Valtra 60 vuoden traktoritaivalta juhlittiin – yrityksen katse tulevaisuudessa

Tulevaisuuden traktorissa saattaa olla Valtra ANTSin piirteitä. Moduulirakenteisen traktorin ohjaamon sijoitus ja suuntaus voidaan valita tehtävän työn mukaan. 

Traktorin tehtävät eivät juuri muutu, joten varusteltavuuden on säilyttävä vähintään nykyisellä tasolla. 

Raskaisiin töihin tarvittavaa tehoa saadaan liittämällä kaksi traktorimoduulia yhteen. Yhdistelmän suurin teho on 400 kW. 

Valtran uuden T3-sarjan tehokkain malli on Valtra T213 Versu. SCR-teknologialla varustetun moottorin suurin teho on 166 kW (225 hv). Juhlavuoden kunniaksi Valtrojeni värivalikoimaa on laajennettu metallinhohtopronssilla. Perinteinen musta runkoväri muuttuu lähitulevaisuudessa harmaaksi. 

Hallintalaitekyynärnojaa on parannettu aiempaa paremmalla värinäytöllä. 

Taaksepäinajovarustus on vakiona Valtra T142 ja T202 Directeissä tulevan kesäkuun loppuun saakka. 

Osat tulevat valmistuslinjalle automaattisesti periaatteella oikeat tavarat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Linjan oikealla puolella materiaalivirta hoidetaan automaattikuljettimilla ja vasemmalla puolella vihivaunutrukilla. 

Valmet/Valtran 60-vuotinen traktoritaival on olennainen osa Suomalaista maatalouskonehistoriaa. Kotimaisen traktorivalmistuksen aloitus oli yksi tekijöistä, joilla ratkaistiin sodan jälkeisten vuosien ongelmia. Viisi vuotta täysillä paahtaneelle sotatarviketeollisuudelle oli löydettävä rauhanaikaan sopivia tuotteita ja maatalouden tuottavuutta nostava koneellistaminen oli saatettava alkuun.

1940-luvun puolivälissä Valtion Tykkitehtaalla, Jyväskylän Rautpohjassa aloitetun traktoriprojektin tuloksena saatiin valmiiksi osat 10 traktorin koesarjaan. Osista koottiin ensimmäiset Valmet-traktorit Valtion Kivääritehtaalla Jyväskylän Tourulassa vuonna 1951.

Tästä se lähti. Kuluneen 60 vuoden aikana Tourulassa, sittemmin Suolahdessa ja Brasilian Mogi das Cruzesissa on valmistettu yhteensä noin 670 000 Valmet- ja Valtra-traktoria.

Traktorivalmistus sujui jokseenkin mukavasti aina 1990-luvun alun lamaan saakka. Vaikka kiristyneestä tilanteesta selvittiin, niin paperikoneisiin erikoistunut, valtio-omisteinen Valmet oli saanut tarpeekseen traktoreista. Tästä alkoi omistajavaihdoskierre, jossa kotimaisten tahojen lisäksi pyöri myös ulkomaisia toimijoita. Ajoittain kuviot olivat varsin rajuja, erilaiset spekulaatiot ja huhut vaikeuttivat juuri lamasta toipuvaa traktorivalmistusta.

Valmetin traktoritoiminnot yhdistettiin valtion omistamaan Sisu-konserniin vuoden 1994 keväällä. Tämä ei vielä rauhoittanut tilannetta, sillä osa valtion virkamiehistä, Sisu-konsernin johdosta ja julkisesta sanasta oli vahvasti ulkomaille myynnin (hinnalla millä hyvänsä) kannalla, vaikka traktorivalmistuksen kannattavuus oli saatu reilusti plussan puolelle. Tilanne rauhoittui, kun Sisu-konserni fuusioitiin Partekiin vuonna 1997.

Seuraava omistajavaihdos tapahtui Kone Oy:n kiinnostuessa traktoreista. Sisu-Partek-kuvion seurauksena 30 % Partekin osakkeista oli päätynyt Suomen valtiolle. Koska valtiolla oli suuri halu omaisuutensa hukkaamiseen, niin Kone sai kaupankäynnin helposti alkuun ja kesällä 2002 omistusvaihdos oli selvä.

