Masinistikesä 2007

David Brown Cropmaster oli 50-luvun alun moderneimpia traktoreita ja ajo-ominaisuuksiltaan loistava, ainakin ProAgria Pohjois-Savon johtaja Viljo Pakarisen ilmeestä päätellen. Kuopiossa järjestetyissä Farmari-näyttelyissä on aina ollut runsaasti tilaa veteraanikoneille, mikä on pitkälti masinistihenkisen johtajan ansiota. Kuopio 

Syksyllä tuli kuluneeksi 90 vuotta ensimmäisen sarjatuotetun Fordsonin valmistumisesta ja 10 vuotta Fordson-club Finlandin perustamisesta, mistä syystä kerhon järjestämässä Rauta- ja Petrooli ‑tapahtumassa oli aiempaa laajempi Fordson-osasto. Yli 80-vuotiaat Äffä-Fordsonit liikkuivat konstailematta. Hyvinkää 

Teollisuusmallisissa Fordsoneissa oli voimakkaampi bensamoottori, nopeampi vaihteisto ja umpikumirenkaat valuvanteilla. Traktoreita käytettiin lähinnä tavaransiirtoon tehdassaleissa ja ‑pihoilla. Kuvassa Fordson N Industrial 30-luvun alkupuolelta. Hyvinkää 

Fordson F on vieläkin eräs eniten valmistetuista traktorimalleista, sitä tehtiin vuosina 1917-27 vajaat 750 000 kpl. Varsin primitiivistä perusmallia pystyi petraamaan monilla tarvikeosilla. Kuvan Äffässä on mm. alkuperäistä huomattavasti kestävämpi Hamilton-vähennyspyörästö ja vanteet, jotka puhdistuivat paremmin savesta. Hyvinkää 

Teollisuus-Fordsoneissa oli jo 20-luvulla automaattiset vetokoukut. Koukku aukesi jousilukosta vetämällä ja sulkeutui automaattisesti, kun traktori peruutettiin kiinni perävaunun vetolenkkiin. Hyvinkää 

Ensimmäiset kumipyörätraktorit tulivat Suomeen n. 70 vuotta sitten, Oliveriin kumipyörävarustuksen sai ensimmäisien joukossa. 30-luvulla merkki oli ehdotonta luksusta; varusteena mm. sähköstartti, 21,25 km:n huippunopeus, ajovalot ja pehmustettu istuin. Kuopio 

Caterpillar Fifteen oli tuotannossa vuosina 1928-33, eli ennen merkin siirtymistä diesel-aikaan. Malliston pienempiin kuulunut Fifteen painaa 2,5 tonnia, 3,5-litrainen 4-sylinterinen bensamoottori on teholtaan 25 hv. Hyvinkää 

Ensimmäiset sodanjälkeiset "rauhantraktorit" tulivat meille v. ‑45, tuonti käsitti 46 Fordson Majoria ja viisi Volvoa. Enimmät Volvot olivat puukaasukäyttöisiä T41-malleja, jotka myöhemmin muutettiin dieselkäyttöisiksi. Näissä ns. Hesselman-moottoreissa oli sekä magneetto että ruiskutuspumppu. Volvo T41 on 4-sylinterinen ja 4,48-litrainen, puukaasukäytöllä 40-hevosvoimaisen traktorin paino on n. 2500 kg. Kuopio 

Vuosina 41-44 ei Suomeen saatu uusia traktoreita muualta kuin Saksasta ja sieltäkin vain hieman yli 350 kpl. Hankkijan edustama Hanomag R40 oli 4-sylinterinen diesel, joka käynnistettiin bensiinillä. 40-hevosvoimaisen ja 5-vaihteisen traktorin työpaino on n. 3200 kg. Kuopio 

ATO on Göteborgissa v. ‑43 perustetun Bröderna Jacobsens Traktorfabrik AB:n tuote, näitä ns. epatraktoreita tehtiin henkilö- ja kuorma-autoista. ATO koostuu Ford A-mallin moottorista ja eturungosta sekä A-Ford-kuorma-auton taka-akselista. 40-hevosvoimainen autotraktori painaa n. 1500 kg, vaihteita on 4 eteen ja pakki. Oulainen 

Zetorin konepellissä ei ole huomioitu mahdollisen turboahtimen käyttöä, niinpä se on asennettava kokonaan ulkopuolelle, jos turbon asentamiselle on pakottava tarve. Hyvinkää 

