Automaattiohjaus on hyvä investointi, mutta kaikkia ominaisuuksia ei kannata hankkia – hyöty on konkreettisinta lannoitteen pintalevittimissä ja ruiskuissa
Automaattiohjaus säästää aikaa ja rahaa ja maksaa itsensä takaisin peruskäytössä. Edistyneempi käyttö vaatii perehtyneisyyttä ja paljon tietoa päätöksenteon perusteeksi.
Automaattiohjaus- ja Isobus-tapahtuma Alahärmässä Power Parkissa tammikuulla 2024. Tapahtumaa varten oli aurattu kaksi virtuaalista peltolohkoa, joihin oli laadittu lannoituskartat vaihtelevilla lannoitusmäärillä. Traktorit ohjasivat Kvernelandin virtuaalista lannoitteelevitintä, kuin se olisi ollut oikea. Kuva: Tapio Vesterinen25.3.202408:00
Automaattiohjaus on hyvä hankinta. Se on sitä parempi, mitä enemmän automaattiohjatulle traktorille tulee työskentelyyn peltohehtaareja tuotantosuunnasta riippumatta. Hyödyt ovat konkreettisia ja ymmärrettäviä, sillä aikaa ja rahaa säästyy vanhoillakin työkoneilla.
Liitettäessä automaattiohjauksen kylkeen työkoneiden Isobus-ominaisuus, hyöty on konkreettisinta lannoitteen pintalevittimissä ja ruiskuissa, joissa työleveyttä ei silmällä näe. Nämä ovatkin usein ensimmäiset maatilalle hankitut Isobus-työkoneet ja niitä myydään juuri nyt virkeästi. Tarkoitus on säästää lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden kustannuksissa.
Tässä ollaan tasolla, jossa peltolohkolle levitetään tai ruiskutetaan tietty vakiomäärä, jolloin on kyse tarkkuudesta vain työleveyden hallinnan osalta.
Seuraavalla tasolla kylvösiementen määrä, lannoitus ja kasvinsuojelu määritellään paikkakohtaisesti kannattavuuden näkökulmasta ja ympäristötekijät huomioon ottaen. Tämä kuulostaa hyvältä, mutta todellisuudessa oikeiden toimenpiteiden määrittelyyn tarvittava lähtötietojen määrä kasvaa valtavasti.
Satokartoitus on vain yksi näistä tietolähteistä. Se toimii peltolohkon tilinpäätöstietona päättyneestä kasvukaudesta ja vaatii selittäviksi tekijöiksi toteutuneen kasvukauden säätietoja sekä esimerkiksi viljanviljelyssä muokkaustiedot, siemen- ja lannoitemäärät ja kasvinsuojelun toimenpiteet.
Paikkatietoon perustuvien viljelytoimenpidekarttojen käyttäminen automaattiohjauksen ja Isobus-työkoneiden kanssa tulee kysymykseen vasta, kun viljelijällä on käsillä järkevässä muodossa riittävästi tietoa viljelytoimenpiteiden paikkakohtaisen määrittelyn perusteeksi.
Sitä ennen on perusasiat laitettava kuntoon: kuivatus, pinnanmuotoilu, pH, pellon ravinnearvot ja maaperän rakenne, sekä mikrobiologia. Pelkästään näiden kuntoonsaattamiseen voi mennä 10 vuotta.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
