Huonon kesän hyviä koneita - Masinistikesä 2017

Suurin osa sadekesän tapahtumista saatiin pidettyä suurin piirtein kohtuullisessa säässä, mutta yleisöennätyksiä ei ehkä tehty ainakaan kovin monella paikkakunnalla. Useimmat koneet oli moneen kertaan nähtyjä, mutta oli joukossa uutuuksiakin, osa hyvinkin harvinaisia.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Fordson F -mallin valmistus alkoi 100 vuotta sitten, mutta Suomeen ensimmäiset traktorit tuotiin vasta keväällä 1920 ja merkistä tuli välittömästi markkinajohtaja. Vuoteen 1928 mennessä tuotiin 1 474 F-Fordsonia. Osaltaan kysyntää lisäsi hinnan puolittuminen vuonna 1923, jonka jälkeen Fordsonin sai 25 000 markalla. Tässä vm. 1922 Fordsonissa on vielä alkuperäinen pörräpuolasytytys. (Riihimäki)
Fordson F -mallin valmistus alkoi 100 vuotta sitten, mutta Suomeen ensimmäiset traktorit tuotiin vasta keväällä 1920 ja merkistä tuli välittömästi markkinajohtaja. Vuoteen 1928 mennessä tuotiin 1 474 F-Fordsonia. Osaltaan kysyntää lisäsi hinnan puolittuminen vuonna 1923, jonka jälkeen Fordsonin sai 25 000 markalla. Tässä vm. 1922 Fordsonissa on vielä alkuperäinen pörräpuolasytytys. (Riihimäki)
Sijoituslannoituksen ja siihen yhdistetyn kylvön edut olivat kiistattomat, mutta menetelmän yleistyminen alkoi vasta 1970-luvulla, jolloin saataville oli tullut nostolaitesovitteisia kylvölannoittimia. Niiden eteen tarvittiin keskikokoa suurempia traktoreita, mutta ne olivat hankintahinnaltaan huomattavasti hinattavia edullisempia. Alkuaikojen edelläkävijä ja eniten myynyt merkki oli Hankkijan edustama Juko. Tämä 2-metrinen malli on painanut täysillä säiliöillä vain reilun tonnin, mutta moneen traktoriin tarvittiin lisävarusteisiin kuulunut apusylinteri. (Isokyrö)
Sijoituslannoituksen ja siihen yhdistetyn kylvön edut olivat kiistattomat, mutta menetelmän yleistyminen alkoi vasta 1970-luvulla, jolloin saataville oli tullut nostolaitesovitteisia kylvölannoittimia. Niiden eteen tarvittiin keskikokoa suurempia traktoreita, mutta ne olivat hankintahinnaltaan huomattavasti hinattavia edullisempia. Alkuaikojen edelläkävijä ja eniten myynyt merkki oli Hankkijan edustama Juko. Tämä 2-metrinen malli on painanut täysillä säiliöillä vain reilun tonnin, mutta moneen traktoriin tarvittiin lisävarusteisiin kuulunut apusylinteri. (Isokyrö)
Joustopiikkiäkeet tulivat 1960-luvun alussa Tanskasta ja Ruotsista, merkkejä olivat Tive, Lilla-Harrie, Accord ja kuvan Kongskilde. Melko pian niitä alettiin hitsata monessa täkäläisessäkin pajassa. Työleveydet pysyivät alkuaikoina alle 2,5 metrissä, eikä etulatoja tai varpajyriä vielä tunnettu. S-piikkiäkeiden myynti kääntyi jyrkkään nousuun vuosikymmenen lopulla, mikä ei vielä silloin vaikuttanut lapiorullaäkeiden kysyntään. (Isokyrö)
Joustopiikkiäkeet tulivat 1960-luvun alussa Tanskasta ja Ruotsista, merkkejä olivat Tive, Lilla-Harrie, Accord ja kuvan Kongskilde. Melko pian niitä alettiin hitsata monessa täkäläisessäkin pajassa. Työleveydet pysyivät alkuaikoina alle 2,5 metrissä, eikä etulatoja tai varpajyriä vielä tunnettu. S-piikkiäkeiden myynti kääntyi jyrkkään nousuun vuosikymmenen lopulla, mikä ei vielä silloin vaikuttanut lapiorullaäkeiden kysyntään. (Isokyrö)
Traktorivetoinen oja-aura vastasi vähintään kolmeakymmentä lapiomiestä, mutta turpeet jäivät lähelle ojaa ja olivat vaarassa valua takaisin, jos niitä ei levitetty erikseen. Vakolan seppä Antti Koho rakensi 1950-luvun alussa auran, jossa oli voimanottokäyttöinen ojamaiden levitin. Sen teollisesta valmistuksesta vastasi Fiskars. Siitä saatiin hyviä kokemuksia etenkin vanhojen ojien puhdistuksessa, mutta ojamaiden mukana noussut kivi saattoi tuhota siivikon, jos kuskilla ei ollut nopeaa kytkinjalkaa. (Riihimäki)
Traktorivetoinen oja-aura vastasi vähintään kolmeakymmentä lapiomiestä, mutta turpeet jäivät lähelle ojaa ja olivat vaarassa valua takaisin, jos niitä ei levitetty erikseen. Vakolan seppä Antti Koho rakensi 1950-luvun alussa auran, jossa oli voimanottokäyttöinen ojamaiden levitin. Sen teollisesta valmistuksesta vastasi Fiskars. Siitä saatiin hyviä kokemuksia etenkin vanhojen ojien puhdistuksessa, mutta ojamaiden mukana noussut kivi saattoi tuhota siivikon, jos kuskilla ei ollut nopeaa kytkinjalkaa. (Riihimäki)
Levityskelalla varustetut lantakärryt tulivat myyntiin 1950-luvulla, hevosvetoisia oli tarjolla jo aiemminkin. Ensimmäisissä malleissa voima kelalle ja pohjakuljettimelle otettiin kannatuspyörästä, mikä oli toimiva menetelmä, jos kuorma tehtiin talikolla ja kuivikkeena käytettiin turvetta tai silputtua olkea. Merkkejä olivat muun muassa Bentall, Ferguson, Solus, International, Laboria ja kuvan Massey-Harris 712, jonka kyytiin on mahtunut 2,5 kuution sontalasti. (Riihimäki)
Levityskelalla varustetut lantakärryt tulivat myyntiin 1950-luvulla, hevosvetoisia oli tarjolla jo aiemminkin. Ensimmäisissä malleissa voima kelalle ja pohjakuljettimelle otettiin kannatuspyörästä, mikä oli toimiva menetelmä, jos kuorma tehtiin talikolla ja kuivikkeena käytettiin turvetta tai silputtua olkea. Merkkejä olivat muun muassa Bentall, Ferguson, Solus, International, Laboria ja kuvan Massey-Harris 712, jonka kyytiin on mahtunut 2,5 kuution sontalasti. (Riihimäki)