Sota-ajan polttoainepula pakotti insinöörit kaivamaan esille vanhat puukaasuttimien piirustukset. Talvisodan syttyessä Suomessa oli n. 6000 traktoria, joista 2/3 varustettiin häkäpöntöllä. Erimerkkisiä traktoripuukaasuttimia oli kymmenkunta, joista parhaat tehot Fordson-traktorista irtosi S.G:llä: korkeapuristeisella sylinterikannella tehohävikki oli vain 12,5 %. Kuopio 

2-sylinterisellä 2-tahtisella kuulapäämoottorilla varustettu Bolinder-Munktell 10 sai kapean konepeittonsa ansiosta lempinimen Lankku. Ruotsissa 23 hv:n BM10 oli suosittu, meillä tätä vanhanaikaista, mutta kallista traktoria saatiin kaupaksi vain 117 kpl. Kuopio 

Muutamat hihnakäyttöiset työkoneet olivat tarkkoja kierrosluvusta; jos siivapyörästä ei löytynyt riittävästi kierroksia, asia korjaantui pyörän kehää suurentamalla. Majurin siivaan on löytynyt kierroksennostotarvikkeet omasta lautataapelista. Isokyrö 

Erilaisia levikepyöriä käytettiin 50-luvullakin, mutta silloin syynä ei ollut vetovoiman lisääminen eikä tallautumisen vähentäminen. Lähes koko vuosikymmen oli melko märkä ja kaikki keinot käytettiin, että koneet pysyisivät pinnalla. Kumisia paripyöriä oli saatavilla, mutta kyläsepän tekemät rautalevikkeet olivat halvempia. Kehiä saatiin helposti vaikka vanhojen lokomobiilien pannuista. Oulainen 

Belarus MTZ-2 oli tehtaan ensimmäinen pyörätraktorimalli, sarjatuotanto alkoi vuonna ‑53. MTZ-2:ta myytiin Suomessakin, mutta sen ajan pelloille se oli liian painava ja kömpelö. Siinä oli kuitenkin monta sellaista varustetta, jotka yleistyivät monessa merkissä vasta 10 vuotta myöhemmin. 35 hv:n 4-sylinterinen diesel käynnistetään pienellä bensamoottorilla, valoihin tulee virrat erillisestä dynamosta. Kuopio 

4-sylinterisellä Perkins-dieselillä varustettua 38 hv:n Nuffield DM4-mallia pidettiin 50-luvun alussa niin suurena traktorina, että sen tuontitarvetta Suomeen epäiltiin. "Nuhvista" tuli kuitenkin välittömästi Keskon ykkösmerkki, vuonna ‑54 vaihtunut halvempi ja paremmin käynnistyvä BMC-moottori vielä lisäsi kysyntää. Kuopio 

Vaikeasta russakkaongelmasta selvittiin muinoin Täystuho-nimisen DDT:tä sisältäneen myrkyn avulla. Harkovan traktoritehtaan DT-14 ei ehkä ollut yhtä tehokas, mutta samaa nimeä sekin kantoi. Vuonna ‑56 markkinoille tullut 1-sylinterinen ja puolitoistatonninen pikkudiesel sai Vakolalta sikäli tylyt arvostelut, että se asetettiin myyntikieltoon. Kuopio 

Tämä rouva tuli traktorikyydillä Kruuupyystä Koljonvirralle asti, eikä kuljettajan mukaan valittanut kertaakaan koko pitkän matkan aikana. Iisalmi 

Amerikkalainen Woods tekee mm. vanhoihin Farmall:eihin sopivia alusleikkureita. Ensimmäiset A-Farmall:it tulivat Suomeen välirauhan aikana, viimeiset vuonna ‑49. Tätä vajaat 20-hevosvoimaista pikkutraktoria tehtiin vain 10 vuoden ajan, meille niitä on tuotu yhteensä vain muutamia kymmeniä. Kuopio 

Lanz Bulldog 2416 kuuluu merkin viimeiseen, vuonna 1955 esiteltyyn mallistoon. Uudistuksiin kuuluivat mm. hehkutulpan ja sähköstartin avulla tapahtuva käynnistys, nostolaite ja muotoillut konepellit. 24 hv:n Lanz on 1-sylinterinen, iskutilavuus 2600 cc, traktori painaa varusteineen n. 1500 kg. Kuopio 

