Ranskan SPACE 2022 -näyttely antoi esimakua tulevasta – bioenergia ja omavaraisuus olivat usein toistetut sanat

SPACE oli tänä vuonna panostanut nuoriin näyttelykävijöihin. Kutsu oli mennyt yläasteen maatalouslinjojen ja ammattikoulujen opiskelijoille. Näyttelyyn oli järjestetty ministeritapaaminen, jossa opiskelijat saattoivat kertoa toiveistaan maatalousministerille. Näyttelyalueella saattoi huomata, että suurimmat koneet vetosivat nuorisoon. Kuva: Marja Vehkala

• Järjestettiin 13.–15.9. Rennesissä, Ranskassa
• 35-vuotisjuhlanäyttely
• Näytteilleasettajia oli lähes 1 200 kpl
• Näyttelyssä kävi noin 90 000 vierasta

SPACE-näyttelyn ydinsanoma tuntui tänä vuonna olevan, että Ranskasta tulee jälleen suuri teollisuusmaa. Tätä toistettiin lukuisissa puheissa ja esitelmissä. Ranska on päättänyt muuttaa 20 vuoden kehityksen suunnan. Se on panostanut maan uudelleenteollistamiseen jo muutaman vuoden ajan. Rahaa kehittämiseen on vuoteen 2030 asti jaossa 54 miljardia. Jo olemassa olevaa teollisuuttakin tuetaan, kuten parin vuoden ajan koronasta kärsinyttä maatalouskonetuotantoa.

Teollisten tuotteiden valmistuksen ohella Ranskan omavaraisuustavoitteeseen kuuluu ruuan ja energian tuotanto. Nyt ovat kaasuvarastot 90-prosenttisesti täynnä ja vuoden loppuun mennessä valmistuvat yli 20 ydinvoimalan korjaustyöt. Noin 70 % Ranskan sähköstä tehdään kotimaisella ydinvoimalla. Öljytuotteiden saannista ei ole puhuttu mitään, mutta hintatukea koko kansalle on jatkettu maaliskuulle asti, joten 95 maksaa nyt asemilla noin 1,47 e/l.

Viljat on tänä vuonna puitu neljä viikkoa edellä aikataulusta ja sato oli kohtuullinen. Ohraa saatiin 20 % tavallista vähemmän ja maissin tilanne on surkea. Pohjois-Ranskassa asti maissi kuivui pelloille. Varmuusvarastoja ei siis haikailla turhaan.

Poikkeuksellisen kuivuuden lisäksi maatalouden harmina ovat olleet tuotantopanosten hinnan nousu, vakava lintuinfluenssaepidemia, työvoiman huono saatavuus sekä ympäristötavoitteet.

Ranskan luoteiskulmassa alkuvuodesta puhjennut lintuinfluenssaepidemia levisi puoleen Ranskaan. Yli 20 miljoonaa lintua on tähän mennessä lopetettu. Epidemia on ollut valtava menetys munien ja lihan tuotannolle. Osa kasvattajistakin on päättänyt lopettaa, koska rokotteita vasta kehitetään, eikä yrittäjien talous kestäisi sisäkasvatukseen siirtymistä. Linnuista lähes neljännes on kasvatettu ulkona.

Huolista huolimatta oli messuilla nähtävissä paljon iloisia ilmeitä: vehnäsato, erityisesti syysvehnällä, on ollut erittäin hyvä, ja se päästiin korjaamaan noin neljä viikkoa etuajassa. Ranska on suurin Euroopan vehnän tuottaja. Eikä hintakaan ole maailmantilanteen vuoksi ollut aivan huono. Ranskan ruokahuolto on viljan osalta turvattu ja Ranska on vehnän osalta täysin omavarainen ja sen suuri viejä. Maisista sen sijaan tulee pula.

Eläintiloilla tuskaillaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin puolesta. Ensimmäistä kertaa miesmuistiin on pohjoisessa Ranskassa jouduttu tänä vuonna turvautumaan ostettuun rehuun. Ukrainan sodan seurauksena hivenaineiden ja lannoitteiden saatavuus on huonontunut ja hinnat ovat nousseet.

Yrittäjällä ei ole nyt ensimmäisenä mielessä konehankinnat. Myös lisälaitteiden ostoakin harkitaan tavallista pidempään. Tulevaisuus koetaan hyvin epävarmaksi. Millainen tulee ensi vuoden säästä, loppuuko sota, ja miten käy naudanlihan kysynnälle, olivat Spacessa taajaan esitettyjä kysymyksiä.

Kansainvälinen porsaanlihan kysynnän laskutrendi näkyy jo Ranskassakin, kun kuluttajat siirtyvät arkiruokailussa yhä enemmän lintuihin, kaloihin ja vihanneksiin.