John Deere oli vielä 1970-luvulla melko harvinainen puimurimerkki  ainakin osassa Suomea. Lanz-pohjaiset vanhat mallit korvattiin vuonna 1965 uudella 30-sarjalla, johon kuului 5 mallia, työleveydeltään 210–480 cm. John Deere MD530 oli 10-jalan puimureissa teholtaan kokonaan omaa luokkaansa. 104-senttinen kela, 3,5 neliön kohlimet ja vajaan 3  neliön seulasto pitivät huolen, että jokainen leikattu korsi sai kunnon  käsittelyn. (Riihimäki)
John Deere oli vielä 1970-luvulla melko harvinainen puimurimerkki ainakin osassa Suomea. Lanz-pohjaiset vanhat mallit korvattiin vuonna 1965 uudella 30-sarjalla, johon kuului 5 mallia, työleveydeltään 210–480 cm. John Deere MD530 oli 10-jalan puimureissa teholtaan kokonaan omaa luokkaansa. 104-senttinen kela, 3,5 neliön kohlimet ja vajaan 3 neliön seulasto pitivät huolen, että jokainen leikattu korsi sai kunnon käsittelyn. (Riihimäki)
Saksalainen Massey-Ferguson 186 oli 1970-luvun alussa myydyimpiä puimurimallejamme, tai ehkä peräti myydyin. Niitä näkee vieläkin täydessä työn touhussa, vaikka valmistuksen päättymisestä on jo 42 vuotta. Moottori on tekniikaltaan sama Perkins 4.212 kuin uudemmissa MF 165 -traktoreissa, pöytä on 2,5-metrinen. Viljasäiliö oli vakiovaruste, mutta säkityslaitekin oli saatavana. (Maalahti)
Saksalainen Massey-Ferguson 186 oli 1970-luvun alussa myydyimpiä puimurimallejamme, tai ehkä peräti myydyin. Niitä näkee vieläkin täydessä työn touhussa, vaikka valmistuksen päättymisestä on jo 42 vuotta. Moottori on tekniikaltaan sama Perkins 4.212 kuin uudemmissa MF 165 -traktoreissa, pöytä on 2,5-metrinen. Viljasäiliö oli vakiovaruste, mutta säkityslaitekin oli saatavana. (Maalahti)
Thermaenius teki Ruotsin ensimmäisen puimakoneen vuonna 1847, hinattava puimuri valmistui 100 vuotta myöhemmin ja ajopuimuri vuonna 1953. Arvika-Thermaenius fuusioitui Bolinder-Munktellin kanssa vuonna 1960, jonka jälkeen puimurit myytiin BM-Volvoina. ST257 on eniten valmistettu ruotsalainen puimuri, sitä tehtiin eri versioina välillä 1957–68 yhteensä 12 317 kappaletta. Moottori on 35 hv:n Perkins 4.99, leikkuuleveys 7 jalkaa, puintikela 755 mm, lisävarusteisiin kuuluneeseen säiliöön on mahtunut 14,6 hl. (Isokyrö)
Thermaenius teki Ruotsin ensimmäisen puimakoneen vuonna 1847, hinattava puimuri valmistui 100 vuotta myöhemmin ja ajopuimuri vuonna 1953. Arvika-Thermaenius fuusioitui Bolinder-Munktellin kanssa vuonna 1960, jonka jälkeen puimurit myytiin BM-Volvoina. ST257 on eniten valmistettu ruotsalainen puimuri, sitä tehtiin eri versioina välillä 1957–68 yhteensä 12 317 kappaletta. Moottori on 35 hv:n Perkins 4.99, leikkuuleveys 7 jalkaa, puintikela 755 mm, lisävarusteisiin kuuluneeseen säiliöön on mahtunut 14,6 hl. (Isokyrö)
BM-Volvo 350 Boxer soveltui hyvin metsäkäyttöön. Voimansiirto oli vankasti tehty, käytettiinhän Boxeria lukuisten maansiirtokoneiden ja Iso-Nalle -metsätraktorin peruskoneena. Maavaraa oli lähes puoli metriä ja vaihteistosta löytyi riittävästi hitaita vaihteita. Lisähintaan Boxeriin sai ÖSA:n tekemän metsävarustuksen, johon kuuluivat pohjapanssarointi, vetolaite, umpinainen turvaohjaamo, puolitelat sekä hydraulinen vaijeri- tai kourakuormaaja. (Maalahti)
BM-Volvo 350 Boxer soveltui hyvin metsäkäyttöön. Voimansiirto oli vankasti tehty, käytettiinhän Boxeria lukuisten maansiirtokoneiden ja Iso-Nalle -metsätraktorin peruskoneena. Maavaraa oli lähes puoli metriä ja vaihteistosta löytyi riittävästi hitaita vaihteita. Lisähintaan Boxeriin sai ÖSA:n tekemän metsävarustuksen, johon kuuluivat pohjapanssarointi, vetolaite, umpinainen turvaohjaamo, puolitelat sekä hydraulinen vaijeri- tai kourakuormaaja. (Maalahti)
Fahr nousi 1950-luvun lopussa Suomen kolmanneksi yleisimmäksi puimurimerkiksi tuolloin markkinoille tulleen MDL-mallin myötä. Vuosimyynnit olivat luokkaa 300, kokonaismenekki oli noihin aikoihin parituhatta puimuria vuodessa. MDL:ssä oli 34 hv:n Mersun moottori, 88 sentin kela ja heittokohlin. Ajonopeutta voidaan säätää 2-pykäläisellä vaihteistolla ja kiilahihnavariaattorilla välillä 1,3–14,4 km/h. Variaattori toimii myös kytkimenä, levykytkin kun puuttuu. Fahriinkin on saanut lisävarusteena niputtimen. (Maalahti)
Fahr nousi 1950-luvun lopussa Suomen kolmanneksi yleisimmäksi puimurimerkiksi tuolloin markkinoille tulleen MDL-mallin myötä. Vuosimyynnit olivat luokkaa 300, kokonaismenekki oli noihin aikoihin parituhatta puimuria vuodessa. MDL:ssä oli 34 hv:n Mersun moottori, 88 sentin kela ja heittokohlin. Ajonopeutta voidaan säätää 2-pykäläisellä vaihteistolla ja kiilahihnavariaattorilla välillä 1,3–14,4 km/h. Variaattori toimii myös kytkimenä, levykytkin kun puuttuu. Fahriinkin on saanut lisävarusteena niputtimen. (Maalahti)