Ensimmäinen Valmetin dieselmalli 33 sai aikanaan Vakolalta huonoimman mahdollisen arvosanan kestävyydestään, mutta silti numero 1 on säilynyt kasassa näihin päiviin saakka. Traktorin moottorissa ei ollut ongelmia, voimansiirrossa ja hydrauliikassa senkin edestä. Hyvinkää 

Saksalainen M.A.N oli ensimmäisiä Suomessa markkinoituja 4-vetotraktoreita, sen maahantuonti alkoi 50-luvun alussa ja jatkui muutaman vuoden katkoksen jälkeen 60-luvun puoliväliin saakka. Pienimmät mallit olivat 18‑, suurimmat 55-hevosvoimaisia. Kuvan traktorit ovat valikoiman keskivaiheilta. Oulainen 

Caterpillar D7 tuli markkinoille v. ‑36, muutama ennätettiin tuoda Suomeenkin ennen sotia. Sodanjälkeisellä jälleenrakennuskaudella "Seiskapillari" oli tuttu näky monella peltoraiviolla ja rakennustyömaalla. Pellonraivaus Oy osti niitä aluksi Liittoutuneiden ylijäämävarastoista, myöhemmin Autola Oy:n ja sittemmin Witraktor Oy:n välityksellä uutena USA:sta ja Skotlannista. Kuvan valtaoja-auran vetoon valjastettu Seiska painaa n. 12 tonnia, moottoriteho 140 hv. Oulainen 

Fiat 411R oli 50- ja 60-luvun vaihteessa kokoluokkansa parhaita traktoreita ja hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen, jostain syystä sitä myytiin vain murto-osa suosituimpiin merkkeihin verrattuna. 40 hv:n Fiatissa on vakiona tasauspyörästön lukko, kaksoiskytkin, ajovoimanotto, painonsiirtojärjestelmä, traktori painaa 1520 kg. Isokyrö 

Allis-Chalmers ei onnistunut Euroopan puolella tekemään kunnon traktoria, eikä D-270 ‑mallista kehitetty Allis-Chalmers D-272 tehnyt poikkeusta. Vuosina 195760 tuotannossa olleessa traktorissa oli huonosti käynnistyvä 32 hv:n Perkins P3-moottori, 21,7 km:n huippunopeuteen pystyvä 4-nopeuksinen vaihteisto ja 1590 kilon työpaino. Hyvinkää 

Ensimmäisestä kokonaan neuvostoliittolaisesta NATI-telatraktorista kehitettiin sotien jälkeen dieselkäyttöinen DT54-malli; sitä tehtiin Stalingradin ja Harkovan tehtailla vuosina 1949-63, sekä Altaiskissa 1954-79. Kokonaisvalmistusmäärä oli vajaat miljoona kpl. Suokäyttöön oli leveämpitelainen DT55-traktori, näitä käytettiin mm. Vapon turvetyömailla. DT55 painaa kuutisen tonnia, moottoriteho on n. 54 hv. Iisalmi 

Fordson Power Major Manuelilla ja Ara-raivauspuskurilla on puskettu paljon soraa ja savea 60-luvun tietyömailla. Manuel oli sen ajan traktoriksi hyvin tehokas, sen heikkoutena vain olivat etuakselin kuulanivelet, jotka pamahtelivat etenkin raskaassa etukuormaajakäytössä. Kuopio 

Kuopiossa oli mahdollista antaa monenlaisia työnäytöksiä, kuvassa Fordson Major-pohjainen County Full Track puskettelee Sorsasalon ravirataa uuteen kuosiin. Tela-Majureita käytettiin mm. "Tievaltion" töissä penkkakoneina, mutta hieman yli 40 hv:n teholla ja 5 tonnin kokonaispainolla ei pystytty samaan kuin esim. vastaavantehoisella "Nelospillarilla". Kuopio 

Isopyöräisiä Fordson- tai Ford-pohjaisia County:ja on tuotu Suomeen satamäärin, mutta vastaava Nuffieldin 4-vetomalli Bray on harvinaisempi. Sen tuontimäärä on korkeintaan 10 kpl. Hyvin yleinen ei Bray ole Englannissakaan, kokonaisvalmistusmäärä oli vain n. 230 kpl. Kuvan Nuffield Bray 4/65 vuodelta ‑69 painaa 3700 kg, moottoriteho 65 hv. Kuopio 

