JCB Hydradig 110W on varusteltu kaikilla mausteilla – työt hoituvat infrasta maisemanhoitoon

Urakoitsija Toni Arvila Hollolasta urakoi jo toisella JCB Hydradig -kaivukoneellaan. Kone kerää katseita missä tahansa liikkuukin. Siihen vaikuttavat teippaamalla tehty tiikeriraidoitus ja tummennetut ikkunat. Kuva: Olli Päiviö

• On ainoa pyöräalustainen kaivukone maailmassa, jossa voimansiirron komponentit ovat alavaunussa.
• Toni Arvilan tuore hankinta on varusteltu muun muassa sykeharvesterilla.
• Kaivaminen ja muu työskentely eivät vaadi puskulevyn tai tukijalkojen tuentaa.

Loppuvuodesta hankittu JCB Hydradig 110W ei riko tuttua kaavaa. JCB:n vuonna 2016 esittelemä konsepti on ahtaiden kaupunkiympäristöjen erikoiskone, ja sopivin varustein sekä lisälaittein se antaa eväät monipuoliseen urakointiin. Arvilan kone on tästä oiva esimerkki.

Bauma-vuonna 2016 JCB hämmästytti konemaailmaa esittelemällä JCB Hydradig -konseptin, jossa oli selviä kaikuja yrityksen pitkästä historiasta kurottaja- ja kaivukonevalmistuksessa. Ulkonäöltään se muistuttaa pyöräalustaisen kaivukoneen peruskonseptia, mutta kurottajatyyppinen alavaunu moottoreineen, nelipyöräohjauksineen, nestesäiliöineen, voimansiirtoineen ja hydrauliikkoineen erottaa sen massasta. Kukaan muu valmistaja maailmassa ei tee vastaavalla konseptilla kaivukonetta. Näin on päästy kapeaan ylävaunuun ja matalaan painopisteeseen. Ylävaunussa on ohjaamon lisäksi vain hydraulinen ilmastoinnin kompressori ja venttiilipöytä.

Lähin samantyyppinen, vaikkei sekään samanlainen kilpailija, lienee Mecalacin MWR-sarja, joka tosin on ollut markkinoilla jopa JCB:tä kauemmin. Ranskalaisvalmistajakin luottaa perinteiseen ylävaunuun ohjaamon taakse sijoitettuine moottoreineen, vaikka polttoainesäiliö siinäkin on alavaunussa.

Toni Arvila pyrkii tekemään yhdellä koneella mahdollisimman monta työtä. Tämä onnistuu monipuolisella ja runsaalla lisälaitevalikoimalla. Kuva: Olli Päiviö

Peruskonseptisesta pyöräalustaisesta kaivukoneesta JCB:n erottaa muun muassa matalan painopisteen ja pitkän akselivälin (2 650 mm) tuoma vakaus sekä astetta parempi pääsy esimerkiksi moottorin huoltokohteisiin.

Alkuperäisen ohjaamon parannetusta versiosta on myös lähes joka suuntaan hyvä näkyvyys. Peräylitys on vain 120 millimetriä.

Tekniikaltaan, hallinnaltaan ja toteutukseltaan nykyinen malli ei juuri poikkea Koneviestin koeajossakin käyneestä vuoden 2019 versiosta (KV 1/2019). Lehtiarkistosta osoitteesta koneviesti.fi ja hakusanalla Hydradig voi lukea enemmän koneen tekniikasta ja hallintalaitteista.

81 kilowatin tehon antava dieselmoottori (JCB Dieselmax 448) on nykyään päivittynyt tasolle Stage V, ja pieniä muutoksia on tehty myös ohjaamoon. Sivulasi aukeaa nykyään oven lasin tapaan kiskoillaan, ja tuulilasinpyyhkimen alaa on lisätty ylöspäin. Työpaino vaihtelee välillä 11–13,5 tonnia. Raskain painoluokka saavutetaan, kun koneessa on sekä tukijalat että puskulevy. Arvilan koneen paino on varusteineen noin 12,5 tonnia.

Maahantuoja Mateko Oy:n mukaan Hydradig-kanta Suomessa on tällä hetkellä noin 150 konetta.

Vaikka erilaisuus tuo monia etuja, saattaa se myös karkottaa konservatiivisemman ostajan. Tonia se ei pelottanut, vaan mies tarttui jo toistamiseen tähän saarivaltion ihmeeseen.

Näyttävällä ulkoasulla erotutaan massasta, ja tunnistettavuus kylillä tuo lisää töitä.

Tonia työllistävät yksityisten lisäksi paljon Lahden kaupunki ja myös Ruskon Betoni. Tehtävät ovat monipuolisia. Tavoitteena koneen varustelussa on ollut täyden palvelun tarjoamisen helpottaminen kunnallisteknisissä ja infra-alan töissä.