Saksalaisiin puimureihin sai lisävarusteena yksinkertaisen olkien niputtimen, mutta meillä ne eivät yleistyneet. Puintituore olki oli usein märkää ja niputtimesta saattoi tulla liikaa ylimääräistä painoa. Massey- Harris 630S oli kaiketi yleisin puimurimalli 1950-luvun lopulla ja vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Moottorina on 27 hv:n teollisuus-Volkkari, leikkuuleveys 175 cm, kela 60 cm, painoa 1,5 tonnia. (Jämsä)
Saksalaisiin puimureihin sai lisävarusteena yksinkertaisen olkien niputtimen, mutta meillä ne eivät yleistyneet. Puintituore olki oli usein märkää ja niputtimesta saattoi tulla liikaa ylimääräistä painoa. Massey- Harris 630S oli kaiketi yleisin puimurimalli 1950-luvun lopulla ja vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Moottorina on 27 hv:n teollisuus-Volkkari, leikkuuleveys 175 cm, kela 60 cm, painoa 1,5 tonnia. (Jämsä)
Puimakoneiden aika alkoi olla 1960-luvun puolella ohi, viimeisestä Sampo-puimakoneesta tehtiin kaupat keväällä 1967. Viimeinen Rosenlewin puimakoneuutuus oli 10 vuotta aiemmin markkinoille tullut Teräs-Sampo, jossa oli kaikki tarvittava samassa paketissa. Lisävarusteena siihen sai kuljetuspyörät ja vetoaisan. Se oli vajaat 10 % puurakenteista kalliimpi, mutta mainoksen mukaan hinnan eron pystyi säästämään muutaman hehtaarin puinneilla, koska ravistuneessa puukoneessa tappiot saattoivat olla 5–10 %. (Jämsä)
Puimakoneiden aika alkoi olla 1960-luvun puolella ohi, viimeisestä Sampo-puimakoneesta tehtiin kaupat keväällä 1967. Viimeinen Rosenlewin puimakoneuutuus oli 10 vuotta aiemmin markkinoille tullut Teräs-Sampo, jossa oli kaikki tarvittava samassa paketissa. Lisävarusteena siihen sai kuljetuspyörät ja vetoaisan. Se oli vajaat 10 % puurakenteista kalliimpi, mutta mainoksen mukaan hinnan eron pystyi säästämään muutaman hehtaarin puinneilla, koska ravistuneessa puukoneessa tappiot saattoivat olla 5–10 %. (Jämsä)
Riihityksessä vilja piti puimisen jälkeen puhdistaa joko heittämällä, jolloin roskat putosivat lähimmäksi ja jyvät kauimmaiseen nurkkaan, tai ulkona ilmaan viskelemällä, tuulen erotellessa roskat sivummalle. Viskuukone puhalsi roskat pois ja seuloi jyvät samalla kertaa. Teollinen tuotanto alkoi 1800-luvun puolivälissä. Viskuri oli ensimmäisiä koneen määritelmän täyttäviä työvälineitä, niinpä niitä sanottiin ainakin itäisessä Suomessa yksinkertaisesti masiinoiksi. (Iisalmi)
Riihityksessä vilja piti puimisen jälkeen puhdistaa joko heittämällä, jolloin roskat putosivat lähimmäksi ja jyvät kauimmaiseen nurkkaan, tai ulkona ilmaan viskelemällä, tuulen erotellessa roskat sivummalle. Viskuukone puhalsi roskat pois ja seuloi jyvät samalla kertaa. Teollinen tuotanto alkoi 1800-luvun puolivälissä. Viskuri oli ensimmäisiä koneen määritelmän täyttäviä työvälineitä, niinpä niitä sanottiin ainakin itäisessä Suomessa yksinkertaisesti masiinoiksi. (Iisalmi)
Suurin osa 1950-luvun koneellisista salaojituksista kaivettiin Puolustusvoimien Santahaminan tehtaan tai Pellonraivaus Oy:n tekemillä koneilla. Molemmissa käytettiin alustana Liittoutuneiden ylijäämävarastoista ostettuja White-puolitela-autoja. Seuraavalla vuosikymmenellä ykkösasemaan nousi loimaalaisen Kurpan Konepajan tekemä Mara, jonka peruskoneena oli yleisimmin Fordson ja myöhemmin Ford. Maralla saatiin kerralla valmis oja, mikä vähensi työryhmän koon kolmeen henkeen. Sorastukseen tarvittiin tietysti oma väkensä. Mara ja keltainen Santahaminalainen kuvattiin Isossakyrössä.
Suurin osa 1950-luvun koneellisista salaojituksista kaivettiin Puolustusvoimien Santahaminan tehtaan tai Pellonraivaus Oy:n tekemillä koneilla. Molemmissa käytettiin alustana Liittoutuneiden ylijäämävarastoista ostettuja White-puolitela-autoja. Seuraavalla vuosikymmenellä ykkösasemaan nousi loimaalaisen Kurpan Konepajan tekemä Mara, jonka peruskoneena oli yleisimmin Fordson ja myöhemmin Ford. Maralla saatiin kerralla valmis oja, mikä vähensi työryhmän koon kolmeen henkeen. Sorastukseen tarvittiin tietysti oma väkensä. Mara ja keltainen Santahaminalainen kuvattiin Isossakyrössä.
Salaojatyö Oy:n suunnittelema ja Muko Oy:n tekemä Farming-ketjukone oli ensimmäinen kevyempi vaihtoehto koneelliseen salaojitukseen. Amerikkalaisia esikuvia mukaillen tehty kone asennettiin TE 20 -Fergusoniin, jonka vaihteiston ja peräkotelon väliin oli lisätty alennusvaihteisto. Kone teki 25 senttiä leveää ja 155 senttiä syvää ojaa 50–100 metriä tunnissa. Syvyyttä säädetään sähkömoottorin pyörittämällä ruuvilla. (Isokyrö)
Salaojatyö Oy:n suunnittelema ja Muko Oy:n tekemä Farming-ketjukone oli ensimmäinen kevyempi vaihtoehto koneelliseen salaojitukseen. Amerikkalaisia esikuvia mukaillen tehty kone asennettiin TE 20 -Fergusoniin, jonka vaihteiston ja peräkotelon väliin oli lisätty alennusvaihteisto. Kone teki 25 senttiä leveää ja 155 senttiä syvää ojaa 50–100 metriä tunnissa. Syvyyttä säädetään sähkömoottorin pyörittämällä ruuvilla. (Isokyrö)
Volvon dumpperituotanto aloitettiin traktorin ja vetävän perävaunun yhdistelmillä. Tässä DR630- yksikössä on vetäjänä teollisuusmallin Boxer-Volvo, järeä maansiirtovaunu kestää 10 tonnin lastin. Peräveto hoidetaan ajovoimanotolla, joka 10 kierrosta metrillä pyörähtävänä kestää kovaakin rasitusta. Ensimmäinen runko-ohjattava dumpperi oli niin ikään Boxer-Volvo-pohjainen DR631 Grus-Kalle  (Sora-Kalle), joka tuli saataville vuonna 1966.  (Maalahti)
