Metsäkonevalmistaja Rottne on dynaaminen perheyhtiö, jossa työntekijöillä on merkittävä rooli osana tuotantoa – yritys panostaa koneiden käyttäjäturvallisuuteen ja huollettavuuteen

Rottnen mallisto on kompakti, mutta silti siinä on mukana ääripäät. Kuvassa suurimpien F20D-kuormatraktoreiden rinnalla näkyy pienimpääkin F10D-mallia. Kuvan koneet olivat lähdössä samaan paikkaan Kanadassa, missä Rottne myös kouluttaa harvennushakkuiden oikeaoppista suorittamista. Kuva: Tommi Hakala

• Rottne Industri AB on Börje Karlssonin vuonna 1955 perustama metsäkonevalmistaja Etelä-Ruotsissa Växjön kunnassa
• Yhtiö työllistää Ruotsissa kaikkiaan 230 työntekijää, joista Rottnen päätehtaalla on 190
• Ruotsin Lapissa Stenselessä sijaitseva tytäryhtiö SMV valmistaa Rottnen kuormaimet ja harvesteripäät emoyhtiölleen
• Lenhovdan tehtaalla noin 40 km:n päässä hitsataan koneiden rungot ja valmistetaan sylintereitä

Siniset Rottnen metsäkoneet ovat olleet jo yli 60 vuotta osa metsäkoneiden maailmanhistoriaa. Suomessakin alkuaikojen Rottne Blondinit tulivat tutuiksi ja suosituiksi, niiden markkinoinnin hoiti peruskoneet valmistanut Fordin organisaatio.

Alkujaan tehdas valmisti kuormainvinssejä, joihin pystytään vieläkin valmistamaan varaosia.

Alkujaan tehdas valmisti kuormainvinssejä. Vielä nykyäänkin tehdas pystyy valmistamaan varaosia silloin myytyihin koneisiin. Tehtaan koulutustilojen yhteydessä on vanhempien koneiden näyttely. Kuva: Tommi Hakala

Maahantuonti hiipui tämän yhteistyön loppumisen jälkeen ja alkoi vasta 2010-luvulla uudelleen, kun Suomen Työkone Oy ryhtyi tuomaan koneita Suomeen.

Rottnen päätehtaalla tehdään koneistusta kymmenen CNC-koneistuskeskuksen voimin. Kaksi uutta CNC-yksikköä otetaan käyttöön loppuvuonna 2023, kun laajennusosa valmistuu. Uuteen halliin sijoitetaan myös komponenttien pesua, kuulapuhallusta ja joitakin maalaustoimintoja.

Osien oma koneistus mahdollistaa nopean kehityksen. Suunnittelijoillekin se antaa vapaammat kädet toteuttaa ratkaisuja, joita ei valmiina löydy – esimerkiksi vaikkapa erikoisempien hydrauliikan liittimien. Kuva: Tommi Hakala

Valmistuksessa tehdään kohtuullisen pieniä, noin 10–15 kappaleen mittaisia valmistussarjoja. Tämä mahdollistaa joustavuuden ja kohtuullisen komponenttivaraston. Myös johtosarjat valmistetaan suurelta osin itse. Koneissa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon yhteisiä komponentteja.

Isojen komponenttien hitsaamiseen on yksi hitsausrobotti, mutta valtaosa hitsauksista tehdään käsin.

Kokoonpanohalleja on kaksi. Kuormatraktoreiden hallissa on pienten F10- ja F11-mallien asennuslinja sekä toinen F13- ja F15-malleille. Harvestereiden kokoonpanohallissa on pienelle H8-mallille oma kokoonpanolinja ja toinen H11-, H18- ja H21-harvestereille. Isot F18- ja F20-kuormatraktorit valmistetaan isojen harvestereiden kanssa samalla valmistuslinjalla niiden ison tilantarpeen vuoksi. Myös kunkin konemallin ohjaamon loppuvarustelu tehdään samalla linjalla, ohjaamon teräsrakenteet tulevat lähiseudun alihankkijalta.

Ohjaamoiden rungot ostetaan alihankkijalta. Runkoja on kahta tyyppiä: toinen harvestereihin ja toinen korjuutraktoreihin. Ohjaamoiden kokoonpanon ja varustelun läpimenoaika on varustetasosta riippuen 6–8 työpäivää. Kuva: Tommi Hakala

Valmistuslinjalla tarvittavat komponentit toimitetaan koneen varustelun mukaisesti varaosavarastosta, joka palvelee näin jälkimarkkinoinnin lisäksi myös tuotantoa. Ratkaisu on joustava, sillä varaosat ja valmistuksen komponentit ovat samassa paikassa, mutta tuotannon vuoksi varaston on välttämätöntä olla tehtaan yhteydessä. Varastossa on jatkuvasti noin 30 000 komponenttia.

Kokoonpanolinjalle tuodaan komponentteja myös esikokoonpanoyksiköstä, jossa hydrauliikan ja vaihteiston komponentteja sekä muun muassa moottoreiden apulaitteita kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi. Tämä nopeuttaa ja systematisoi kokoonpanolinjojen toimintaa. Yhden koneen kokoonpanon läpimenoaika on noin kolme viikkoa, jos esikokoonpano on tehty valmiiksi etukäteen.

Uuteen halliin sijoitetaan myös komponenttien pesua, kuulapuhallusta ja joitakin maalaustoimintoja. Uudessa hallissa CNC-koneistusyksiköitä varten valettava perustus nieli yli 100 kuutiota betonia. Kuva: Tommi Hakala

Rottne käyttää tällä hetkellä ainoastaan John Deeren moottoreita. F13- ja F15-kuormatraktoreissa on Deeren kuusisylinterinen 6,8 litran moottori, ja pienissä malleissa on 4,5-litrainen nelonen. Kuormatraktoreiden eturunko on kaikissa malleissa sama. Joillekin markkinoille on tarjolla osaan malleista myös kuusisylinterinen Volvo Penta -moottorivaihtoehto, jolle on oma hieman pidempi eturunko.

