Lännen 840S on palvellut jo yli 60 000 työtuntia – korjauksia tarvittu hämmästyttävän vähän

Eero Jaakkolan yli 60 000 tuntia ajettu Lännen 840S on varsinainen harvinaisuus. Varsin pienillä remontti- ja huoltokuluilla on vuosista ja vuosikymmenistä selvitty tarkan huolenpidon ansiosta. Kuva: Olli Päiviö

• Yhden omistajan kone, jossa työtunteja ennätykselliset yli 60 000.
• Tunnollinen rasvaus päivittäin, eikä tappeja ja puslia ole tarvinnut vaihtaa.
• Koneella muun muassa ”rekattu” raiteiden linjoja.

Lännen 840S jäi tavallaan lama-ajan kurittamaksi välimalliksi, jota myytiin varsin vähän. Akaan Kylmäkosken kyliltä löytyi Koneviestissä 9/2025 esillä ollutta, 50 000 tuntia ajettua Maanrakennus Kekin yksilöäkin enemmän ajettu ja edelleen soiva peli.

Lännen 840:n lanseeraus ajoittuu aikaan, jolloin lama oli nakertanut markkinoista leijonan osan. Myynnin romahdus pakotti Lännenkin supistamaan mallistoaan, ja toinen merkki, James, kuopattiin vuonna 1992. Jaakkolankin koneen etumaskissa tästä kahden merkin ajasta muistuttaa James-kyltti. Se kertoo siitä, että Lännen 840 imi vaikutteita sekä Lännen- että James-perimästä.

840:n edeltäjä oli vuonna 1989 markkinoille tullut Lännen C 20. Sen kanssa samaan aikaan Loimaan tehtaan mallistossa oli pienempi jäykkärunkoinen C10-4 sekä myös runko-ohjattu C 110. C 20 oli jo hyvin paljon seuraajansa 840 kaltainen, eli päivitysvaiheen muutokset jäivät pieniksi. Esimerkiksi ohjaamo pysyi lähes ennallaan. Tyypillinen piirre 840:lle oli edeltäjään perittynä esimerkiksi ”soutukahvat” eli kaivuvipujen konsolit kääntyivät sivulta kuljettajan eteen.

C 20:een oli jo istutettu runko-ohjatun mallin C 100:n kaivulaite. 840 sai siitä strong-version kahdella kaivusylinterillä, mistä tyyppinumeron perässä oleva S-kirjain kertoo. Tämä lisäsi kaivulaitteen voimia. Etukuormaajakin uusittiin jo C 20 -mallissa. Se tehtiin pyöräkuormaajatyyppiseksi yläpuolisine kaatosylintereineen ja umpirautaisine aisoineen. Yli 7 000 kg:n nostovoiman omaava etupää pärjäsi jo tuolloin vertailussa hieman isompiinkin pyöräkuormaajiin.

”Muutokset päivityksessä olivat Valmetin uusi moottori ja strong-kaivulaite sekä jotain muuta pientä säätöä”, muistelee pitkän uran Lännen-koneiden kanssa tehnyt Jorma Lätti noita 30 vuoden takaisia aikoja.

”840:ssä oli onnistunut rakenne. Yksinkertainen, vankka ja hyvistä komponenteista koottu, kuten Valmet, Clark ja ZF.”

Ja tuo moottori oli turboahdettu Valmet 420DS, 82 kilowatin teholla. Kerrottakoon, että pakoputken päästä tullut tuprutus ei tuolloin ollut ongelma, sillä Stage I -tason päästömääräykset tulivat voimaan vasta vuonna 1999.

80-luvun lopulla Lännen- ja James-kaivurit elivät kukoistuskauttaan. 90-luvulle tultaessa markkinat hiipuivat dramaattisesti. Kuvassa Lännen C20 (9 050 kg / 75 kW). Kuva: Olli Päiviö

Kuvassa James 83 (9 140 kg / 84 kW). Kuva: Olli Päiviö

Kun C 20 painoi hieman yli 9 000 kg, niin 840:n työpaino vakiokauhoilla oli noin 500 kg enemmän, mutta jäi vielä alle 10 tonnin.

Hauska yksityiskohta tuon aikaisissa Länkkäreissä oli kulmakaivulaite, jonka avulla kauhanvartta sai käännettyä. Ennen kuin kauhanpyörittäjät yleistyivät, se olikin käyttökelpoinen esimerkiksi seinän viertä kaivettaessa. Kulmakaivulaite oli vakiovaruste, ja lisävarusteena sen sai jätettyä pois.

Lännen 840:n valmistus loppui, kun uusi 800-sarja esiteltiin 90-luvun lopulla. Siihen kuului viimeinen jäykkärunkoinen 820S sekä runko-ohjatut 860S ja 880S. Mainittakoon vielä, että Stage II -päästötaso astui voimaan vuonna 2002.

”60 000 tuntia ajettu Länkkäri on harvinaisuus. Paljon tuolla tiloilla ja toreilla on sellaisia 25 000–30 000 tuntia ajettuja koneita. Melkoisia määriä nekin”, lopettaa Lätti.

Länneltä kysytään edelleen vanhoihin koneisiin muun muassa sylinterien tiivisteitä, tappeja, holkkeja, ohjaamon laseja ym. Kulutustarvikkeita on saatavana, mutta voimansiirron osien saatavuudessa on Lännen mukaan haasteita.