Volvon dumpperituotanto aloitettiin traktorin ja vetävän perävaunun yhdistelmillä. Tässä DR630- yksikössä on vetäjänä teollisuusmallin Boxer-Volvo, järeä maansiirtovaunu kestää 10 tonnin lastin. Peräveto hoidetaan ajovoimanotolla, joka 10 kierrosta metrillä pyörähtävänä kestää kovaakin rasitusta. Ensimmäinen runko-ohjattava dumpperi oli niin ikään Boxer-Volvo-pohjainen DR631 Grus-Kalle (Sora-Kalle), joka tuli saataville vuonna 1966. (Maalahti)
Kuka tahansa voi lyhyessäkin ajassa oppia kaivamaan hydraulisella koneella ainakin välttävästi, mutta laahakauhaisella vaijerikoneella ei äkkinäinen saa aikaiseksi mitään. Tottuneet heittokauhamiehet tekevät pitkältäkin matkalta täysosuman. Lokomo tuotti vaijerikoneita vielä 1960-luvulla, tuolloisen malliston pienin Teräsmies 12E painaa 14 tonnia, moottorina on 75 hv:n Deutz. Hydrauliset kaivinkoneet ovat korvanneet vaijerikoneet useammissa töissä, mutta ruoppauksissa laahakauhalla on vielä roolinsa. (Riihimäki)
Kuka tahansa voi lyhyessäkin ajassa oppia kaivamaan hydraulisella koneella ainakin välttävästi, mutta laahakauhaisella vaijerikoneella ei äkkinäinen saa aikaiseksi mitään. Tottuneet heittokauhamiehet tekevät pitkältäkin matkalta täysosuman. Lokomo tuotti vaijerikoneita vielä 1960-luvulla, tuolloisen malliston pienin Teräsmies 12E painaa 14 tonnia, moottorina on 75 hv:n Deutz. Hydrauliset kaivinkoneet ovat korvanneet vaijerikoneet useammissa töissä, mutta ruoppauksissa laahakauhalla on vielä roolinsa. (Riihimäki)
Volvo LM 641 oli aikansa suosituin kuormaaja, sitä tehtiin vuosina 1970–78 yhteensä 11 516 kappaletta. Niitä ostettiin runsaasti sahalaitoksille, joiden lautatarhoilla se oli trukkia maastokelpoisempi ja monikäyttöisempi, 3,6 metrin nostokorkeus riitti ainakin matalamman taapelin tekoon. Moottori on sama D42 kuin Volvo-BM 650 -traktorissa, työpaino 7,7 tonnia, kerralla nousee 3 200 kilon lasti. (Maalahti)
Volvo LM 641 oli aikansa suosituin kuormaaja, sitä tehtiin vuosina 1970–78 yhteensä 11 516 kappaletta. Niitä ostettiin runsaasti sahalaitoksille, joiden lautatarhoilla se oli trukkia maastokelpoisempi ja monikäyttöisempi, 3,6 metrin nostokorkeus riitti ainakin matalamman taapelin tekoon. Moottori on sama D42 kuin Volvo-BM 650 -traktorissa, työpaino 7,7 tonnia, kerralla nousee 3 200 kilon lasti. (Maalahti)
Valmetin 3-sylinterisiä malleja käytettiin kaivureidenkin alustoina, mutta ei kovin hyvällä menestyksellä. Tässä nuori kaivurimies esittelee Valmet 361:n ja naantalilaisen Myllykone Oy:n tekemän Ahma A535S:n yhdistelmää. Ahma-kaivureita tehtiin noin 10 vuoden ajan, viimeisiä myytiin 1970-luvun alussa. Tämä kaivuri oli viimeisen malliston järein kone. (Jämsä)
Valmetin 3-sylinterisiä malleja käytettiin kaivureidenkin alustoina, mutta ei kovin hyvällä menestyksellä. Tässä nuori kaivurimies esittelee Valmet 361:n ja naantalilaisen Myllykone Oy:n tekemän Ahma A535S:n yhdistelmää. Ahma-kaivureita tehtiin noin 10 vuoden ajan, viimeisiä myytiin 1970-luvun alussa. Tämä kaivuri oli viimeisen malliston järein kone. (Jämsä)
Porkkalan Konepaja Oy teki 1960-luvulla lukuisia Major-pohjaisia kuormaajia. Vaihteiston toiminta saatiin päinvastaiseksi tasauspyörästöä kääntämällä, jolloin lautaspyörä tuli murikka-akselin toiselle puolelle. Peruskoneena oli tavallinen Super Major tai kuvan nelivetoinen Manuel. 750-litraisessa kauhassa nousee pari tonnia 2,7 metriin. Major-kauden jälkeen paja teki järeämpiä Ford 5000 -pohjaisia kuormaimia, markkinoijana oli koko ajan Rolac Oy.  (Oulainen)
Porkkalan Konepaja Oy teki 1960-luvulla lukuisia Major-pohjaisia kuormaajia. Vaihteiston toiminta saatiin päinvastaiseksi tasauspyörästöä kääntämällä, jolloin lautaspyörä tuli murikka-akselin toiselle puolelle. Peruskoneena oli tavallinen Super Major tai kuvan nelivetoinen Manuel. 750-litraisessa kauhassa nousee pari tonnia 2,7 metriin. Major-kauden jälkeen paja teki järeämpiä Ford 5000 -pohjaisia kuormaimia, markkinoijana oli koko ajan Rolac Oy. (Oulainen)
Valmet 864 tehtiin lähinnä TVH:n tarpeita varten, ensimmäinen proto valmistui vuonna 1963, tuotanto alkoi seuraavana vuotena. Moottori on oma 80-hevosvoimainen 411A, voimansiirto on Case 730 -traktorista. 864:ä käytettiin kuormaajien ja kaivureiden alustakoneena, sekä puutavaran ajoon, harvemmin maatalouteen. (Jämsä)
Valmet 864 tehtiin lähinnä TVH:n tarpeita varten, ensimmäinen proto valmistui vuonna 1963, tuotanto alkoi seuraavana vuotena. Moottori on oma 80-hevosvoimainen 411A, voimansiirto on Case 730 -traktorista. 864:ä käytettiin kuormaajien ja kaivureiden alustakoneena, sekä puutavaran ajoon, harvemmin maatalouteen. (Jämsä)
Kurkistus Junkkari-ohjaamoon auttaa ymmärtämään, miksi Valmet alkoi panostaa ergonomiaan niin varhaisessa vaiheessa.
Kurkistus Junkkari-ohjaamoon auttaa ymmärtämään, miksi Valmet alkoi panostaa ergonomiaan niin varhaisessa vaiheessa.
