Eero Jaakkola on sivuväärä ”Lännenmies” – koneiden ohjaamossa vietetty ainakin 150 000 tuntia

Eero Jaakkola on viettänyt omien laskujensa mukaan kaivurin ohjaamossa ainakin 150 000 tuntia. Kuva: Olli Päiviö

Mies laskeskelee eri koneiden ohjaamossa vietetyn ainakin 150 000 tuntia. Ensimmäinen kone oli Hydromaster, ja siitä kolmen Ukkomestarin ja yhden aiemman Lännen-koneen kautta työura taittui ehtoopuolelle Lännen 840 -kaivurikuormaimella, joka edelleen löytyy toimintakuntoisena hallista.

Lännen 840 -kaivurikuormain tuli Eerolle uutena vuonna 1995. Ajamalla Loimaalta haetun uutukaisen vaihdokkina oli tuolloin Lännen 8000 -malli. Hieman koneen valinta tuossa vaiheessa ihmetyttää, sillä kasitonnista Länkkäriä mies kuvaa sudeksi – ei päivääkään ilman remonttia. Merkkiuskollisuus on siis akaalaissielussa varsin syvällä.

Kun säännöllinen päivätyö 840:llä loppui kymmenen vuotta sitten, oli työtunteja takana noin 50 000. Kymmenessä vuodessa niitä on tullut lisää vielä 10 000, kun kylillä on tullut tehtyä urakka jos toinenkin: rakennusten pohjia, rumpuja, kaivoja – ties mitä. Vuodessa tunteja kertyi parhaimmillaan noin 3 500.

”Ei ole kylillä montaa savua, joiden multia ei olisi tullut käänneltyä”, sanoo Jaakkola. Kaksi vuotta sitten kone ajettiin lopullisesti eläkkeelle, kun ohjaamoon kiipeäminen kävi työlääksi.

Pääasiallisesti työura on taittunut VR:n töissä ympäri Pirkanmaata. Raiteita on linjattu eli ”rekattu” puomilla vetämällä, junavaunuja lastattu etukuormaajalla, kiskoja vaihdettu, lunta aurattu talvella jne. Raiteilla työtä tehtiin usein yöllä ja sen päälle aika säännöllisesti päivävuoro. Työ oli raskasta miehelle ja koneelle, joten kevyet askareet eivät ole syy aika huolettomille käyttötunneille.

”Töissähän sitä aina olen ollut. Joulu ja juhannus ovat olleet niitä ainoita vapaita”, sanoo Jaakkola.

Hänen Lännen 840 on siis tarkkaan vaalittu työjuhta, jota ei ole ikinä lainattu kenellekään muulle, eikä lainata vieläkään. Se lienee yksi syy koneen hyvälle kestävyydelle. Remontteja on tehty Jaakkolan mukaan todella vähän.

Moottoriöljyt ja suodattimet Eero vaihtoi kerran viikossa. Tämä lienee edesauttanut sitä, että Valmet 420DS on mennyt pienillä remonteilla.

Samoilla kylillä huoltoliikettä edelleenkin pyörittävä Ari Huhtinen on huoltanut Länkkäriä koko sen elinkaaren. Mies muistaa, että 18 000 tunnin huollon yhteydessä konetta käynnistettäessä katkesi öljypumpun akseli tuurilla juuri sillä hetkellä.

Valmet 420DS on osoittautunut luotettavaksi voimanlähteeksi. Se on nakuttanut leipää Jaakkolan pöytään vuodesta 1995 lähtien. Aktiivisesta työurasta se tosin eläköityi Eeron mukana kymmenen vuotta sitten. Kuva: Olli Päiviö

Huhtinen kertaa tarkistaneensa akselin vaihdon yhteydessä runkolaakerit sekä kiertokangen alapään laakerit, jotka hän vaihtoi muodon vuoksi. Sylinterikansikin irrotettiin, ja männät sekä sylinterit tarkistettiin. Männänrenkaat vaihdettiin ja kansi laitettiin kiinni. Polttoainesuuttimien avauspaineetkin olivat kohdillaan ja ovat edelleen.

Sen koommin moottoriin ei ole kajottu. Hydrauliikkaöljyt ja suodattimet on vaihdettu aina noin 500 tunnin välein.

Joka ilta on hoidettu myös lämpimänä olevan koneen tiettyjen kovimmalla kuormalla olevien nivelten prässivoitelu. Kääntö on rajulla rasituksella, ja se sai vaseliininsa päivittäin. Kaikki rasvanipat käytiin läpi vähintään viikoittain.

ZF-akselit ovat alkuperäiset, eikä jarruihinkaan ole kajottu. Uskomattomalta kuulostaa, että vain yhden sylinterin tiivisteet on pitänyt 30 vuoden aikana vaihtaa. Letkuja toki on mennyt useita, mutta joitain alkuperäisiäkin kuulemma vielä koneen uumenista löytyy. Kerran uudet tiivisteet saanut Vickersin kaksoissiipipumppu on sekin alkuperäinen, kuten starttimoottorikin. Laturi on vaihdettu kerran.

Jo 90-luvun alussa etukuormaajankin hallinta oli hydraulisesti esiohjattu. Kuva: Olli Päiviö

Rauta on hieman väsähtänyt välillä, ja ainakin pääsylinterin korvaketta, käännön sylinterien pohjia ja tassuja sekä puomia on jouduttu Eeron veljen toimesta hitsaamalla paikkaamaan. Kauhoja on kulutettu loppuun, ja hitsaamalla niitäkin on korjattu ja varustettu valtava määrä.

Kaivukierrokset Länkkärissä pystyi pitämään noin 1 500:ssa, jolla kaivuliikkeiden nopeus sekä kaivu- ja kuormausvoimat olivat riittävällä tasolla. Kun huudatus ei ole täysiä, sekin vähentää moottorin kulumaa.

Jo mallissa C20 oli ”soutumallin” kahvat, jotka käännettiin sivuun, kun tuoli piti pyöräyttää ajoasentoon tai toisin päin. Kuva: Olli Päiviö

Eero Jaakkola on oiva esimerkki ”vanhan kansan” kovan työmoraalin omaavasta konemiehestä, joka ei kauhanpyörittäjiä saatikka 3D-laitteita ole työssään tarvinnut. Lännen-koneisiin miehellä on ollut koko elämänsä ajan varsin erityinen suhde.