Maarakennuskoneen­kuljettaja Tuomo Nurminen päätti nuorena, ettei koskaan lähde alalle – nyt uraa on takana jo lähes neljännes vuosisata

Tuomo pitää pyöräalustaisen kaivukoneen ajamista haasteellisena ja mielenkiintoisena. Kuva: Arto Turpeinen

" Kävelin pienenä poikana isän perässä metsäautotietä työmaalta kotiin. Vanha mies totesi minun kulkevan samoja polkuja. Purin hammasta ja päätin, että tätä hommaa en aloita edes pakolla”, Tuomo Nurminen sanoo.

Nuorena miehenä Tuomo ei innostunut isänsä työn ja yrityksen jatkamisesta maanrakennusalalla. 1990-luvun talousmyllerrys ja epäonniset vekselipaperit ajoivat isän yrityksen konkurssiin.

Tie veikin nuorena parikymppisenä metsäkouluun. Hän jatkoi töihin isolle maatilalle. Sattumalta entinen koulukaveri pyysi hommiin kaivukoneella.

”Tonttikaapeleita kaivaessa työ alkoi tuntua oikein mukavalta, ja sillä tiellä ollaan”, Kotimäki Oy:n palkkalistoilla työskentelevä Tuomo kertoo.

Kun Tuomo ajaa poikansa ja vaimonsa kanssa Keski-Suomessa, hänelle muistuu jatkuvasti mieleen aiemmat työmaat.

”Parasta alalla on valmiiden työkohteiden näkeminen. Perheen kanssa jyvässeudulla ajellessa täytyy aina muistuttaa heille, että olen tehnyt tuonkin kerrostalon pihat. Rakennuksissa tärkeintä ovat toki perustukset, mutta viimeistely näkyy ulospäin.”

Tuomon kokemuksen mukaan kaivinkoneenkuljettajaa ei kuitenkaan arvosteta tarpeeksi. Vaatimustaso nousee jatkuvasti, mutta palkkaus ei seuraa samalla tasolla. Nykyään kuljettajan pitää jatkuvasti oppia uutta. Kuljettajan pitää hallita 3D-koneohjausjärjestelmät ja pystyä organisoimaan kokonaisuutta työmaalla.

”Suuremmilla työmailla tilannetta täytyy järjestellä jatkuvasti, sillä työmaan alkuvaiheissa kaivukonekuskin täytyy hahmottaa kokonaisuus. Tontille kipattu murskekasa on taatusti jonkun tiellä. Rakennusmiehet voivat levittää tavaransa ympäriinsä. Joskus kaivinkoneenkuskin pitää siivota kaikkien muiden jäljet.”

Rakennustyömailla eri ammattien edustajia on paljon, joten yhteistyökyvyt ovat välttämättömiä. Kaivinkoneenkuljettajan kannalta eräs tärkeimmistä työkavereista on osaava perämies, sillä esimerkiksi kaapelit täytyy etsiä varovasti käsikaivuna.

Tässä asiassa Tuomo on ottanut oppia menneisyydestään, sillä kaikki omat kokemukset eivät aina ole olleet ruusuisimmasta päästä.

”Nuorena piti itku silmässä opetella, kun vanha mies huusi ohjeita ovenraosta.”

Nykyään hän tietää, mikä merkitys on rakentavalla palautteella. Apumiehiä ja työtovereita täytyy osata käsitellä ja pystyä ohjeistamaan ymmärrettävällä tavalla.

”Uuden kaverin tullessa työmaalle joudun miettimään, miten häntä kannattaa ohjata. Kaikkia ei voi käsitellä samalla tavalla. Jotkut loukkaantuvat herkästi suorista ohjeista. Joillakin työntekijöillä ei ole yhtään oma-aloitteisuutta. Pahimmillaan huomioni voi mennä uuden työntekijän valvomiseen.”

Tuomo ajaa pääasiassa pyöräalustaisella kaivinkoneella. Tämä tuo työhön oman haasteensa. Kaikista ei ole tätä konetyyppiä kuljettamaan, sillä ajokki on selvästi tela-alustaista kiikkerämpi. Tuomo pitää vaikean koneen ajamista mielenkiintoisena. Tela-alustainen tuntuu jopa tylsältä.

Työmailla joutuu usein tekemään myös sekatyömiehen töitä. Tutuksi tulevat koneet maantiivistimistä pyöräkuormaimiin. Samalla täytyy myös hallita alan yleiset rakennusperiaatteet ja uusi teknologia.

”Kaivinkone on minulle kuin toinen käteni, joten koneen hydrauliikankin täytyy toimia sen mukaisesti. En tällä alalla olisi, ellei tämä olisi mukavaa. Ajoittain tulee kuitenkin olo, että mitähän sitä isona tekisi. Ehkä asiat olisivat menneet toisin, jos olisin aikoinaan rohkeasti jatkanut isän yritystä.”

• Ammatti: Maarakennuskoneen kuljettaja
• Ikä: 47 vuotta
• Pääasiallinen työkone: Pyöräalustainen Cat-kaivukone
• Harrastukset: Maastopyöräily ja enduro