta, jotta ensi talvenakin lämpöä riittäisi. Jyrsinturvetta saadaan huonona vuonna hehtaarilta 200 m³ ja hyvänä 1 000 m³. Jos keväällä olisi ollut motivaatio kohdallaan, niin useampi turvetuottaja olisi rynnännyt suolle. Moni jätti epävarmuudessa työnsä kesken. Kuva: Seppo Pentti

Sateita osuikin Etelä-Pohjanmaan alueelle säännöllisesti, mikä vaikutti etenkin jyrsinturpeen nostomääriin. Toki palaturpeen nosto on myös riippuvainen säätilasta, mutta se ei ole niin herkkää.

Palaturpeen teko joudutaan lopettamaan useimmiten siihen, että kivet tulevat vastaan. Tämän nostoalan päisteet ovat jo joissain kohtaa lyhentyneet kivien vuoksi.
Palaturpeen teko joudutaan lopettamaan useimmiten siihen, että kivet tulevat vastaan. Tämän nostoalan päisteet ovat jo joissain kohtaa lyhentyneet kivien vuoksi. Kuva: Seppo Pentti

Tavoitteet ja realismi

Nostokauden yhtenä tavoitteena oli Itä-Suomessa noin 2 miljoonaa kuutiometriä turvetta, jolloin varmuusvarastoonkin jäisi jotain. Itä-Suomessa päästään noin 600 000 kuutioon. ”Meillä Pohjanmaalla on asiat hieman paremmin, mutta veikkaan, että kaikesta tulee viimeistään kevättalvella pula. Me tarvitsemme turvetta itse ja sitä ostetaan alihankkijalta, joten meillä motivaatio on kunnossa”, Marko vakuuttaa. Osalle turveyrittäjistä järkevänhintaisia tilauksia jyrsinturpeesta ei ole tullut, joten jyrsinturvetuotantoa ei ole käynnistetty välttämättä lainkaan. Vaikka sitten jonkinlainen hinta lämpölaitokselle toimitetussa turpeessa olisi ollut, myös kuljetuskustannukset ovat nousseet, jolloin turveyrittäjän ei ole kannattanut nostoa edes aloittaa.

”Jokusen turvetuottajan tiedän, jotka ovat nostaneet turvetta ilman sopimuksia - omalla riskillä. Toivoa nimittäin on, että talvella turpeen hinta nousee, kun energiasta tulee jonkinlainen pula”, Marko ennustaa.

”Palaturve on yleensä hieman kalliimpaa, joten ainakin sillä puolella on ollut vireyttä. Toisaalta palaturvepuolella kustannukset eivät ole nousseet samalla tavalla kuin jyrsinturpeessa. Jos jyrsinturvetta joutuu sateen jälkeen useamman kerran kääntämään, niin tulosta ei juurikaan pääse tekemään”, Marko pohtii.

Oma turvetuotanto

”Meillä on 250 hehtaaria tuotantoalaa. Käytössä on kolme vuokrasuota ja viisi omaa. Yksi uusi suo on ostettu nyt uutena, josta tuotetaan 65 hehtaarilta kasvuturvetta”, Marko kertoo mittakaavasta.

Uusia soita ei ole mahdollista aloittaa, kun ympäristölupa maksaa sen 20 000 euroa, oli lupa myönteinen tai kielteinen. Monet ovat saaneet kielteisen päätöksen. Selvitykset kestävät vuosia ja kustannuksia tulee vielä moninkerroin enemmän kuin lupamaksusta.

Ensimmäisiä palaturpeita on jo kerätty kuivana kasaan. Nyt tehdään toista satoa ja palaa on jo valmiina noin 15 hehtaarin alalta. Vettä on tullut harvakseltaan, joten palatuotanto, saatikka jyrsinturvetuotanto on ollut vaisua. Tämä suo on vanhaa metsäpohjaa ja kun nosto on päättynyt, alue todennäköisesti metsitetään.
Ensimmäisiä palaturpeita on jo kerätty kuivana kasaan. Nyt tehdään toista satoa ja palaa on jo valmiina noin 15 hehtaarin alalta. Vettä on tullut harvakseltaan, joten palatuotanto, saatikka jyrsinturvetuotanto on ollut vaisua. Tämä suo on vanhaa metsäpohjaa ja kun nosto on päättynyt, alue todennäköisesti metsitetään.  Kuva: Seppo Pentti

Turvetta nostetaan kerroksittain. Päällimmäisenä ovat yleensä kuivike- ja kasvuturpeet. Sitten siirrytään polttoturpeen nostoon. Palaturvetta nostetaan niin pitkään kuin pohjamaa antaa myöden, sitten korjataan jyrsinturpeena loput.

