Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Keskustelu älymaataloudesta ei kosketa käytäntöä — perusasiat, tuottavuus ja kasvukyky on ensin saatava kuntoon

Älymaatalous on päivän muotisana. Tämä näkyy konevalmistajien tuotekehityksessä ja maahantuojien panostuksessa älymaatalouden järjestelmäosaajiin. Konetoimijat haluavat pysyä kehityksessä mukana, ja niin toki pitääkin.
”Parhaat käytännöt pellon rakenteen, vesitalouden ja kaasujenvaihdon hallintaan tulee olla kaikilla tiedossa ja käytössä. Tämä takaa suurimman osuuden sato-odotuksista älymaataloutta halvemmalla,” Eemeli Linna kirjoittaa.
”Parhaat käytännöt pellon rakenteen, vesitalouden ja kaasujenvaihdon hallintaan tulee olla kaikilla tiedossa ja käytössä. Tämä takaa suurimman osuuden sato-odotuksista älymaataloutta halvemmalla,” Eemeli Linna kirjoittaa. Kuva: Tuomas Anttila

Keskustelu tekoälystä, älymaataloudesta, Isobus-järjestelmistä ja 5G:stä kuitenkin vaimenee, kun tulee soveltamisen aika. Tiedonsiirron, tiedostostandardien, laitteiden todellisen yhteensopivuuden ja muiden käytössä olevien anturien antaman datan konkreettinen hyödyntäminen taloudelliseksi lisäarvoksi on pelkkää sanahelinää käytännön viljelijän näkökulmasta.

Tämä ei tarkoita, ettemmekö tarvitsisi kehitystä ja älymaataloutta, mutta vuoren siirtäminen aloitetaan siirtämällä irtomaata.

Peltojen tuottavuusongelmat johtuvat perusasioista eikä niiden korjaamiseen tarvita älymaataloutta. Osaamistakin meillä on, mutta se on sirpaloituneena. Erilaisissa kehityshankkeissa palaa paljon rahaa ja ihmisiä työllistyy, mutta tulokset konkretisoituvat harvoin viljelijöiden hyödyksi.

Pellon tuottavuus ja kasvukyvyn säilyttäminen vaikeissakin olosuhteissa on ensin saatava kuntoon. Parhaat käytännöt pellon rakenteen, vesitalouden ja kaasujenvaihdon hallintaan tulee olla kaikilla tiedossa ja käytössä. Tämä takaa suurimman osuuden sato-odotuksista älymaataloutta halvemmalla.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vasta kun perusasiat ovat tiedossa ja kunnossa, mukaan voidaan ottaa ilmiöitä selittävää tietoa sääasemista, maaperä- ja valumavesiantureista, maaperäskannauksista, drone- ja satelliittikuvista yms. tietolähteistä. Näiden pohjalta tulee voida vielä tehdä oikeita viljelytoimenpiteitä sadon turvaamiseksi.

Me tarvitsemme kokonaisvaltaisen ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän koulutusjärjestelmän, jotta perusasiat saataisiin kuntoon ja satotasot kohdalleen. Näiden jälkeen on sitten aika myös tietojen prosessoinnille, yhdistelylle ja soveltamiselle – älymaataloudelle.