Vankasta maataloustaustastaan huolimatta Koneen johtaja ja pääomistaja Antti Herlin menetti nopeasti mielenkiintonsa traktoribisnekseen ja niin hyvää tulosta tekevä Valtra oli jälleen myynnissä kesäkuussa 2003. Ulkomaisten ostajaehdokkaiden rinnalla kisasi myös metsäkonevalmistaja Ponssen kokoama suomalaisjoukkue. Tällä kertaa kotimainen panostus ei riittänyt. Valtra siirtyi yhdysvaltalaiselle AGCO-konsernille syyskuussa 2003.

Kuluneet lähes kahdeksan AGCO-vuotta ovat olleet Valtralle hyviä. Omistaja on osoittanut vahvaa sitoutumista Valtraan. Sekä tuotekehitykseen että tuotantoon on panostettu reilusti, joten tulevaisuuskin näyttää varmalta.

Merkkivuoden kunniaksi Valtran tuotekehityksessä suunniteltiin tulevaa varsin avoimin mielin. Tavoitteeksi asetettiin traktori, joka ominaisuuksillaan täyttää kuluvan vuosituhannen puolivälin tarpeet. Maapallon väkiluku on kasvanut 9 miljardiin, viljelykelpoinen peltoala on nykyistä pienempi ja öljyperustaista energiaa ei ole nykyisellä tavalla käytettävissä. Uutta traktoriteknologiaa tarvitaan varmistaman ruokahuollon toimivuus.

Tulevaisuuden traktori sai nimen ANTS (englanniksi muurahaisia) Valtran nykyisten traktorisarjojen kirjaintunnusten mukaan. Ulkonäkönsä puolesta traktori muistuttaakin jossain määrin muurahaista.

ANTS kostuu kahdesta moduulista joista pienemmän teho on 100 ja suuremman 200 kW. Molemmat moduulit voivat toimia joko yhdessä tai itsenäisesti erikseen.

Raskaita tehtäviä varten moduulit voidaan liittää yhteen, jolloin teho nousee suurimmillaan 400 kilowattiin.

Ohjaamo voidaan sovittaa tarpeen mukaan jompaankumpaan moduuliin, joko etu- tai takapäähän tai päälle ja kääntää työtehtävään parhaiten sopivaan suuntaan. Ohjaamoon nousua ja sieltä poistumista varten ohjaamo laskeutuu maanpinnan tasolle. Osa traktorin toiminnoista tottelee puhumalla annettuja komentoja ja työn kannalta tärkeät tiedot heijastetaan näkyviin ohjaamon lasipinnoille.

Voimansiirto perustuu pyörien napoihin sijoitettuihin sähkömoottoreihin. Sähkö saadaan joko akuista, polttokennoista, turbiinigeneraattorista tai biodieselin tai -kaasun voimin käyvän polttomoottorin pyörittämästä generaattorista. Voimanlähdettä voidaan vaihtaa modulaarisesti tarpeen mukaan.

Sekä aktiivijousituksessa että maavaran säädössä hyödynnetään pyörien ripustusvarsien pystysuuntaista liikevaraa. Pyörien leveys säätyy automaattisesti maanrakenteen mukaan.

Valtra T-sarjan suurimmat mallit saavat uudet, Stage 3B -päästötason SCR-teknologialla (urearuiskutus) täyttävät Agco Sisu Power 74 AWI-4V -moottorit. Moottoreiden myötä T-sarjan yläpäähän tulee yksi uusi malli ja tyyppitunnuksen viimeinen numero muuttuu kakkosesta kolmoseksi, eli uudet mallimerkinnät ovat T183-, T203 ja T213. 183- ja 203-mallit saa sekä Directinä että Versuna ja 213:n ainoastaan Versuna.

Mallikohtaiset tehot/lisätehot ovat 138/148, 150/158 ja 158/166 kW ja suurimmat väännöt 770/820, 800/850 ja 850/900 Nm. Tehoa on hieman ja vääntöä tuntuvasti enemmän kuin aiemmissa malleissa. Moottoreiden nimelliskäyntinopeus on laskettu aiemmasta 2200:sta 2100 kierrokseen minuutissa.