Muun muassa hiililaivojen tyhjennyksiin ja muihin ahtaan paikan töihin käytetyn englantilaisen Aveling- Barford Calfdozer -puskukoneen nimeen sisältyy sanaleikki. Kun iso pusku- traktori on englanniksi bulldozer (bull = sonni), niin pieni on tietysti calfdozer (calf = vasikka). Nyt samat työt hoidetaan liukuohjatuilla pienkuormaimilla. Moottori on 1-sylinterinen bensa-Dorman (9 hv) tai samoin 1-sylinterinen  11 hv:n Ruston & Hornsby-diesel. Vaihteita on 1 eteen ja taakse, vasikkapuskija painaa suuren sonnin verran, eli 1,4 tonnia. (Maalahti)
Muun muassa hiililaivojen tyhjennyksiin ja muihin ahtaan paikan töihin käytetyn englantilaisen Aveling- Barford Calfdozer -puskukoneen nimeen sisältyy sanaleikki. Kun iso pusku- traktori on englanniksi bulldozer (bull = sonni), niin pieni on tietysti calfdozer (calf = vasikka). Nyt samat työt hoidetaan liukuohjatuilla pienkuormaimilla. Moottori on 1-sylinterinen bensa-Dorman (9 hv) tai samoin 1-sylinterinen 11 hv:n Ruston & Hornsby-diesel. Vaihteita on 1 eteen ja taakse, vasikkapuskija painaa suuren sonnin verran, eli 1,4 tonnia. (Maalahti)
Vajaat 12-tonninen 941 oli puolestaan pienin 1970-luvun alussa Suomessa tarjolla olleista telakuormaajista. Moottori on sama kuin tuon ajan Nelospillarissa, ohjauskytkimiä ja -jarruja hallitaan jo hydraulisesti, vaihteistossa on 3 nopeutta eteen ja taakse. Kauhaan mahtuu kertarouhaisulla 1,1 kuutiota. (Jämsä)
Vajaat 12-tonninen 941 oli puolestaan pienin 1970-luvun alussa Suomessa tarjolla olleista telakuormaajista. Moottori on sama kuin tuon ajan Nelospillarissa, ohjauskytkimiä ja -jarruja hallitaan jo hydraulisesti, vaihteistossa on 3 nopeutta eteen ja taakse. Kauhaan mahtuu kertarouhaisulla 1,1 kuutiota. (Jämsä)
Hydrauliset kaivinkoneet veivät telakuormaajilta työmaat jo vuosikymmeniä sitten, mutta vielä 1960-luvulla niillä oli tärkeä rooli pintamaiden kuorinnassa ja kuormaamisessa, sekä penkkojen muotoilussa. Ensimmäinen telakuormaaja oli Caterpillar Traxcavator, mistä vääntyi telakuormaajien yleisnimitys raksa. Tämä Caterpillar 933F vuodelta 1962 oli silloisen malliston pienin. Työpaino on 8 040 kg, moottoriteho 50 hv. Mekaanisessa vaihteistossa on 4 eteen ja 2 taakse. (Oulainen)
Hydrauliset kaivinkoneet veivät telakuormaajilta työmaat jo vuosikymmeniä sitten, mutta vielä 1960-luvulla niillä oli tärkeä rooli pintamaiden kuorinnassa ja kuormaamisessa, sekä penkkojen muotoilussa. Ensimmäinen telakuormaaja oli Caterpillar Traxcavator, mistä vääntyi telakuormaajien yleisnimitys raksa. Tämä Caterpillar 933F vuodelta 1962 oli silloisen malliston pienin. Työpaino on 8 040 kg, moottoriteho 50 hv. Mekaanisessa vaihteistossa on 4 eteen ja 2 taakse. (Oulainen)
Nelospillari on vuodesta 1939 lähtien ennättänyt muuttua moneen otteeseen, tätä Caterpillar D4D -mallia tehtiin vuosina 1963–78 USA:ssa, Australiassa, Ranskassa, Skotlannissa, Japanissa ja Brasiliassa. Kokonaisvalmistusmäärä oli 46 808 kappaletta. Työpainoltaan noin 8-tonnisen koneen nelosmoottori D330 kehittää 65 hv, suurin vääntömomentti 34 kpm irtoaa 1 200 kierroksella. (Jämsä)
Nelospillari on vuodesta 1939 lähtien ennättänyt muuttua moneen otteeseen, tätä Caterpillar D4D -mallia tehtiin vuosina 1963–78 USA:ssa, Australiassa, Ranskassa, Skotlannissa, Japanissa ja Brasiliassa. Kokonaisvalmistusmäärä oli 46 808 kappaletta. Työpainoltaan noin 8-tonnisen koneen nelosmoottori D330 kehittää 65 hv, suurin vääntömomentti 34 kpm irtoaa 1 200 kierroksella. (Jämsä)
Englantilainen Roadless Traction Ltd. varusteli 50-luvun lopulta lähtien tuhansia Fordson-traktoreita vetävillä etuakseleilla, vuodesta 1965 lähtien toiminta jatkui uusilla 5000-Fordeilla. Akselit olivat edelleen samoja kuin Sota-Kempsuissa. Rakenteeltaan se oli jo hyvin vanhanaikainen, mutta kovin paljon parempiakaan vaihtoehtoja ei ollut tarjolla. Osaavalla kuskilla akselit kestivät Fordinkin alla, mutta 6-sylinteristen mallien tasauspyörästöjä piti vahvistaa. (Oulainen)
Englantilainen Roadless Traction Ltd. varusteli 50-luvun lopulta lähtien tuhansia Fordson-traktoreita vetävillä etuakseleilla, vuodesta 1965 lähtien toiminta jatkui uusilla 5000-Fordeilla. Akselit olivat edelleen samoja kuin Sota-Kempsuissa. Rakenteeltaan se oli jo hyvin vanhanaikainen, mutta kovin paljon parempiakaan vaihtoehtoja ei ollut tarjolla. Osaavalla kuskilla akselit kestivät Fordinkin alla, mutta 6-sylinteristen mallien tasauspyörästöjä piti vahvistaa. (Oulainen)
Fergun kasausryhmä odottaa edelleen haastajaa ja jos sellainen löytyy, niin mittelön voittanut tiimi tullaan palkitsemaan muullakin kuin raikuvilla suosionosoituksilla.
Fergun kasausryhmä odottaa edelleen haastajaa ja jos sellainen löytyy, niin mittelön voittanut tiimi tullaan palkitsemaan muullakin kuin raikuvilla suosionosoituksilla.
Ferguson ennätystiimi Jukka Mattila, Juho Haapakorpi, Lauri Hietanen ja Arto Haapakorpi näyttivät Farmari-näyttelyssä ja Rauta & Petroolissa kuinka sypäkästi pitkin lavaa levällään olevasta Fergusta saadaan koottua toimiva traktori. Viimevuotisesta ennätysajasta on tultu roimasti alaspäin, nyt Fergu käynnistyi 8 minuutin ja 37 sekunnin kuluttua aloituksesta. On selvää, että paljoa pienempiä aikoja ei päästä enää kellottamaan. Irlantilaiset ovat kasanneet Ferguja vuosien ajan, eikä sielläkään ole päästy alle 7 minuuttiin.
Ferguson ennätystiimi Jukka Mattila, Juho Haapakorpi, Lauri Hietanen ja Arto Haapakorpi näyttivät Farmari-näyttelyssä ja Rauta & Petroolissa kuinka sypäkästi pitkin lavaa levällään olevasta Fergusta saadaan koottua toimiva traktori. Viimevuotisesta ennätysajasta on tultu roimasti alaspäin, nyt Fergu käynnistyi 8 minuutin ja 37 sekunnin kuluttua aloituksesta. On selvää, että paljoa pienempiä aikoja ei päästä enää kellottamaan. Irlantilaiset ovat kasanneet Ferguja vuosien ajan, eikä sielläkään ole päästy alle 7 minuuttiin.
