Vanha Savotta 2013, Rautajärvi: Pälkäneellä savotoitiin

Vanha Savotta -metsäperinnepäivät ovat varmempi kevään merkki kuin jäälautalle jääneet pietarilaiset pilkkimiehet.
Valmetin ensimmäinen metsätraktori 363 ei ollut kovin hyvämaineinen. Maataloustraktorin komponentit olivat metsäkäyttöön liian heikkoja: voimansiirto-ongelmia oli runsaasti, eivätkä maasto-ominaisuudetkaan häikäisseet etenkään hangessa. Kokorunkojuonto meni Suomessa nopeasti muodista. Valmet-juontotraktoreiden valmistus päättyi alle kymmenessä vuodessa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Puutavara pyrittiin 80-luvulle asti kuljettamaan jatkokäsittelypaikoille uittamalla, minkä takia välivarastona oli usein järven jää. Tarvittaessa laanien pohjia ja jääteitä vahvistettiin erityisillä jäädytyspumpuilla. Vesi nousi avannosta jäälle imuputken pohjassa olevan siivikon avulla. Voima saatiin traktorista tai pienestä polttomoottorista, kuten tässä pumppausnäytöksessä.
Puutavara pyrittiin 80-luvulle asti kuljettamaan jatkokäsittelypaikoille uittamalla, minkä takia välivarastona oli usein järven jää. Tarvittaessa laanien pohjia ja jääteitä vahvistettiin erityisillä jäädytyspumpuilla. Vesi nousi avannosta jäälle imuputken pohjassa olevan siivikon avulla. Voima saatiin traktorista tai pienestä polttomoottorista, kuten tässä pumppausnäytöksessä.
Harvaa alkuaikojen metsäkonetta on ylistetty yhtä paljon kuin vuosina 1966–1969 tehtyä BM-Volvo SM661 Iso-Nallea ja SM460 Pikku-Nallea. Kummankin pohjana oli maataloustraktori (Boxer ja Buster), mutta loppuun asti suunnitelluilla rakenteiden vahvistamisilla ja mm. napavälityksellä luotiin aikansa kestävimmäksi kehuttu metsätraktori. Kuvan Iso-Nallen ohjaamossa oli jo aavistus ergonomiaa, mutta nykykoneisiin verrattuna se on karu työpaikka.
Harvaa alkuaikojen metsäkonetta on ylistetty yhtä paljon kuin vuosina 1966–1969 tehtyä BM-Volvo SM661 Iso-Nallea ja SM460 Pikku-Nallea. Kummankin pohjana oli maataloustraktori (Boxer ja Buster), mutta loppuun asti suunnitelluilla rakenteiden vahvistamisilla ja mm. napavälityksellä luotiin aikansa kestävimmäksi kehuttu metsätraktori. Kuvan Iso-Nallen ohjaamossa oli jo aavistus ergonomiaa, mutta nykykoneisiin verrattuna se on karu työpaikka.
14-vuotias tyttö metsätraktorin ohjaimissa saattaa tuntua epäuskottavalta yhdistelmältä, mutta Inka-Milla Kekki tekee kuorman ja tuo sen metsästä kuin vanha tekijä. Valmet 872 -mallia valmistettiin vuosina 1975–1980. Sitä pidettiin eräänä aikansa onnistuneimmista metsäkoneista.
14-vuotias tyttö metsätraktorin ohjaimissa saattaa tuntua epäuskottavalta yhdistelmältä, mutta Inka-Milla Kekki tekee kuorman ja tuo sen metsästä kuin vanha tekijä. Valmet 872 -mallia valmistettiin vuosina 1975–1980. Sitä pidettiin eräänä aikansa onnistuneimmista metsäkoneista.
Vuosina 1971–1974 tehdyn Volvo BM 462:n käyttökustannukset olivat pienet. Päivän polttoaineet pystyi kuulemma viemään metsään kanisterilla, eikä remonttiakaan ollut kiusaksi asti. Peruskoneena oli Volvo BM 430 -maataloustraktori. Moottori on sama 47 hv:n Perkins-kolmonen kuin esim. MF 135:ssä.
Vuosina 1971–1974 tehdyn Volvo BM 462:n käyttökustannukset olivat pienet. Päivän polttoaineet pystyi kuulemma viemään metsään kanisterilla, eikä remonttiakaan ollut kiusaksi asti. Peruskoneena oli Volvo BM 430 -maataloustraktori. Moottori on sama 47 hv:n Perkins-kolmonen kuin esim. MF 135:ssä.
Ennen kyllästysaineiden yleistymistä aidanseipäät suojattiin lahoamiselta hiillostamalla niiden alaosat. Hyvällä tuurilla seiväs saattoi kestää maassa vuosikymmeniä. Hiillostamisen teho perustuu lahottajasienen käyttämien ravinteiden häviämiseen puun pinnalta.
Ennen kyllästysaineiden yleistymistä aidanseipäät suojattiin lahoamiselta hiillostamalla niiden alaosat. Hyvällä tuurilla seiväs saattoi kestää maassa vuosikymmeniä. Hiillostamisen teho perustuu lahottajasienen käyttämien ravinteiden häviämiseen puun pinnalta.

Pälkäneen Rautajärvellä järjestettiin jo 12:tta kertaa Vanha Savotta -päivät. Maaliskuun 9.–10. päivänä iski tosin liki 30 asteen yöpakkanen, joka söi enintä kevään tuntua, mutta iltapäivällä oltiin onneksi jo lähes nollakelissä.

Vierailijamäärään ei normaalia kylmempi sää vaikuttanut. Parkkipaikat olivat täynnä, samoin yleisökuljetuksiin käytetyt traktorireet.

Hartsuherra Jouko Vilkman esikuntineen oli entiseen tapaan onnistunut kokoamaan kattavan otoksen metsätöiden arkea viimeiseltä sadalta vuodelta. Yhtään korttihuijaria, ”tämmääjää” tai muuta muinoisen kämppäelämän epämääräisempää hahmoa ei vastaan kävellyt, mutta haitarinsoittajia sekä hevos-, traktori- ja moottorisahamiehiä sitäkin enemmän.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kiitokset Vanhan Savotan väelle ja muille asiassa mukana olleille onnistuneesta talvitapahtumasta. n

Avaa artikkelin PDF