T3-sarjan hallintalaitekyynärnojaa on parannettu vaihtamalla entinen, tietyissä valaistusoloissa lukukelvoton näyttöruutu uuteen värinäyttöön. Värien lisäksi päivä- ja yökäyttöasetukset parantavat luettavuutta. Lisäksi sekä voimanoton että nelivedon keinukytkimet on siirretty sivukonsolista kyynärnojaan.

Valinnaisvarustevalikoimaa on täydennetty satelliittipaikannukseen perustuvilla automaattiohjaus- ja seurantajärjestelmillä. Seurantajärjestelmän avulla voidaan seurata internetin välityksellä muun muassa traktorin sijaintia, työtehtäviä ja -tehokkuutta sekä huollon tarvetta.

Valtra T- ja N-sarjan HiTech-mallien (ei N82 ja N92) hydrauliikan tuotoltaan 73-litraisen hammaspyöräpumpun vaihtoehdoksi tulee hydraulitehoa nostava 90 litran pumppu. Suuremman pumpun myötä yksi ulkopuolisen hydrauliikan lohkoista varustetaan virtauksensäädöllä.

Aiemmin vain N-sarjan HiTech-malleihin tarjolla ollut SVC-ohjaamo (Side Visibility Cab) tulee saataville myös N-sarjan Versuihin ja Directeihin. SVC-ohjaamon rungon oikealla puolella ei ole b-pilaria ja koko seinän kokoinen, pyyhkimellä varustettu lasi on iskunkestävää polykarbonaattia. Vakio-ohjaamoa parempi sivunäkyvyys on hyödyksi esimerkiksi piennarniitossa. Ohjaamon voi lisäksi varustaa yläsektorin näkökenttää laajentavalla, Valtran metsäohjaamoista tutulla ”lasikatolla”

Agco jatkaa panostustaan Suolahteen. Voimansiirtotehdasta uudistettiin tuntuvasti Versu- ja Direct-voimansiirtojen valmistusta varten, parhaillaan on menossa vanhimpien koneistuskeskuksien uusinta. Kokoonpanotehtaalla puolestaan maalaamon jälkeinen osuus valmistuslinjasta uusittiin viime kesänä täysin ja vastaava operaatio toteutetaan lähitulevaisuudessa myös linjan alkupäässä. Luvassa on myös uusi, voimansiirto- ja kokonpanotehtaan väliin sijoitettava maalauslinja.

Kokoonpanotehtaan linjauudistus muutti työtavan perusteellisesti. Ennen kokoonpanossa tarvittavat osat noudettiin linjan molemmilla puolilla olleita varastohyllyistä. Nyt valmistus perustuu osakokoonpanoihin ja päävalmistuslinjalle tulevan materiaalivirran automatisointiin.

Asentajat keskittyvät linjan varressa pelkästään traktoreiden kokoamiseen, osat ja komponentit tuodaan varastosta asentajien ulottuville traktorimallikohtaisesti sekä vihivaunulla että automaattikuljettimilla. Varastossa keräilystä vastaava henkilöstö kokoaa vihivaunun ulottuville ja kuljettimen hyllyille tarvittavat osat tietokoneen näytön avustuksella ja tämän jälkeen osat siirtyvät automaattisesti oikean traktoriaihion viereen linjalle. Opastettu keräily ja automatisoitu kuljetus parantavat työn tehokkuutta ja vähentävät inhimillisiä virheitä.

Viime vuonna Suolahdessa valmistui 7277 Valtraa, eli jonkin verran enemmän kuin toissavuonna. Tavoitteena on nostaa vuosivalmistus 10 000 traktoriin, lisääntyneelle tuotannolle on tarkoitus löytää markkinat nykyisten vientikohteiden lisäksi Venäjältä, Kiinasta ja Afrikasta. Nykyisellään Suolahden toiminnot työllistävät noin 800 henkilöä. n

Avaa artikkelin PDF