Aimo Kortteen Konepaja Oy: Murskesäilönnällä on kysyntää

Aimo Kortteen Konepajan tuotannosta menee 60 % vientiin. Yksi tärkeimmistä vientimaista on Venäjä, jonne Murska valssimyllyjä tai yhdistetty mylly/tuubipakkauslaitteita on toimitettu jo yli 500 tilalle. Asiakastilojen sijainti on merkitty kartalle nuppineuloilla. 

Asentaja Esko Pakanen kokoaa Englantiin menevää Korte 1000 HD -tuubipakkaajaa. 

Murskesäilönnän kustannukset verrattuna kuivauskustannuksiin. 

Jani Hautakangas viimeistelee Murska 1400:n -valssimyllyn 100 milliä paksuja akseleita. 

Levypyörien valssaus on koneellistettu. 

Levypyöriä kyllä riittää. Vain renkaat vielä puuttuvat. 

Murska -biopacker. Koneen takana olevalta rullalta syötetään salaojaputki tuubin sisään. 

Aimo Kortteen Konepajan tuoteteknologian tavoitteena on valmistaa tuoreen rehuviljan käsittelyyn, varastointiin ja käyttöön liittyviä, energiaa ja ympäristöä säästäviä koneita, laitteita ja automatiikkaa sekä näiden avulla säästää käytön työtuntien määrää. Kone- ja menetelmäkehitystyö on yhteistyötä asiakkaiden, käyttäjien sekä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa.

Viljan käsittelyyn ja sen tuoresäilöntään valmistettavista tuotteista tärkeimmät ovat: valssimyllyt, spiraalikuljettimet ja tuubipakkauslaitteet sekä niiden käyttömenetelmät ja käytön automatisointi. Toisen suuren tuoteryhmän muodostavat traktoreiden ja perävaunujen levikepyörät, joiden osalta kotimainen markkinaosuus ylittää 50 %.

Yhtiön uusinta tuotantoa edustaa biopelletin valmistukseen tarkoitettujen puristuskoneiden valmistus, joka on jo ehtinyt osoittautua kasvavaksi tuotealaksi. Biopellettikoneet soveltuvat pelletin valmistukseen sahanpurusta, pienhakkeesta, oljesta ja kuivasta lannasta.

Viljan käsittelyyn, käyttöön ja säilöntään sekä pelletin puristukseen liittyvät koneet ja laitteet valmistetaan Murska-tuotenimellä, levikepyörät Raju-nimellä.

Kortteen Konepaja sai alkunsa, kun perheyrityksen nykyinen omistaja Aimo Korte yhdessä veljensä kanssa suunnitteli ja valmisti kotitilansa ja naapurinsa yhteiskäyttöön tulleen valssimyllyn. Myllyn yllättävän hyvä toimivuus rohkaisi veljeksiä valmistamaan myllyjä lisää ja se antoi myös kimmokkeen toiminnan yhtiöittämiseen sekä myllyjen sarjatuotannon aloittamiseen vuonna 1971. Yhtiö sai nimekseen Kortteen Konepaja Oy ja tuotenimeksi valittiin Raju.

Uutta meininkiä markkinointiin saatiin vuonna 1974, Maatalouskeskon tultua koko myyntiorganisaatiollaan tuotteiden markkinoijaksi. Siinä yhteydessä myös tuotenimi muutettiin Murska-tuotteeksi. Yhteistyö yritysten välillä syveni edelleen, kun Kesko sai vuonna 1980 edustukseensa myös konepajan valmistamat Raju -levikepyörät.

Vuonna 1993 yhtiössä tapahtuneiden omistusjärjestelyjen yhteydessä yrityksen nimi muuttui

Aimo Kortteen Konepaja Oy:ksi.

Yrityksen nimenmuutoksella Aimo Korte halusi osoittaa asiakkailleen, tavaratoimittajille ja muille yhteistyökumppaneille, että nyt toiminta jatkuu uudelta pohjalta ja uusilla tavoitteilla. Tuotekehitys ja markkinointi saivat yrityksessä korostuneen aseman. Myös vientikaupan mahdollisuudet uusi omistaja halusi selvittää ja nostaa viennin osuutta 50 prosenttiin.

