Alansa ammattilainen: "Tässä roolissa pitää olla samaan aikaan pankkiiri, pappi ja psykologi" – Jarkko Kosunen urakoi hullun rohkeudella

Jarkko Kosunen aloitti yrittäjänä vuonna 2001. Kuva: Arto Turpeinen

Kannattavuuden salaisuus on hullun rohkeus”, toteaa kuopiolainen maarakennusalan yrittäjä Jarkko Kosunen. Kiinnostus alaan syntyi jo lapsena, kun hän pääsi ajamaan naapurin kaivinkoneilla ja muilla laitteilla. Mallin vuoksi Jarkko opiskeli myös autopeltisepäksi, mutta veri veti konehommiin. Traktorikortin saatuaan hänen uransa alkoikin kaupunkialueiden kunnossapidossa.

Jarkko aloitti rohkeasti myös yrittäjän uransa vuonna 2001. Alun alkaen tarkoituksena oli hankkia käytetty kaivinkone, mutta silloisen työnantajan Kuopion kallio- ja maarakentajien Risto Komulainen rohkaisi isompaan.

”Risto sanoi, ettet sinä vanhoilla koneilla yrittäjäksi ala, vaan ostat uuden etkä tee remonttia. Kun uudella lähti liikkeelle, vieläkin uskaltaa investoida uusiin koneisiin. Remontin tekeminen on hukkaan heitettyä rahaa.”

Saman asenteen siivittämänä toiminta on laajentunut, ja laiteisiin investoidaan vuosittain rajulla kädellä. Pitkällisen pohdinnan jälkeen Jarkko arvioi yrityksessä olevan 30 konetta kokoluokissa 1,5–30 tonnia. Poikkeuksellisesti kalustosta löytyy myös kaksi lähes uutta Veeksmasin tiehöylää, joilla urakoidaan ympäri vuoden.

Alan kipupisteeksi Jarkko mainitsee epäilemättä kuljettajapulan. Vielä 20 vuotta sitten lapiomiehiä oli joka oksalla, kun taas nykyään ei edes perämiehiä ole tarjolla. Kosusen mukaan tilanne korostuu etenkin talvikunnossapidossa. Tulijoistakin moni perääntyy kuullessaan mitä työ käytännössä on. Etenkin viikonloppu- ja yötyöt saavat useimmat perumaan aikeensa.

”Ihmisten mielenlaatu on muuttunut, nykyään kaikki saadaan liian helpolla ja älypuhelin vie liikaa aikaa. Jos joku sanoo olevansa kotoisin maatilalta, niin toivotan heti tervetulleeksi töihin. Asenne on aina sellainen, että töitä on opittu tekemään.”

Kosusen mukaan palkitsevinta maarakennusalan yrittäjänä on mahdollisuus olla oman itsensä herra. Työtehtävät ovat hyvin erilaisia, ja etenkin talvikunnossapidossa myös sosiaaliset taidot korostuvat. Menestymisen kannalta tärkeää on myös monipuolinen kalusto ja ajan hengen seuraaminen. Kaavoihin ei pidä kangistua – jos jokin toimi 20 vuotta sitten, niin nykyään tilanne voi olla täysin toinen.

”Jos jotain uutta tulee, siihen täytyy olla valmis lähtemään ja kaluston pitää olla monipuolista. Yhdellä erikoislaitteella saattaa saada muutkin koneet töihin. Sen jälkeen ei välttämättä katsota edes hintaa. Esimerkiksi talvella tiehöylän mukana seuraavat autot ja pyöräkuormaimet.”

Usean kymmenen yksikön konearmada vaatii organisointikykyä, etenkin kun töitä tehdään vaihtelevissa olosuhteissa ympärivuotisesti. Polttonesteiden hintojen noustessa asiakkaille täytyykin pystyä tarjoamaan monipuolisia palveluja.

”En voi sanoa, etteikö homma kannattaisi. Tässä roolissa pitää kuitenkin olla samaan aikaan pankkiiri, pappi ja psykologi – jokainen asia pitää hallita. Työntekijöille täytyy pystyä myös näyttämään mallia työnteossa.”