Ensimmäisen tiikeriraidoituksella maustetun Hydradigin Toni hankki vuonna 2021. Siihen kertyi ennen vaihtoa 6 300 tuntia. Kaksi kertaa kääntökehä läpivienteineen rikkoutui, mutta molemmilla kerroilla vaihto meni takuun piiriin. Muita ongelmia ei juuri ollut.

“Koska työsarkani on varsin monipuolista, mutta vaatii myös jatkuvaa liikkumista paikasta toiseen, sopii Hydradig konseptiltaan, siirto-ominaisuuksiltaan ja kokoluokaltaan töihini hyvin. Kun harkitsin uutta konetta, kokeilin myös Wacker Neusonin perinteistä pyöräalustaista EW100-mallia. Sen maavara on parempi, mutta lyhyempi akseliväli tekee siitä kiikkerämmän. Hyvää siinä oli myös voimansiirron tarkan ajon mahdollistava ryömintäominaisuus”, sanoo Arvila.

Hydradigin komponenttien sijoittaminen alavaunuun akselien väliin syö maavarasta pois tärkeitä senttejä. Perusrenkailla varustetun Hydradigin maavara on matalimmillaan vain 298 mm. Koska koneella liikutaan sekä kaduilla että metsissä, suurempi maavara parantaa maastoajo-ominaisuuksia ja suojaa alustan voimansiirron ja hydrauliikan komponentteja. Arvilan koneessa ongelmaan puututtiin: vakiota suuremmat Nokia Ground Kare (650/45-22.5) -renkaat nostavat maavaraa, ja lisäksi 50 millimetrin korotuspalat alavaunussa parantavat tilannetta.

Maavara on parantunut isompien renkaiden sekä alavaunun ja akselin väliin laitetuilla 50 millimetrin korotuspaloilla. Kuva: Olli Päiviö

Tonin kokemuksen mukaan Nokian rengas antaa yllättävän hyvän pidon, ja myös siirtoajo-ominaisuudet ovat hyvät. Kuvio tyhjenee ravasta nopeasti.

Arvilan koneessa ei ole tukijalkoja eikä puskulevyä, eli riittävä vakaus saavutetaan ilmankin – vaikka puomin päässä olisi ajoittain runsaasti painoa ja työtehtävät vaatisivat laajaa ulottuvuutta.

Puskulevyn tilalle on asennettu Volvo-sovite. Alavaunuun on hydrauliikalla toteutettu Volvo-sovitteen kallistus, nosto/lasku, kärryn aisakääntö sekä perälaudan ja kipin toiminnot. Sovite toimii myös vastapainona, eli raskaat, pitkää ulottuvuutta vaativat työt kannattaa tehdä kiinnike vastapuolella puomia.

CclDesign Hollolasta vastasi jo ensimmäisen koneen teippauksista, ja samaan konseptiin Toni luotti edelleen. Myös yritykseen vuonna 2018 hankitun, noin kahdeksan tonnia painavan tela-alustaisen kaivukoneen Kobelco SK75SR-3:n keraaminen kestopinnoite on saman firman käsialaa. Ohjaamon ikkunoissa on kaksinkertainen UV-suojakalvo.

Valoarsenaali on kattava. Katolla on RST-Steel Oy:n valorauta, johon on upotettu äärivaloja. Kattava LED-valojen patteri valaisee työaluetta tehokkaasti. Novatronin 3D-koneohjausjärjestelmän antennit on upotettu kätevästi valoraudan sisäpuolelle. Siellä ne ovat täysin suojassa ulkoisilta kolhuilta. Maantasossa seisten niitä ei näe, joten myös varkaudenesto on näin hoidettu. Riittävä sektori satelliiteille saavutetaan matalasta asennuksesta huolimatta.

Valoja koneessa on pienen kylän tarpeiksi. Nyt lokasuojiin on kiinnitetty vilkut ja työvalot. Pyöriä käännettäessä valo osoittaa aina oikeaan suuntaan. Valojen hallinta tapahtuu kaukosäätimellä ohjaamosta käsin. Vastaanotin on alavaunussa. Kuva: Olli Päiviö

Erikoisuutena on alavaunun valojärjestelmä.

Lokasuojissa on itse valmistettuun pohjaan kiinnitetty vilkut ja työvalot. Kun pyörät kääntää sivulle, seuraa työvalo mukana ja tarjoaa näin lisää valaistua aluetta. Ohjausyksikkö sijaitsee alavaunussa, ja valoja hallitaan kauko-ohjaimella ohjaamosta käsin.