Ford 7000 miellettiin 70-luvun alussa suureksi traktoriksi, jollaisia tarvittaisiin vain kartanoissa; olihan sen turbomoottorissa 101 SAE-hevosvoimaa. 3400-kiloisessa "Seitentonnissa" oli voimansiirrosta tunnustelunsa saanut Load-Monitor-painonsiirtojärjestelmä, joka oli suunniteltu erityisesti hinattaville työkoneille sekä hydraulinen DualPower-pikavaihde. Ruotsalainen Hara-ohjaamo oli aikansa hiljaisimpia. Hyvinkää 

John Deere-Lanz 500 oli kahden merkittävän maatalouskonevalmistajan ensimmäinen yhteistuote. Traktori oli hyvin varusteltu ja muotoilultaan virtaviivainen, mutta amerikkalaisesta kaasutinmoottorista muunneltu dieselmoottori oli ala-arvoinen. 4-sylinterinen moottori on toimiessaan 40-hevosvoimainen, tämä vuodelta ‑63 oleva traktori painaa 1800 kg. Kuopio 

Omatekoisissa ohjaamoissa on yleensä käsityön leima, eikä ulkonäkö useinkaan vastaa ennakkosuunnitelmaa. Tässä lienee kotikutoisista hyteistä omaperäisin. Nuffield 4/65 ei ole muutenkaan traktorihistorian kauneimpia ilmestyksiä, eikä tämä vanhan kuorma-autokopin yläosasta, puusta ja pleksistä koottu luomus sen olemusta ainakaan paranna. Oletettavasti ja toivottavasti se on tehty huumorimielessä. Oulainen 

TVH:n entinen Valmet 864-etukuormaajatraktori on saanut nokalleen Deutzin V-Kasin, josta löytyy tehoja puolentoistasataa hevosvoimaa. Muutostyöt on tehty oppilastyönä 80-luvulla silloisessa Suonenjoen Maatalousoppilaitoksessa masinistilehtori Joke Markkasen johdolla. Kuopio 

Ympärivuotiseksi laajentunut käyttökausi pakotti traktorimiehet varustamaan koneensa erilaisilla hyttivirityksillä. 50-luvulla valita sai joko umpinaisen fanerikopin tai avoimemman ja meluttomamman rättikopin. Sivupelleillä saatiin moottorin lämpöä johdettua hyttiin. Kuvan "Piikkilagankiristäjä" on saanut mainitut varusteet vasta viime vuosina ja puhtaasti tuunaushengessä. Luopioinen 

Runko-ohjattu 4-vetoinen MF 1200 ja sen petrattu versio MF1250 olivat Manchesterin tehtaan valmistusohjelmassa vuosina 1972-82. Lähes kokonaan tavallisten MF-mallien osista tehtyä 110 hv:n tehoista ja 5400 kg painavaa aikansa suurtraktoria tuotiin meille esittelykappaleiden verran. Enimmät tulivat käytettyinä 80- ja 90-lu vuilla yksityisten maahantuojien toimesta. Kuopio 

170-hevosvoimaisella Perkins V8:lla terästetty "Truedsson-Fordson" on vieraillut viimeisen seitsemän vuoden aikana monessa masinistitapahtumassa. Erityisesti nuorempien traktorimiesten suuren kiinnostuksen kohteena ollut V8-Majuri pyöri viimekesän koitoksissa puhtaalla rypsiöljyllä. Kuopio 

Ilmainen traktorikyyti on kaikkien masinistihenkisten tapahtumien ehdoton välttämättömyys, kunhan se toteutetaan turvallisesti. Kuopiossa tehtiin yleisökyydityksiä Piccola-Fiatilla ja Zetorilla, joka on kuvassa Hannu Sahlbergin varmassa hallinnassa. Kuopio 

Pimentynyt magneetto on parempi antaa ammattilaisen huollettavaksi, harvalta kun löytyy riittävästi taitoja ja varaosia. Somerolaisen Lauri Mäkisen (istumassa) käsissä magneetosta tulee uudenveroinen, apua löytyy numerosta 0400-820 749. Osoite on Veistämöntie 11, 31400 Somero. Hyvinkää 