Moottorin ja ajovoimansiirron esikokoonpanossa hiekanvärisiin John Deeren moottoreihin asennetaan pumput, jonka jälkeen paketti toimitetaan tuotantolinjalle. Osassa malleja koneena on vihreä Volvo Penta. Kuva: Tommi Hakala

Akselit tulevat muidenkin isojen metsäkonevalmistajien tapaan NAF:lta. Suurinta kuormatraktoria lukuun ottamatta vaihteistoissa on hydrostaattinen voimansiirto, jonka yhteydessä on mekaaninen kaksinopeuksinen vaihteisto. Hitain, kolmas ajovaihde muodostetaan sähköisesti. Isoissa F18- ja F20-kuormatraktoreissa on Danan valmistama powershift-vaihteisto ja siihen siirtää voimaa kaksi hydraulimoottoria. Ratkaisulla saadaan portaattomasti kolme nopeusaluetta.

Nostureiden osalta Rottne luottaa muiden valmistajien tavoin pääosin omaan valmistukseen. H11D-harvesterissa on Cranabin nosturi ja kuormatraktoreihin kaksijatkeiset taittopuomit tulevat ulkopuolisilta valmistajilta, Cranabilta ja Epsilonilta. Harvesterinostureissa jatkuva kehitys on muokannut mallistoa vähitellen entistä voimakkaammaksi ja käytettävyyteen on panostettu.

Suurin kuormatraktori, eli H20D kootaan suuren kokonsa vuoksi samalla linjalla suurempien harvestereiden kanssa. Nosturit ovat H11D harvesterin Cranabia lukuun ottamatta Rottnen omaa valmistusta, vain kaksijatkeisia taittopuomeja hankitaan Cranabilta ja Epsilonilta. Kuva: Tommi Hakala

Rottne käyttää myös muita harvesteripäitä kuin omiaan. Valikoimissa ovat mm. SP, Logmax ja Suomessa myös Waratah. Rottnen koneissa käytetään usean muun ruotsalaisvalmistajan ohella Dasan mittausjärjestelmää. Koneenohjauksen ohjelmisto on kuitenkin Rottnen omaa käsialaa. Omia ohjelmoijia on tällä hetkellä neljä.

Rottne ponnistelee muidenkin valmistajien tavoin avainkomponenttien saatavuudesta. Jokin yksittäinen tuotantolinja saattaa tästä syystä pysähtyä joiksikin päiviksi. Komponenttipulaa on pääasiassa sähkö- ja hydrauliikkaosista.

Johtosarjat kootaan suurelta osin itse. Jokainen kaapeli saa pintaansa koodinumeron, josta tiedetään mistä toiminnosta on kysymys ja mihin kohtaan tietyssä liittimessä johto tulee kytkeä. Kuva: Tommi Hakala

Rottne pystyi korvaamaan lyhyiden valmistussarjojen ja nopean tuotannonmuutoksen mahdollistavien rakenneratkaisujen myötä Ukrainan kriisin pysäyttämän Venäjän viennin muilla markkinoilla, eikä välittömiä taloudellisia tappioita päässyt syntymään. Rottnen merkittäviä vientimaita tällä hetkellä ovat Pohjois-Amerikka, Portugali, Saksa, Tshekin tasavalta, sekä Norja. Ruotsi on kuitenkin suurin markkina.

Joidenkin varaosien osalta Rottne tehdaskunnostaa käytettyjä komponentteja. Korjatut komponentit ovat 40 % halvempia kuin uudet, mutta niille myönnetään kaksi kertaa pidempi takuuaika kuin uusille varaosalle.

Rottne panostaa erityisesti käyttäjäturvallisuuteen ja huollettavuuteen. Ohjaamo voidaan kallistaa yli 50 astetta sivulle, mikä mahdollistaa helpon pääsyn runkopalkkien väliin voimansiirtolinjalle, akuille, ja hydrauliikan päälohkolle. Käyttäjäturvallisuus näkyy käytännössä esimerkiksi päivittäisten huoltokohteiden ympärillä erilaisina taittuvina tikasratkaisuina ja seisomatasoina.

Huollettavuuteen on panostettu vahvasti, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että koneissa on useita reilusti mitoitettuja huoltoluukkuja ja runsaasti karhennettuja askelmia. Kuva: Tommi Hakala

Jokainen valmistunut kone on myyty, mutta joitakin varustelumuutoksia voidaan tehdä kokoonpanon aloittamiseen saakka. Näin esimerkiksi tapauksissa, joissa kone on alun perin tilattu jälleenmyyjälle demokoneeksi, mutta onkin myyty toimitusajan aikana asiakkaalle.

Harvesteri H8 on suosittu malli, koska sille markkinoilla on vähän kilpailijoita. Sitä myydään myös Kanadaan harvennushakkuille, jossa Rottne on vahvasti markkinoinut harvennushakkuiden hyötyjä.

Yrityksen liikevaihto on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa euroa. Kasvua hidastaa jo mainitun komponenttien saatavuusvaikeuden lisäksi pula osaavista työntekijöistä, mikä on melko yleinen ongelma Suomen ohella myös Ruotsissa. Rottne valmistaa koneita tällä hetkellä noin 160–190 kappaleen vuositasolla, mutta laajennuksen jälkeen tavoite on saavuttaa maksimissaan 300 koneen vuosittainen valmistusmäärä. Laajennuksen kustannusarvio on noin neljä miljoonaa euroa.

Kuvat: Tommi Hakala