Maanrakennus on Jyrki Jönkkärin verenperintö – ”Olen istunut koneen hytissä varmaan 84 000–85 000 tuntia”
Maanrakennus J. Jönkkäri Oy:n perusta on 1950-luvun alussa. Jyrki Jönkkäri jatkaa toimintaa, vaikkakin pienten mutkien kautta.
Jyrki Jönkkäri työskenteli välillä muuraustöissä, mutta maanrakennus veti puoleensa. Kokemusta alalta on jo 42 vuotta. Kuva: Arto TurpeinenJyrki Jönkkäri
- Maarakennuskoneurakoitsija
- Ikä 59 vuotta
- Kotipaikka: Kankaanpää
- Harrastus: autourheilu
Kankaanpääläisen Maanrakennus J. Jönkkäri Oy:n historia juontaa vuoteen 1954, jolloin Jyrki Jönkkärin isä aloitti poraustyöt ja metsäojien kaivuun Riuku-Vammaksella. Lisäksi rakennettiin myös metsäautoteitä puolustusvoimille. Nyt yrityksen kalustoon kuuluu kaivinkoneita, joiden tukena on pari sora-autoa, puskutraktoreita ja jyriä.
Jönkkärin tie yrittäjäksi ei kulkenut aivan suoraviivaisesti, sillä hän teki välillä muitakin töitä. ”Armeijan jälkeen olin isällä töissä kuskina. Siinä oli vähän hiljaista, joten päädyin enon kanssa laatoittamaan ja muuraamaan. Parin kuukauden päästä huomasin, ettei tämä ole minun hommaa, on päästävä takaisin maarakennusalalle.”
Jönkkäri perustikin serkkunsa kanssa oman yrityksen, mutta vaikeiden aikojen myötä yritys meni jäihin. Isä oli kuitenkin saanut pitkän sopimuksen Tielaitokselle, johon Jönkkäri meni kuskiksi tarkoituksenaan viipyä muutaman kuukauden. Lopulta aikaa vierähtikin siellä 14 vuotta. Nykyisellä konseptillaan Jönkkärin yritys on toiminut 2000-luvun alkupuolelta.
Kolmanteen sukupolveen
Maarakennusalalle tarvitaan kipeästi nuorta työvoimaa, josta vuonna 2003 syntynyt Roope-poika on hyvä esimerkki. Usein kipinä alaan syttyy hiljalleen lapsuudenkokemusten myötä. Jönkkäri oli järjestänyt pojalleen Åkermanin hyttiin patjan, jossa jälkikasvu nukkui hytin takaosassa.
”Mulla oli siellä mukana pilttipurkit ja vaipat. Poika istui myös sylissä ja opetteli kaivamaan. Hytissä oli pieni reikä, johon Roope pudotteli rautanauloja. Kun kolina loppui, tiesin pojan nukahtaneen. Aina se halusi mukaan, joten ajattelin, että tulkoon nyt. Nyt hän pääsi juuri armeijasta, joten ostin hänelle oman kaivinkoneen, jolla Roope urakoi”.
Jönkkäri hoitaa konetyöt pääosin itse ja vaimo huolehtii taloushallinnosta. Mukana yrityksessä ovat myös miehen kaksoisveljekset, jotka toimivat enimmäkseen hallitöissä.
”Meillä on veljesten kanssa kyllä sopu säilynyt. Joskus vähän ärähdetään, mutta eikös se ole veljesrakkautta, kun vähän ärähdellään.”
Tuhansia tunteja töitä
Jönkkäri on toiminut alalla jo 42 vuotta. Alaan sitoutuneisuudesta kysyttäessä pitkän linjan urakoitsija vastaa mielenkiintoisesti.
”Sitä minä olen itsekin vähän ihmetellyt. Olen istunut koneen hytissä varmaan 84 000–85 000 tuntia. Ei tässä enää muutakaan voi tehdä. Tai voinhan lähteä, mutta ei se enää tuntuisi omalta. Toisaalta tässä työssä saa toteuttaa itseään. Viime talvena tein asiakkaalle oman lammen uimarantoineen. Asiakas oli todella tyytyväinen lopputulokseen”.
Jönkkäri kertoo korkojen nousun ja polttoaineiden hintojen tuoneen loven katteeseen. Samalla tuntihinnalla kuin aiemmin on kuitenkin pärjättävä. Taksaa ei ole juuri saanut korotettua.
”Kaikessa työssä on hyvät ja huonot puolensa, mutta se pitää ottaa vastaan mitä tulee.”
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