Suomen liian harvalukuiset traktorikerhot ovat saamassa värikkään lisän, neuvostokoneisiin erikoistunut Belarus-gruppa Finljandija teki näyttävän ensiesittäytymisensä Kuopion Farmarissa. Suunnilleen koko Belarus-historian kattava paraati liikkui Neuvostohymnin ja Kansainvälisen tahdittamana, kuinkas muutenkaan. Kuopio 

Allen Scythe oli alun perin tarkoitettu ruohonleikkuriksi, mutta myöhemmin siihen sai monipuolisempiakin varusteita. Oxfordilaisen John Allen & Sons-yhtymän tekemä yleiskone oli valmistuksessa vuosina 35-73 ja sitä tehtiin yhteensä yli 250 000 kpl. Kuvan v.-54 mallissa on 150 cc Villiers 2-tahtimoottori, valittavissa oli myös 4-tahtiversio. Luopioinen 

Modulairessa luotettiin radio- tai satelliittiohjaukseen niin vahvasti, että siihen ei tehty perinteistä ohjaamoa. Perunanistutusvarustuksella Modulairea saattaa ohjailla lähes normaalisti. Aikanaan hyvinkin sensaatiomaista traktoria käytetään MTT:n kenttäkokeissa, joissa tarvitaan mahdollisimman pientä pintapainetta. Hyvinkää 

Pyörä on n. 6000 vuotta vanha keksintö, mutta hevosvetoisessa maataloudessa se yleistyi vasta viime vuosisadalla. Sitä ennen erilaisia rekiä käytettiin ympärivuotisesti kaikkiin tilan sisäisiin siirtoajoihin, rattaita tarvittiin vain pitkiin maantiekuljetuksiin. Suomen Työhevosseura esitteli Kuopiossa kattavan valikoiman hevoskaluja. Kuopio 

Sveitsiläinen Bucher-Guyer AG teki ensimmäiset KT-10 ‑sarvitraktorinsa vuonna ‑50, 4-pyöräiset mallit tulivat tuotantoon neljä vuotta myöhemmin. Tänä vuonna 200 vuotta täyttänyt Bucher on nykyään suuri monialayritys, johon kuuluu mm. ranskalainen Kuhn. Oulainen 

Ylihärmäläisen Maaseudun Kone OY:n Junkkari-lannoitteenlevitin oli aikanaan suosittu, Hankkija möi sitä parhaana vuotena 3300 kpl. Hevoset olivat vielä 60-luvun alussa sikäli yleisiä, että koneeseen oli lisävarusteena saatavana aisat. Kuopio 

Seiväskuivatus pysyi lähes yksinomaisena heinänkorjuumenetelmänä aina 70-luvun alkuun saakka. Seiväskaira nopeutti seipäiden lyöntiä, mikäli pellossa ei ollut tuhottomasti kiviä. Kairan sai maatalouskaupasta, mutta paljon niitä tehtiin kyläpajoissakin. Kulmavaihde sovellettiin yleensä henkilöauton taka-akselista tai traktorin hihnapyörästä. Luopioinen 

Ransomes Spring Tine Cultivator oli niin ikään nimenomaan Fordson Majoria varten tehty työkone, saatavilla oli myös jäykkäpiikkinen malli. Koska Fordsoneissa ei vielä tuohon aikaan ollut painonsiirtojärjestelmää, piti työkoneet varustaa kannatuspyörillä. Isokyrö 

Multapohtimia käytettiin jo hevosaikana peltojen tasaukseen sekä tunkioiden ja mutakasojen levittämiseen. Ensimmäinen nostolaitesovitteinen versio kuului Fergusonin laajaan työkaluvalikoimaan. Isokyrö 

Pietarsaaren Konepajan hinattava Traktori-Hankmo esiteltiin jo 20-luvun puolivälissä, aluksi äkeet olivat 1,4-metrisiä, myöhemmin tuli myös 1,7-metrinen malli. Suuremmassa Hankmossa oli muuttuva akselikulma, jolla voitiin säätää muokkaustehoa ja vetotehon tarvetta. Kuopio 

Kaikilla suuremmilla traktorimerkeillä oli myös mittavaa työkonevalmistusta; poikkeuksen teki Ford, joka teetti työvälineet ulkopuolisilla. Mörkö-Majurin täyshinattavat Fordson-Elite-aurat teki englantilainen Ransomes. Suomessa yleisempi versio oli saman valmistajan nostolaitesovitteinen FR-aura. Kuopio 

Kesällä 2007 masinismi-aatetta esiteltiin hyvin monissa tapahtumissa, varsinaisista veteraanikonenäyttelyistä ehkä hieman yli kymmenessä vieraili yli tuhat kävijää.