Nestevetoinen yleistyökone Formula on kierrätystä parhaimmillaan. Vuonna 1988 valmistuneessa laitteessa on Kubotan 0,6-litrainen diesel, mekaaniset voimansiirto-osat ovat 100A-Datsunista, vetävä etu- ja taka-akseli, sekä hallintalaitteet Corollasta. Orbitroli sylintereineen on Valmetista, istuin Massey-Ferguson-puimurista, lisäksi on pisteosia Vanajasta, Scaniasta ja Hiabista. Hydraulipumput, venttiilipöydät ja nestemoottorit on hankittu uusina. Lokasuojat ja konepelti on väännetty liikennemerkeistä. (Isokyrö)
Nestevetoinen yleistyökone Formula on kierrätystä parhaimmillaan. Vuonna 1988 valmistuneessa laitteessa on Kubotan 0,6-litrainen diesel, mekaaniset voimansiirto-osat ovat 100A-Datsunista, vetävä etu- ja taka-akseli, sekä hallintalaitteet Corollasta. Orbitroli sylintereineen on Valmetista, istuin Massey-Ferguson-puimurista, lisäksi on pisteosia Vanajasta, Scaniasta ja Hiabista. Hydraulipumput, venttiilipöydät ja nestemoottorit on hankittu uusina. Lokasuojat ja konepelti on väännetty liikennemerkeistä. (Isokyrö)
Formulan työkonevalikoimaan kuuluvat muun muassa tukkeutumaton lumilinko, trukkipiikit ja vaakatasoleikkuri.
Formulan työkonevalikoimaan kuuluvat muun muassa tukkeutumaton lumilinko, trukkipiikit ja vaakatasoleikkuri.
Raippaluotoon kuuluvalla Paniken saarella asunut John Rönn teki 1960-luvun alussa erikoisajoneuvon, jolle on myöhemmin annettu nimi Månlandare (kuukulkija). 8-hevosvoimaisen Bernard-moottorin jatkona on Ford Prefectin ja Pobedan vaihteistot, joilla saadaan 9 nopeutta välillä valtavan hidas ja valtavan nopea. Telin takimmainen pyöräpari on vetävä, akseli on niin ikään Pobedasta. Talviajossa etupyörien tilalle vaihdetaan sukset. Månlander on tehty oikeaan tarpeeseen aikana, jolloin moottorikelkkoja ja mönkijöitä ei ollut saatavilla. (Maalahti)
Raippaluotoon kuuluvalla Paniken saarella asunut John Rönn teki 1960-luvun alussa erikoisajoneuvon, jolle on myöhemmin annettu nimi Månlandare (kuukulkija). 8-hevosvoimaisen Bernard-moottorin jatkona on Ford Prefectin ja Pobedan vaihteistot, joilla saadaan 9 nopeutta välillä valtavan hidas ja valtavan nopea. Telin takimmainen pyöräpari on vetävä, akseli on niin ikään Pobedasta. Talviajossa etupyörien tilalle vaihdetaan sukset. Månlander on tehty oikeaan tarpeeseen aikana, jolloin moottorikelkkoja ja mönkijöitä ei ollut saatavilla. (Maalahti)
Ustrac 10A kehitettiin alun perin 1940-luvulla US-Armyn laskuvarjojoukkojen työvälineeksi, jolla kunnostettiin vallattuja lentokenttiä ja raivattiin tietä viidakkoon. Alkuperäinen merkki oli Clark Airbone. Meillä 1,5-tonnista ja 20-hv:n Ustracia yritettiin hyödyntää metsän laikutuksessa. Tämä pohjoisesta löytynyt yksilö on ilmeisesti osallistunut samaiseen heikosti onnistuneeseen testiin. (Laukaa)
Ustrac 10A kehitettiin alun perin 1940-luvulla US-Armyn laskuvarjojoukkojen työvälineeksi, jolla kunnostettiin vallattuja lentokenttiä ja raivattiin tietä viidakkoon. Alkuperäinen merkki oli Clark Airbone. Meillä 1,5-tonnista ja 20-hv:n Ustracia yritettiin hyödyntää metsän laikutuksessa. Tämä pohjoisesta löytynyt yksilö on ilmeisesti osallistunut samaiseen heikosti onnistuneeseen testiin. (Laukaa)
Itävaltalainen Steyr oli päälle 60 vuotta sitten Suomen eniten myyty keskieurooppalainen traktori. Työväline Oy toi vuosina 1950–57 yhteensä 725 Steyriä. Ensimmäisiä malleja olivat 2-sylinterinen (26 hv) Steyr 180 ja korkeapyöräinen 1-sylinterinen 80A (15 hv). Kotimaassaan Steyrit myytiin vihreinä, useimmissa vientimaissa punaisina. Steyrin maahantuonti päättyi vuoteen 1960 mennessä. (Isokyrö)
Itävaltalainen Steyr oli päälle 60 vuotta sitten Suomen eniten myyty keskieurooppalainen traktori. Työväline Oy toi vuosina 1950–57 yhteensä 725 Steyriä. Ensimmäisiä malleja olivat 2-sylinterinen (26 hv) Steyr 180 ja korkeapyöräinen 1-sylinterinen 80A (15 hv). Kotimaassaan Steyrit myytiin vihreinä, useimmissa vientimaissa punaisina. Steyrin maahantuonti päättyi vuoteen 1960 mennessä. (Isokyrö)
Saksalainen MAN pystyi ensimmäisenä tarjoamaan toimivan ja kompaktin nelivetotraktorin. 2-sylinterinen 18 hv:n B18A ja 50-hevosvoimainen 4-sylinterinen 4S1 ovat 50-luvun loppupuolelta. Täysin tankein koneiden paino on 1 520 kg ja 3 260 kg. Näiden mallien tullessa markkinoille Suomen tuonneissa oli muutaman vuoden katkos, mutta 1960 OTK otti hoitoonsa maahantuonnin. (Maalahti ja Oulainen)
Saksalainen MAN pystyi ensimmäisenä tarjoamaan toimivan ja kompaktin nelivetotraktorin. 2-sylinterinen 18 hv:n B18A ja 50-hevosvoimainen 4-sylinterinen 4S1 ovat 50-luvun loppupuolelta. Täysin tankein koneiden paino on 1 520 kg ja 3 260 kg. Näiden mallien tullessa markkinoille Suomen tuonneissa oli muutaman vuoden katkos, mutta 1960 OTK otti hoitoonsa maahantuonnin. (Maalahti ja Oulainen)
Deutzin ensimmäiset 6-sylinteriset tulivat vuonna 1964 ja seuraavina vuosina mallit vaihtuivat vuosittain. Ensimmäinen versio oli Deutz D80, seuraava D8005 ja viimeinen ennen pitkäaikaisempaa päivitystä vuoden 1967 puolivälissä esitelty D9005. Moottorina oli F6L812, tilavuudeltaan 5 100 cm³, uusimmassa Deutzissa suorasuihkutteisena. Kuvan 8005 on 87-hevosvoimainen ja 3 750-kiloinen,  25 000 markan hinta oli vuoden 1966 kolmanneksi korkein. (Oulainen)