”Yrityksessä oli tuolloin 10 vierasta työntekijää, joiden parhaimmistolle tarjosin yhtiöstä sijoitusosuuksia. Tarjouksella halusin sitouttaa nämä avainhenkilöt yritykseen”, toimitusjohtaja Aimo Korte kertoo. ”Muutamat tähän mahdollisuuteen myös tarttuivat.

Nykyisin konepajan tuotannolliset tilat käsittävät noin 5 000 m² hallitilaa, 2 000 m² varastoja sekä 300 m² toimisto- ja sosiaalitilaa. Kahdessa eri kohteessa sijaitsevista toimitiloista suurin osa sijaitsee Ylivieskan keskustan tuntumassa, 2,5 hehtaarin laajuisella kaupungin vuokratontilla. Lisäksi yhtiöllä on varaus nykyiseen tonttiin rajoittuvasta samansuuruisesta alueesta. Vakituista henkilökuntaa yrityksessä on 45 ja lisäksi kesällä ruuhka-aikana 15 tilapäistä työntekijää. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 7,5 milj. euroa.

Tuotannosta 60 %:a menee vientiin, yhteensä kahteenkymmeneen eri maahan. Tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, Englanti, Valkovenäjä, Ranska ja Ukraina. ”Erityisesti Itä-Euroopan markkinat tuntuvat olevan voimakkaassa kasvussa, joten näkymät sillä suunnalla ovat hyvät”, Aimo Korte arvioi. ”Esimerkiksi Venäjällä on 95 oplastia, eli hallintoaluetta, joista 75:ssä harjoitetaan maa- ja karjataloutta. Monet näistä alueista ovat pinta-alaltaan Suomen, jopa Ranskan kokoisia.”

Aimo Kortteen Konepajalla on Venäjällä asiakastiloja, jotka suomalaisen mittapuun mukaan ovat todella suuria. Tilakoot ovat tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia hehtaareita. Kaikkein suurimman asiakastilan peltoala on lähes 50 000 hehtaaria. ”Tiloista osa varastoi murskaamansa tuoreviljan tuubiin ja osa nostaa sen elevaattorilla laakasiiloon. Pietarin alueella murskesäilöntä on kovaa vauhtia yleistymässä ja nämä lähialuemarkkinat kasvavatkin kaikkein nopeimmin, koska sielläkin halutaan lisää tuottavuutta sekä kustannussäästöjä”, Aimo Korte selvittää.

Kaksi vuotta sitten Aimo Kortteen Konepaja avasi myyntitoimiston Pietariin. Sieltä markkinointi hoidetaan paitsi Venäjälle, myös Valko-Venäjälle ja Ukrainaan.

Aimo Korte kertoo heidän kaltaiselleen yritykselle tuotekehityksen olevan avainasemassa. ”Yrityksen, joka kulkee omalla alallaan kehityksen kärjessä, on turha seurata mitä kilpailijat saavat aikaan. On itse pystyttävä luomaan uusia ratkaisuja, kehittää niitä ja kokeilla riittävästi ennen kuin valmistus ja markkinointi voi alkaa”, hän sanoo. Kaikki konepajan valmistamat tuotteet ovat yrityksen itsensä kehittämiä.

Konepajan tuotekehitysosastolla työskentelee tuotesuunnittelijoina kaksi konerakennusinsinööriä. Ensin mielikuvat hahmottuvat piirustuslaudalla konepiirustuksiksi, sen jälkeen osa osalta koottavaksi prototyypiksi ja viimein käytännön kokeisiin. Konepajalla on käytettävissään useita maatiloja joissa koneita voidaan käytännön työolosuhteissa kokeilla. Koneiden tai työmenetelmien testauksiin osallistuvat paitsi kotimaiset, myös eräät ulkomaiset tutkimuslaitokset. Suunnittelun perustavoitteet syntyvät aina toimitusjohtajan ajatustyön tuloksena sekä asiakkaiden toiveista.