Puomin päässä on tappisovitteinen Rototilt RC4, ja sen alapäässä on Quickchange-pikaliitin joustavan työlaitevaihdon takaamiseen. Tappikiinnitys toteutettiin Suomessa.

Työhydrauliikan maksimi tuotto on 158 l/min. Puomin päässä on 1 × 120 l/min- ja 2 × 60 l/min -linjat. Kauhanpyörittäjän toiminnoille on yhdistetty 2 × 60 l/min -linjat yhdeksi, ja 120 l/min -linja kulkee suurvirtausläpiviennin läpi vielä erikseen.

Pyörittäjän läpi vietyä vasaralinjaa varten kaksi 60 l/min -hydrauliikkalinjaa on yhdistetty 120 minuuttilitran yhteistuotoksi. Lukko- sekä kotelovuotolinja löytyvät myös ja Arvilan hydrauliikkakäyttöiset työlaitteet asentuvat suoraan Quickchange-liittimeen ilman letkujumppaa.

Sähköinen esiohjaus mahdollistaa kaikkien kaivuliikkeiden ohjelmoinnin kuljettajan toiveiden mukaan.

Metsätöihinkin Hydradig soveltuu mainiosti. Aiemmassa koneessa oli JAK 250 -energiakoura, joka on nyt vaihtunut hieman tehokkaampaan 300C-malliin. Tyyppinumeronsa mukaisesti sillä voi katkaista enimmillään 300 millimetrin paksuista runkoa, ja avauma on 630 millimetriä. Arvila harventaa pusikoita ja nostaa rangat yleensä suoraan peräkärryyn.

Tuorein työlaite on 330 kg painava Arbro 400 -sykeharvesteri, joka hankittiin käytettynä. Arvila rakensi itse kiinnityspuomin, jonka geometriassa riitti pohdittavaa. Puuta sillä on jo kaadettu, karsittu ja pätkitty. Polttopuumittakin syntyy nyt tarpeen mukaan suoraan kohteessa.

Tuorein hankinta on sykeharvesteri, jonka puomi tehtiin omassa pajassa. Hallintanapit on kiinnitetty oikeanpuoleisen joystickin varteen. Kuva: Olli Päiviö

Arvila arvioi, että kaatopää puomeineen sekä kauhanpyörittäjä painavat yhteensä noin 1 000 kg. Tämä tarkoittaa, että isompia puita kaadettaessa runko on vedettävä tai pyöräytettävä lähemmäs painopistettä.

Tässä kohtaa myös konetta vakauttava, automaattisesti kytkeytyvä akselilukko on tarpeen.

Leveät renkaat ja akselilukko riittävät kaivuvakauden saavuttamiseen. MenSen vesakkoleikkurin käyttö täydellä ulottuvuudella ei juuri heiluta konetta. Kuva: Olli Päiviö

Eikä kasvustoa kurittava lisälaitevalikoima lopu tähän. Asiakkailla on erilaisia pensasaitoja, ja niiden nopeaan leikkaamiseen sopii niin ikään käytettynä hankittu MenSe RP 6L -vesakkoleikkuri. Sen työleveys on 1 500 mm ja paino 160 kg.

Jutuntekohetkellä korkea kuusiaita trimmaantui niin nopeasti, että käsin leikkaavat olisivat vasta käynnistämässä leikkureitaan, kun JCB:n perävalot jo häipyisivät horisonttiin.

Mitä Arvilan mukaan koneessa voisi tehdä paremmin? Kritiikkiä saa näkyvyys etuoikealle. Puomin kiinnityskohta jättää kuolleen kulman, ja Novatronin näyttöruutu on jouduttu sijoittamaan samaan suuntaan, mikä rajoittaa näkyvyyttä entisestään.

JCB on nimennyt kolmiosaisen puomikonstruktion lyhenteellä TAB. Kauhanvarren ja pääpuomin välissä oleva keskiosa antaa hyvät lähtökohdat kaivamiseen lähellä konetta sekä esteiden yli. Puomi myös nousee “pakettiin”, mikä helpottaa työskentelyä ahtaissa paikoissa.

Myös tyvitaiton Arvila jättäisi pois.

Näin on tehty Hollannissa, jossa Hooby rakentaa JCB:ltä ostamiensa Hydradigien alavaunun päälle oman ratkaisunsa. Puomin kiinnityspiste on siirretty taakse ohjaamon sivulle, nosto tapahtuu kahdella sylinterillä ja kauhanvarsikin on alkuperäistä pidempi. Ulottuvuudessa ei näin ilmeisesti ole suurta eroa alkuperäiseen. Näkyvyys etuoikealle on täysin esteetön.

Arvilan mukaan pienen valmistajan tarjoama jonotusaika koneelle on noin kaksi vuotta.