Deutzin ensimmäiset 6-sylinteriset tulivat vuonna 1964 ja seuraavina vuosina mallit vaihtuivat vuosittain. Ensimmäinen versio oli Deutz D80, seuraava D8005 ja viimeinen ennen pitkäaikaisempaa päivitystä vuoden 1967 puolivälissä esitelty D9005. Moottorina oli F6L812, tilavuudeltaan 5 100 cm³, uusimmassa Deutzissa suorasuihkutteisena. Kuvan 8005 on 87-hevosvoimainen ja 3 750-kiloinen, 25 000 markan hinta oli vuoden 1966 kolmanneksi korkein. (Oulainen)
Lanz Bulldog oli 1930-luvulla pätevä traktori, mutta sotien jälkeen eivät 1-sylinteriset matalakierroksiset traktorit kiinnostaneet edes saksalaisia. Mallistoa modernisoitiin nostolaitteilla ja sähköstarteilla, mutta ilman John Deeren kanssa tehtyä fuusiota ja 1960 tapahtunutta mallien vaihtumista Mannheimin tehtaalle olisi pitänyt keksiä muuta käyttöä. Tämä Lanz on 1950-luvun puolivälin mallistosta, moottori on 3,7-litrainen ja 2-tahtinen, tehoa päälle 30 ja painoa noin 2 300 kg. (Maalahti)
Lanz Bulldog oli 1930-luvulla pätevä traktori, mutta sotien jälkeen eivät 1-sylinteriset matalakierroksiset traktorit kiinnostaneet edes saksalaisia. Mallistoa modernisoitiin nostolaitteilla ja sähköstarteilla, mutta ilman John Deeren kanssa tehtyä fuusiota ja 1960 tapahtunutta mallien vaihtumista Mannheimin tehtaalle olisi pitänyt keksiä muuta käyttöä. Tämä Lanz on 1950-luvun puolivälin mallistosta, moottori on 3,7-litrainen ja 2-tahtinen, tehoa päälle 30 ja painoa noin 2 300 kg. (Maalahti)
Hanomag oli 1950-luvun puolivälissä eniten myyty saksalaismerkki, mutta säännöstelyn loputtua kysyntä romahti. Asiaa ei korjannut edes edustuksen vaihtuminen Nikolajeffilta Laborille, jatkossa menekkiä oli muutama traktori vuodessa. 38-hevosvoimainen Brillant R442 kuuluu toiseksi viimeiseen Suomessa myytyyn mallistoon. (Isokyrö)
Hanomag oli 1950-luvun puolivälissä eniten myyty saksalaismerkki, mutta säännöstelyn loputtua kysyntä romahti. Asiaa ei korjannut edes edustuksen vaihtuminen Nikolajeffilta Laborille, jatkossa menekkiä oli muutama traktori vuodessa. 38-hevosvoimainen Brillant R442 kuuluu toiseksi viimeiseen Suomessa myytyyn mallistoon. (Isokyrö)
Porsche Super oli Hankkijan ja myöhemmin OTK:n myymistä Porsche-malleista suosituin. Viimeisenä Hankkija-vuotena 1961 Suomen Porsche-kanta oli 3 762 traktoria, millä lukemalla se oli Internationaliakin yleisempi merkki, sijaluku oli 7. Moottori on ilmajäähdytetty kolmonen, teholtaan 42 hv, massaa ilman  lisäpainoja  1 700 kg. Tasauspyörästönlukko kuului vakiovarusteisiin, samoin turbiinikytkin. (Jämsä)
Porsche Super oli Hankkijan ja myöhemmin OTK:n myymistä Porsche-malleista suosituin. Viimeisenä Hankkija-vuotena 1961 Suomen Porsche-kanta oli 3 762 traktoria, millä lukemalla se oli Internationaliakin yleisempi merkki, sijaluku oli 7. Moottori on ilmajäähdytetty kolmonen, teholtaan 42 hv, massaa ilman lisäpainoja 1 700 kg. Tasauspyörästönlukko kuului vakiovarusteisiin, samoin turbiinikytkin. (Jämsä)
Saksalaiset traktorit tulivat suurella valikoimalla 1950-luvun alussa, mutta niihin penseästi suhtautuneen Lisenssiviraston takia määrät jäivät vähäisiksi. Taustalla oleva uudempi Porsche Standard Star oli arvostettu traktori, mutta Normag-traktoreista eivät tuon ajan traktorimiehet muista mitään hyvää sanottavaa. Molemmat merkit kuuluivat vuosikymmenen lopulla Mannesmann-yhtymään, joka lopetti Normagin valmistuksen v.1958, Porschen vuoro tuli 6 vuotta myöhemmin. (Oulainen)
Saksalaiset traktorit tulivat suurella valikoimalla 1950-luvun alussa, mutta niihin penseästi suhtautuneen Lisenssiviraston takia määrät jäivät vähäisiksi. Taustalla oleva uudempi Porsche Standard Star oli arvostettu traktori, mutta Normag-traktoreista eivät tuon ajan traktorimiehet muista mitään hyvää sanottavaa. Molemmat merkit kuuluivat vuosikymmenen lopulla Mannesmann-yhtymään, joka lopetti Normagin valmistuksen v.1958, Porschen vuoro tuli 6 vuotta myöhemmin. (Oulainen)
Työväline Oy alkoi ensimmäisenä traktoriliikkeenä panostaa voimallisesti nelivetojen markkinointiin. 1970-luvun maatalousnäyttelyissä saatiin seurata, kuinka Fiat nousi syvästä montusta tai kuinka sen etupyörät kiipesivät korkeiden tolppien päälle. Maatalouskäyttöön tuolloin ostetuista Fiat-nelikoista suosituin oli 640DT³. Teholtaan 64-hevosvoimainen 640DT³ painoi noin 2 900 kg. Kuvan traktorissa on Terä-ohjaamo, joka korvattiin viimeisissä malleissa ruotsalaisella Fernmolla. (Maalahti)
Työväline Oy alkoi ensimmäisenä traktoriliikkeenä panostaa voimallisesti nelivetojen markkinointiin. 1970-luvun maatalousnäyttelyissä saatiin seurata, kuinka Fiat nousi syvästä montusta tai kuinka sen etupyörät kiipesivät korkeiden tolppien päälle. Maatalouskäyttöön tuolloin ostetuista Fiat-nelikoista suosituin oli 640DT³. Teholtaan 64-hevosvoimainen 640DT³ painoi noin 2 900 kg. Kuvan traktorissa on Terä-ohjaamo, joka korvattiin viimeisissä malleissa ruotsalaisella Fernmolla. (Maalahti)