”Säilöntä- ja murskauskoneiden osalta ovat perusratkaisut kylläkin hallinnassa, mutta nyt tutkitaan murskatun rehun vaikutusta tuotantoon ja haetaan uutta ratkaisua ruokinnan automatisointiin”, vientimyyjä Risto Aarnos kiteyttää. Työvaiheessa on parhaillaan viljaa tai maissia korsineen ja siemenineen murskaava tuubipakkauskone. Maissin tuoresäilöntään tarkoitettu kone on tarkoitus piakkoin esitellä Englannin markkinoilla. Myös koneen sopivuutta suomalaisten viljakasvien tuoresäilöntään ja rehun sopivuutta ruokintaan testataan.

Ennen yleisessä puhekielessä puhuttiin vasara- ja valssimyllyistä. Sittemmin Murska-valssimyllyjen saavutettua johtavan markkina-aseman, on alettukin puhua viljan murskauksesta ja murskeviljan ja -rehun tuoresäilönnästä. Tuoreenviljan säilönnässä puintituorevilja murskataan valssimyllyssä ja säilötään ilmatiiviiseen pitkään tuubiin.

Murska-tuubipakkauslaite on asennettu traktorin vetämän ja käyttämän kuljetusalustan päälle. Sen valssimylly/bagger -koneyhdistelmä murskaa puintikostean viljan ja pakkaa sen ilmatiiviiseen muovituubiin. Näin säilötty vilja on valmista rehua ja sopii käytettäväksi kaikille kotieläimille. Halkaisijaltaan 150 tai 200 cm:n säkki voidaan täyttää jopa 60-metriä pitkäksi paketiksi, jolloin siihen mahtuu 100–180 m³ tiivistettyä viljaa. Rehun hyvän säilyvyyden varmistavat laadukkaat säkit ja säilöntäaineet.

Tuubisäilönnän etuja ovat kustannussäästö puinti- ja kuivatuskuluissa, varma viljan säilyvyys kosteudeltaan jopa 20 prosenttisena, maittavuus, pidempi säästä riippumattomampi puintikausikausi ja aikaisempi puinti, jolloin myös viljan ravinnepitoisuus on suurempi. Murskatun viljan voi säilöä myös laakasiiloon. Kosteudeltaan 20–40 prosenttinen murskevilja sopii jo hyvin automaattiruokintaan.

Tuubipakkauslaitteet ovat konepajan itsensä kehittämiä. Viljan varastointi niillä muovituubiin on edullinen ja helppo ratkaisu. Kalliita siilo- ja rakennusinvestointeja ei tarvita. Tuubipakkauslaitteita on kolmea eri kokoa: Murska Bagger, Murska 1400 S2x2 CB ja Murska 2000 S2x2 CB. Myllysovituksessa Murska 350 S, 700 S2/HD tai 1000 Hd, pultataan mylly suoran baggerin päälle. Näissä murskevilja valuu valssien välistä suoraan pakkauslaitteen syöttösuppiloon.

Murska Crimper-Bagger on puolestaan asennettu valssimyllyn purkuruuvin yhteyteen, myllyn takaosaan. Crimper-Bagger on Murska 1400 S2x2 ja Murska 2000 2x2:n lisävaruste. Nämä myllyt voidaan saada sekä purkauselevaattorilla että pakkauslaitteella varustettuina.

Kaikkia näitä viittä eri kokoa olevaa myllyä voidaan perinteisen tapaan käyttää myös kuivanviljan jauhatukseen. Niiden jauhatustehot vaihtelevat kokoluokittain 5 000 kilosta, jopa 30 000 kiloon/tunnissa ja tehontarve 15 kW:sta 95 kW:iin.

Murskabiopellet on vasta hiljattain markkinoille tuotu pellettipuristin. Sillä voidaan valmistaa biopellettiä pienhakkeesta, sahan-

purusta, oljesta ja kuivatetusta lannasta. Se soveltuu käytettäväksi myös lähirehua valmistavassa rehutehtaissa rehun rakeistamiseen. Rehutehtaille toimitetaan yleensä täydellinen rakeistuslaitteisto, johon sisältyvä siilot, sekoittimet, pelletöintikone ja toiminnan automatisointi.

Laitteessa on vaihdettavat 6 ja 8 millin matriisit eri kokoiselle pelletille. Kapasiteetti 350–450 kg puupellettiä tai 800 kg rehupellettiä tunnissa. n

Avaa artikkelin PDF