Ranskassa on otettu tosissaan EU:n linjaama hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Jokainen, yksityisestä ihmisestä valtion hallintoon asti, on valjastettu pohtimaan miten tavoitteeseen olisi mahdollista päästä. Kysyvät katseet kohdistuvat autoihin ja koneiden lisäksi karjankasvatukseen.

Kurssin kääntäminen on hidas prosessi, sillä lähes kaikki koneet käyttävät öljypohjaisia polttoaineita. Sähkö on nostettu tulevaisuuden pääasialliseksi energialähteeksi, mutta parilla valmistajalla on erilainen näkemys. New Holland aikoo jatkaa metaanikäyttöisten koneiden kehitystyötä. JCB:ltä on viimeksi valmistunut ensimmäinen vetykäyttöinen kaivurikuormaimen prototyyppi, joka esiteltiin kesäkuussa. Sir Anthony Bamfordin mukaan he ovat nyt valinneet suuntansa ja aikovat tutkia vedyn käytön mahdollisuuksia myös muissa konetyypeissä. Hän myös mainitsi, että heillä on jo valmiina sähkökäyttöinen kurottaja, joka esitellään lähitulevaisuudessa.

Yksi näyttelyn innovaatiopalkinnon saajista oli ranskalainen Emily. Sen hinattava Vortex-olkipuhallin levittää kaikentyyppistä paalattua rehua (kantti- ja pyöröpaalit) suurimmillaan 24 metrin etäisyydelle. Puhaltimeen Emily oli kehittänyt ja patentoinut järjestelmän, joka ohjaa automaattisesti hihnan nopeutta ja roottorikytkimen kytkeytymistä. Tämä vähentää mekaanisten vikojen ja jumiutumien riskiä.  Kuva: Marja Vehkala

Innovaatiopalkituissa oli eläintuotantoon liittyviä uutuuksia. Keksinnön ei tarvitse olla mutkikas, jos se oikeasti toimii. Saksalainen kanalalaitteistojen valmistaja Lubing sai näyttelyn innovaatiopalkinnon UltraFlush-puhdistuslaitteesta, joka oli todellisuudessa pieni ja yksinkertainen ultraäänilähde. Siipikarjatuotantolaitoksissa on tavallisesti satoja metrejä vesilinjastoja, joiden putkiin kertyy haitallisia bakteereja sisältävää biofilmiä. Ultraääni irrottaa biofilmin, mutta ei vahingoita putkistoja tai niihin liitettyjä laitteita. Kuva: Marja Vehkala

Tänä vuonna markkinoille tullut FastTrack Icon oli luonnollisesti JCB:n näyttelyosaston paraatipaikalla. Icon-malliin kuuluu uusi hallintalaitteisto, jota valmistajan edustajat esittelivät auliisti yleisölle. He valittelivat, ettei JCB:n toista uutuutta, joka olisi ollut 457 S -agrikuormaaja, oltu saatu mukaan näyttelyyn.  Kuva: Marja Vehkala

Keenanin uusi MecaFibre+ -sarja on suunniteltu korvaamaan asteittain nykyiset mallit. Valmistaja kertoo, että sekoituskammion uusittu muoto mahdollistaa kuidun paremman käsittelyn ja sekoituksen sekä alhaisemman kitkan ja siten pienemmän tehontarpeen. Syöttölaite voidaan varustaa uudella 4. sukupolven InTouch-järjestelmään yhdistetyllä vaakalaitteella, jonka avulla käyttäjä voi ohjata koneen lastaamista, ohjata karjan ruokintaa etänä ja seurata sekoittimen rehutehokkuustietoja. Mobiilisovelluksen kautta tiedot on nyt mahdollista katsoa älypuhelimesta. InTouch-palvelun käyttäjiä kerrottiin olevan yli 500:ta maatilalla Ranskassa. Kuva: Marja Vehkala

Hinattava Easy Wrap -käärijä oli Kronen uutuus. Laite oli varsinaisesti esitelty jo viime vuoden puolella ainoastaan netissä. Nyt uutuus oli nähtävänä luonnossa. Laite havaitsee edellä kulkevan paalaimen pudottaman paalin ja ottaa sen käärittäväksi. Valmis paali putoaa peltoon halutussa asennossa. Koko prosessi on automaattinen. Kuva: Marja Vehkala

Kobotan uusin kyntöauramalli on RM6005V, nostolaitekiinnitteinen kääntöaura. Versiosta riippuen siipiä voi olla 3–7. Vaikeasti muokattavien maalajien kohdalla auran tehontarve on 330 hv. Auran tärkein uudistus on Varilarge-järjestelmä, joka huolehtii jatkuvasta leveyden säädöstä. Kuljetuksen ajaksi auran siivet saadaan käännettyä vaakatasoon niin sanottuun perhosasentoon ja sitä vedetään kuten puolihinattavaa auraa. Kuva: Marja Vehkala

