Syksyn kahdet konemessut
Tänä syksynä ajauduttiin erikoiseen tilanteeseen: konemessuja oli kahdet – ProAgria järjesti Jyväskylässä ja Messukeskus Helsingissä. Kävijäryhmä koostuu samoista ihmisistä: viljelijöistä, urakoitsijoista. Kaksien messujen järjestämisessä paloi ruutia. Jyväskylän messut olivat tosin kotieläinpainotteiset, mutta osalle viljelijöitä oli tarve käydä kummassakin.
Tilanne ei tullut yllätyksenä. Koneliikkeet ovat kritisoineet Jyväskylää messupaikkana: messualue on pieni, sinne eivät kaikki halukkaat mahdu, tai eivät ainakaan saa haluamiaan neliöitä. Majoitustilaa on rajoitetusti, ja konevalmistajien on Jyväskylään vaikea saada vientiasiakkaita ulkomailta.
Konemessuja on katsottava kolmelta kantilta.
Näytteilleasettaja haluaa paikalle ostamisesta kiinnostuneita asiakkaita. On turhauttavaa kuulla kysymys, mitä tuollaisella tai tällaisella koneella tehdään. On parempi, jos paikalle tulee sata ostajaa kuin tuhat katsojaa.
Messujen järjestäjä haluaa paikalle pääsylipun ostaneita katsojia. Maatalousnäyttelyiden järjestäjät ovat joskus liikaakin kosiskelleet kaupunkiväkeä katsojiksi. Se ei vedä, ei ole vetänyt enää pitkään aikaan. Huvipuistot ovat erikseen.
Konemessuilla kävijät haluavat nähdä konerepertuaarin täyden kattauksen ja haluavat, että siellä on koneista kertomassa asiantunteva myyntimiesjoukko – ja että sitä joukkoa on sen verran paljon, että suunvuoroa ei tarvitse jonottaa.
Helsingissä konemessuja ei ole pidetty aikoihin. Työtehoseura järjesti huhtikuussa 1969 Teho-näyttelyn vanhan messukeskuksen tuntumassa, stadionin vieressä. Näyttely oli järjestäjille pettymys. Viljelijöitä ei Helsingin ydinkeskustaan saatu.
Neljä vuotta sitten maatalouskoneteollisuus kävi keskusteluja Helsingin messukeskuksen kanssa. Sillä kertaa hanke kaatui jo alkumetreillä siihen, että teollisuus ei ollut yksimielinen Helsinkiin menosta.Nyt asiaa oli mietitty uudelleen ja yksituumaisuus löytyi.
Kahden syksynäyttelyn kävijäsaldo oli se, että Jyväskylässä kävi 8 000 ihmistä ja Helsingissä 16 000. Helsingin kävijämäärä yllätti. Epäilykset siitä, että Helsinkiin ei maakunnasta lähdetä, eivät toteutuneet. Messukeskukseen pääsee sujuvasti junalla. Autoille on riittävästi parkkitilaa. Lämmintä hallitilaa koneille on runsaasti, oheispalvelut toimivat hyvin. Näytteilleasettajat tuntuivat olevan tyytyväisiä ja samoin kävijät.
Teollisuuden toiveet saada Helsinkiin kävijöitä myös ulkomailta ei näytä kantaneen kummoistakaan satoa. Agritechnica ja EuroTier Hannoverissa ovat niitä messuja, minne konekauppiaat eri puolilta maailmaa kokoontuvat. Ja käy siellä myös muutama tuhat suomalaista viljelijää, urakoitsijaa, kauppiasta.
Helsingin konemessut pidetään seuraava kerran kahden vuoden päästä marraskuussa 2020. Ne järjestetään kuitenkin viikkoa aikaisemmin. Nyt Helsingin messut olivat päällekkäin Hannoverissa pidettävien EuroTier-messujen kanssa.
ProAgrian suunnitelmista syksynäyttelyn järjestämiseksi en tiedä, mutta kaksien konemessujen järjestämisestä samana syksynä pitää joka tapauksessa päästä eroon.
Kirjoittaja on ollut Koneviestin kolumnisti jo vuodesta 1985 lähtien
Osaston luetuimmat
- Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?
- Kirjaudu Koneviestin nettisivuille!
- Putin aiheutti värinää metsäurakoinnin hinnoitteluun – "Noutaja" tulee, elleivät urakoinnin hinnat muutu ja nopeasti
- Agritechnicasta oppia kotimaan konenäyttelyihin – kohtaamiset pitää olla keskiössä
- Energiapolitiikan maailmanjärjestys on muuttumassa – myös Suomella on neuvotteluvaltti, mutta ongelmiakin on
- Metrin halko – polttopuubulkki
- Käyttökelpoinen satelliittipaikannus