Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma kiristää nitraatti- ja fostaattisäädöksiä – keskustelu ravinteiden käytön tehokkuudesta käy kuumana Euroopassa, mutta ei Suomessa

Nitraattidirektiiviä sovelletaan tiukemmin, samoin fosfaattisäädökset ovat pöydällä. Ravinteiden käyttöä rajoitetaan. Ravinteiden käytön tehokkuus on potentiaali, mistä hyötyisi sekä viljelijä että ympäristö.
Kuva: Uolevi Oristo

Euroopan komission nettisivujen mukaan ilmastonmuutos ja ympäristön kuormittuminen ovat uhka Euroopalle ja koko maailmalle. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous. Ohjelman seitsenvuotiskauden rahoitus on 600 M€.

Ainakin nitraattidirektiiviä sovelletaan entistä tiukemmin, ja fosfaattikeskustelu on jo täydessä käynnissä. Viljelijää huolestuttaa saako samanlaista satoa ja laatua irti samalta pinta-alalta. Lietteenlevityksen kustannukset nousevat, kun sama tavara on ajettava laajemmalle alalle, ehkä jopa naapurille saakka, jos pinta-ala ei riitä. Nurmirehun korkea valkuaispitoisuus on nurmipainotteisessa ruokinnassa tärkeää, ja typen vähentäminen madaltaa herkästi rehun valkuaispitoisuutta, mikä myös nostaa kustannuksia.

Pitkin Keski-Eurooppaa lasketaan eri medioissa, paljonko lannoitustasoa voidaan laskea ilman, että sillä olisi taloudellisia seuraamuksia sadossa. Aihe nousi akuutiksi lannoitteiden hinnannousun myötä.

Ravinteiden käytön rajoituksia tullaan tiukentamaan joka tapauksessa. Ravinteiden vähäisemmät käyttömäärät tarkoittavat myös vähäisempiä kustannuksia ja asia pitäisi siksi nähdä mahdollisuutena. Ydinkysymys on ravinteiden käytön tehokkuus kasvin ja ympäristön kannalta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tämä tehokkuuskeskustelu tulisi aloittaa neuvontajärjestöjen ja tutkijatahojen toimesta – näin saat parhaan tehon pienemmillä lannoitusmäärillä.

Meillä ei enää ole tutkimusta, joka kehittäisi menetelmiä välittömästi sovellettavaksi. Novida-koulutilan ja Koneviestin yhteinen viljelymenetelmien vertailukenttä Loimaalla taitaa olla ainoa tällainen. Yksi painopiste siellä juuri nyt on nimenomaan resurssien käytön tehokkuus, mikä palvelee myös täsmäviljelyä.

Meillä pitää muodostua uusi käytännön mittakaavan koetoimintakulttuuri, jotta maataloutemme kehittyy riittävän nopeasti.