Kimmo Kotta 2007

Ylivoimaisesti eniten katsotut koneet olivat Kuopion Farmari-näyttelyn perinnekoneosastolla, mutta nämä maatalousnäyttelyjen "kylkiäiset" eivät ole verrattavissa harrastekerhojen tai muiden vastaavien yhteisöjen pienillä budjeteilla toteutettuihin tapahtumiin. Parhaimmillaan yli satatuhatta kävijää vetävässä maatalousnäyttelyssä vanhoihin koneisiin tutustuu suurempi määrä yleisöä kuin kaikissa kesän muissa tapahtumissa yhteensä. Siinä on puolensa: masinisti-harrastusta saadaan esiteltyä ihmisille, jotka eivät muissa tapahtumissa ehkä vieraile. Toisaalta jos lähiseudulla on vaikka parin kuukauden sisällä vielä joku veteraanikonetapahtuma, niin sen yleisökato on taattu, ainakin maatalousnäyttelyn jälkeisinä viikkoina.

Tulevaisuudessa vanhojen koneiden osastot löytyvät Farmari-näyttelyistä yhtä varmasti kuin karjaosastotkin, uusia koneita esitellään aina vaan vähemmän ja jotain yhtä vetävää on saatava tilalle. Jos jostain vielä löytyy maaseutukeskus, joka ei "romuja" näyttelyynsä tarvitse, niin ovatpa yhtä viisaita kuin se muinoinen levy-yhtiön pomo, joka käännytti Beatlesit oveltaan.

Muutamassa harrastekerhojen järjestämässä tapahtumassa on jo suurta meininkiä niin mainonnassa kuin esiteltävän kaluston määrässäkin. Kaikki on kuitenkin alkanut pienestä ja kehittynyt nykyiselle tasolle vasta vuosien myötä. Aloittelevan masinistitapahtuman ei kannata kuusta kurkottaa; jos ei ole muuta esiteltävää kuin muutama suoraan työstä tuotu 50- tai 60-lukulainen tuiki tavallinen traktori, pärehöylä porilaisineen ja pari mopoa, niin ilmoitus paikallislehdessä riittää. Ehkä monenkin sadan kilometrin takaa toiveikkaana matkannut vieras polttaa hihansa, kun huomaa tulleensa pieneen kyläyhdistyksen kesätapahtumaan, vaikka odotti näkevänsä pitkät rivit koneharvinaisuuksia.

Valtakunnallisista tapahtumakalentereista löytyy liian paljon ylikehuttuja tilaisuuksia, joilla ei ole yhtään mitään annettavaa; ei tuoreelle eikä pitkänlinjan harrastajalle. Toisaalta tiettyjen tahojen julkaisemista kalentereista toistuvasti "unohtuu" hyvinkin merkittäviä tapahtumia.

Männäkesänä minulla oli ilo vierailla yhdeksässä masinistitapahtumassa. Ennakkosuunnitelma oli paljon kattavampi, mutta maallisten kiireiden ja tapahtumien päällekkäisyyksien takia puolenkymmentä suunniteltua reissua jäi tekemättä. Minulle kokonaan uusia tuttavuuksia oli yhteensä viisi, näistä kolmeen tulen matkaamaan ensikesänäkin. Seuraavassa kuvakokoelmassa on otoksia Iisalmen "Savolaesilta Perinnekonepäeviltä", Oulaisten "Weteraanikonepäiviltä" ja Hyvinkään "Rauta ja Petroolista", jotka ovat tuttuja jo monelta vuodelta. Minulle uusia olivat Kiteen "Ilmarisen Perinnekonepäivät", Luopioisten "Haltian Wanhat Moottorivehkeet" sekä Isonkyrön "Sirpistä Puimuriin", kaikki verrattomia konekatselmuksia. Mojovana lisänä vielä kuvia Kuopion Farmarin vanhojen koneiden osastolta. Kannustavat kiitokseni kaikkien tapahtumien järjestelyissä mukana olleille sekä koneiden omistajille ja esittelijöil

Avaa artikkelin PDF