Tämän jälkeen suolle katsotaan seuraava käyttömuoto, joka on metsittäminen tai siirtäminen maatalouskäyttöön. Uusimmat sellaiset ovat 1990–2000-luvulla aloitettuja soita, joita on nyt useampi kymmenen hehtaaria. Useimmiten turvetyön pysäyttävät kivet ja savi.

Normaalilla kuivatuksella saadaan nostettua useimmat suot. Yhdellä suolla on käynnissä pumppaus - ja kun se aikoinaan lopetetaan, paikalle muodostuu lampi.

Talven tilanne

Metsäenergia on märempää kuin aikaisemmin, kun monet rankakasat on peittämättä. Syy siihen on noussut kartongin hinta. Normaalisti meillä on käytössä 10 miljoonaa kuutiota energiapuuta. Hyvänä vuonna sitä on 20 miljoonaa kuutiota. Kiintokuutiosta kuivaa puuta saadaan energiaa 2 MWh. Jos puu on kosteaa, saadaan 1,6 MWh energiaa.

Monet ongelmat alkoivat, kun olemassa oleva järjestelmää ajettiin alas tietämättä, millä poistuva energiamäärä korvataan.

”Meiltä puuttuu nyt varastoista turvetta. Palaturpeesta puuttuu puolet ensi talvena”, Marko laskee.

Suomessa turpeen käyttö energiantuotantoon on ollut parhaimmillaan runsas 25 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö oli vuosina 2016–2019 noin 15 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2020 energiaturpeen käyttö väheni liki 25 prosenttia. Turpeen tuotantomäärä oli vuonna 2020 enää 6,5 miljoonaa kuutiota energiaturvetta, kun samaan aikaan nostetiin 2,3 miljoonaa kuutiota ympäristöturvetta.

Turpeen tuotanto on aiemmin työllistänyt kesäisin tuhansia ihmisiä. Vuoden 2018 tuotantomäärä noin 21 miljoonaa kuutiometriä työllisti noin 2 300 henkilötyövuotta.

Turvetta varastoon

”Kun tilanne maailmalla on epävakaa eikä tilanteessa ole nopeaa ratkaisua parempaan suuntaan, lienee parempi tehdä omat johtopäätökset. Kansallisella ja EU:n tasolla pitäisi herätä ja tehdä kriisiajan päätöksiä, Marko kannustaa.

”Tämän kesän turvetavoitetta ei saavutettu. Turpeen käytölle pitäisi saada poliittiset päätökset, että se on 10–20 vuotta yksi polttoaineista. Jos nyt tehdään pelisäännöt selviksi, niin on vielä mahdollisuus laittaa tänä kesänä paikat kuntoon, koneet iskuun ja työntekijät valmiiksi, jolloin ensi vuonna ollaan paremmassa tilanteessa”, Marko pohtii vaihtoehtoja.

Keväällä elinkeinoministeri Mika Lintilä nosti turpeen takaisin energiapalettiin. Turveyrittäjien mielestä asia ei konkretisoitunut mitenkään.

– Jos olisi ollut tahtotila, päättäjät olisivat tehneet esimerkiksi viideksi vuodeksi päästökauppakompensaation turpeelle. Tällöin meillä olisi ennustettava hinta turpeelle ja laitokset olisivat tehneet sopimuksia. Se ei riitä, että sanotaan, että nostakaa turvetta, kyllä lämpölaitokset ostavat, pohtii Marko markkinataloutta.

Suot Suomessa

Soita ja turvemaita on 9,3 miljoonaa hehtaaria eli kolmannes maapinta-alasta

Viimeisen 1 000 vuoden aikana turpeen muodostuminen on ollut nopeaa. Uusia soita on muodostunut vähän

Soista noin puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön

Noin 250 000 hehtaaria on viljelykäytössä

Aktiivisessa turvetuotannossa noin 50 000 hehtaaria

Suoalasta on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 13 %

Turve kattaa Suomen energiahuollosta noin 4 %

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Turvetöissä säätilalla on suuri merkitys — katso, miten palaturpeen nostoprosessi etenee