Karat 10 -kultivaattori on Lemkenin Karat-sarjan uusin versio. Kärjet on sijoitettu symmetrisesti, mikä vähentää muokkaimen vetelyä sivusuunnassa. Sovittaminen kulloiseenkin tarpeeseen on tehty helpommaksi kärkien ja lisävarusteiden osalta. Kärkien vaihtojärjestelmän ansiosta voidaan kärjet vaihtaa ilman työkaluja halutun muokkaussyvyyden mukaan. Matalalta muokattaessa siipiterät mahdollistavat suuren työleveyden, kun taas 10–15 cm työsyvyys saavutetaan siivillä tai ilman niitä olevilla kärjillä. Kapeat kärjet muokkaavat tarvittaessa 30 cm asti.  Kuva: Marja Vehkala

Manitou ULM 412 H on tarjokas kevyen sarjan kurottajaksi. 412 H on kahdesta vaihtoehdosta pienempi ja sen nostokapasiteetti on 1 250 kg. Kone on suunniteltu ahtaissa tiloissa liikkumista ajatellen ja sitä voi kuljettaa nelivetoisella autolla perävaunussa 3500 kilon rajoissa. ULM 412 H:n omapaino on 2550–2750 kg. Verrattuna MT-420-malliin painoa on noin 1 500 kg vähemmän, mikä on saavutettu uudella runkorakenteella, kevyemmällä moottorilla ja pienemmällä ohjaamolla. Kuva: Marja Vehkala

Merlo eWorker oli Merlon osaston päätähtenä. Se on ensimmäinen osa yrityksen uutta Generation Zero -tuotesarjaa. Se on suunniteltu alusta alkaen sähkökäyttöiseksi koneeksi. esimerkiksi voimansiirto on suunniteltu kokonaan uusiksi. Etuakselilla on omat sähkömoottorit kummallekin pyörälle ja nelivetoisessa versiossa on lisäksi yksi sähkömoottori taka-akselilla. Koneen keskiosassa ei enää ole vaihteistoa, vaan sen tilalla on 1 500 kg painava akkupaketti. Akkupaketin latausaika on 8–12 h ja täydellä akulla voi työskennellä jopa 8 h. Kuva: Quentin Routhiau

Merlo esitteli sähkökurottajan rinnalla pientä akkutoimista teladumpperia. Se oli sähköinen muunnos vastaavan kokoisesta polttomoottorikäyttöisestä Cingo-dumpperista. Kuva: Marja Vehkala

New Holland on laajentanut muuttuvakammioisten pyöröpaalainten tarjontaa uudella Pro-Belt -sarjalla. Se on suunniteltu erityisesti niille käyttäjille, joilla vuosittaisia käyttötunteja kertyy runsaasti. Paalain pystyy parhaimmillaan käsittelemään 30 tonnia tunnissa. Koneen tuotekehityksessä oli mukana testaajia maapallon eri puolilta, jotka testauksen aikana tekivät yhteensä 150 000 paalia. Koneen virallinen esittely tapahtuu SIMA-näyttelyssä Pariisissa. Kuva: Marja Vehkala

Case-IH:n uusin tarjokas paalausurakoitsijoille on muuttuvakammioinen RB 456 HD Pro -pyöröpaalain. Sen kapasiteetin luvataan olevan 30 tonnia tunnissa ja siinä suhteessa se on verrattavissa New Hollandin Pro Belt-sarjaan. RB 456 tekee 120 cm leveitä paaleja, joiden halkaisija on 90–165 cm. Rinnakkaismalli RB 466 tekee paalit suurimmillaan 190 cm halkaisijaan. Valittavana on kolme roottorivaihtoehtoa: syöttöroottori, 13- tai 25-teräinen leikkuri.  Kuva: Marja Vehkala

Etelä-Euroopassa pikkuteiden varsilla kasvavat pensaat ja puut on pidettävä poissa tiealueelta säännöllisellä leikkaamisella. Niitä ei haluta katkoa kokonaan, vaan ainoastaan poistaa tien päälle tulevat oksat. Siksi erilaiset traktoreihin ja kaivinkoneisiin asennettavat leikkuulaitteet ovat yleisiä. Ranskalainen Coupeco tekee pyöriviin sirkkelinteriin perustuvia Meteor-leikkureita. Kuva: Marja Vehkala

Bioenergialla oli iso rooli Spacessa. Ideat polttopuun valmistamiseksi eivät näytä loppuvan, sillä erilaisia menetelmiä niin hakkeen kuin klapien tekoon tulee koko ajan uusia. Ranskalainen polttopuukoneiden valmistaja AMR esitteli sahauskonetta, jossa on kolmikammioinen rumpu ja 700 mm pyöröterä. Kone tekee metrihaloista halutun mittaisia pikkuklapeja. Se pystyy 45 katkaisuun minuutissa. Kuva: Marja Vehkala