Fiat palasi Suomen traktorimarkkinoille 1950-luvulla, reilun 30 vuoden tauon jälkeen. Maatalousmalleja olivat 25R-pyörätraktori ja sen telaketjuversio 25CD, tuontimäärät olivat 137 ja ehkä 20 kappaletta. Varusteissa ei ollut alustaa ja ohjausjärjestelmää lukuun ottamatta minkäänlaista eroa, mutta hinnat olivat eri tasolla. Fiat 25R maksoi 50-luvun puolivälissä 470 000 mk, Fiat 25CD puolestaan 805 000 mk. Moottori on 25 hv:n 4-sylinterinen etukammiodiesel, vaihteita 4 eteen ja pakki, pyörämalli painaa 1 665 kg, telakone on parisataa kiloa raskaampi. (Seinäjoki ja Oulainen)
Fiat palasi Suomen traktorimarkkinoille 1950-luvulla, reilun 30 vuoden tauon jälkeen. Maatalousmalleja olivat 25R-pyörätraktori ja sen telaketjuversio 25CD, tuontimäärät olivat 137 ja ehkä 20 kappaletta. Varusteissa ei ollut alustaa ja ohjausjärjestelmää lukuun ottamatta minkäänlaista eroa, mutta hinnat olivat eri tasolla. Fiat 25R maksoi 50-luvun puolivälissä 470 000 mk, Fiat 25CD puolestaan 805 000 mk. Moottori on 25 hv:n 4-sylinterinen etukammiodiesel, vaihteita 4 eteen ja pakki, pyörämalli painaa 1 665 kg, telakone on parisataa kiloa raskaampi. (Seinäjoki ja Oulainen)
Suomi sai kunnian olla 700-Fordien julkistamispaikkana, maailmanensi-ilta pidettiin Espoon Dipolissa 24.8.1976. Ford 6700 ja 7700 olivat luksusvaihtoehtoja 6600- ja 7600-malleille, mutta isoista 6-sylinterisistä Fordeista 8700 ja 9700 ei ollut saatavana ”karvahattuversioita”. Hieman kalliimpia 700-sarjan Fordeja myytiin huomattavasti vastaavia 600-sarjalaisia vähemmän. (Riihimäki)
Suomi sai kunnian olla 700-Fordien julkistamispaikkana, maailmanensi-ilta pidettiin Espoon Dipolissa 24.8.1976. Ford 6700 ja 7700 olivat luksusvaihtoehtoja 6600- ja 7600-malleille, mutta isoista 6-sylinterisistä Fordeista 8700 ja 9700 ei ollut saatavana ”karvahattuversioita”. Hieman kalliimpia 700-sarjan Fordeja myytiin huomattavasti vastaavia 600-sarjalaisia vähemmän. (Riihimäki)
Tonni-Fordit korvattiin vuoden 1975 lopulla 600-sarjan traktoreilla. Uudessa mallistossa Ford 5000 oli jaettu malleiksi 5600 ja 6600, eroa oli 3,8- ja 4,2-litraisissa moottoreissa, tehoiltaan 67 ja 77 hv. Vientimalleihin asennettiin puolen vuoden ajan kuvan Hara-ohjaamot, jonka jälkeen ne korvattiin Fordin omilla Q-ohjaamoilla. (Oulainen)
Tonni-Fordit korvattiin vuoden 1975 lopulla 600-sarjan traktoreilla. Uudessa mallistossa Ford 5000 oli jaettu malleiksi 5600 ja 6600, eroa oli 3,8- ja 4,2-litraisissa moottoreissa, tehoiltaan 67 ja 77 hv. Vientimalleihin asennettiin puolen vuoden ajan kuvan Hara-ohjaamot, jonka jälkeen ne korvattiin Fordin omilla Q-ohjaamoilla. (Oulainen)
Haminalainen Orasvuon Konepaja teki ison määrän Fordson- ja Ford-pohjaisia trukkeja, mutta 6-sylinteriseksi muunneltu Ford 5000 OK6 oli harvinaisempi tuote, niitä tehtiin vuodesta 1967 lähtien 12 kappaletta. Yllättävän moni OK6 on säilynyt, ehkä suurin osa. Fordin 113-hevosvoimainen 2704E-teillisuusmoottori saatiin sovitettua kytkinkoppaan välilaipalla, rakenteesta saatiin itsekantava teräslevyistä hitsatulla öljypohjalla. Traktorin alle pultattiin vankat painolevyt, ohjaamo kuului valinnaisvarusteisiin. (Riihimäki)
Haminalainen Orasvuon Konepaja teki ison määrän Fordson- ja Ford-pohjaisia trukkeja, mutta 6-sylinteriseksi muunneltu Ford 5000 OK6 oli harvinaisempi tuote, niitä tehtiin vuodesta 1967 lähtien 12 kappaletta. Yllättävän moni OK6 on säilynyt, ehkä suurin osa. Fordin 113-hevosvoimainen 2704E-teillisuusmoottori saatiin sovitettua kytkinkoppaan välilaipalla, rakenteesta saatiin itsekantava teräslevyistä hitsatulla öljypohjalla. Traktorin alle pultattiin vankat painolevyt, ohjaamo kuului valinnaisvarusteisiin. (Riihimäki)
Kun taaempana olevan Ford 8N:n valmistus jouduttiin patenttikäräjien takia lopettamaan, esiteltiin vuonna 1953 Ford NAA Juhlamalli Fordin 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Siinä ei väriä ja voimansiirron rakennetta lukuun ottamatta ollut juuri mitään entistä. Red Tiger (punainen tiikeri) -kaasutinmoottorissa oli 31 hv, tilavuutta 2,2 litraa. Vaihteisto oli entiseen tapaan 4-numeroinen. (Seinäjoki)
Kun taaempana olevan Ford 8N:n valmistus jouduttiin patenttikäräjien takia lopettamaan, esiteltiin vuonna 1953 Ford NAA Juhlamalli Fordin 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Siinä ei väriä ja voimansiirron rakennetta lukuun ottamatta ollut juuri mitään entistä. Red Tiger (punainen tiikeri) -kaasutinmoottorissa oli 31 hv, tilavuutta 2,2 litraa. Vaihteisto oli entiseen tapaan 4-numeroinen. (Seinäjoki)
Fordson Major on 1950-luvun alussa tehtaalta lähtiessään ollut juuri tämän näköinen. Alapakoputki, valuvanteiset etupyörät Firestonen renkailla, maskissa sininen verkkoritilä ja pelti-istuin. Tuontisäännöstelyn takia Majoreiden vuosimyynnit pysyivät 50-luvun puolivälin tuntumassa alle 3 000:ssa traktorissa, menekkiä olisi ollut moninkertaisesti. (Isokyrö)
Fordson Major on 1950-luvun alussa tehtaalta lähtiessään ollut juuri tämän näköinen. Alapakoputki, valuvanteiset etupyörät Firestonen renkailla, maskissa sininen verkkoritilä ja pelti-istuin. Tuontisäännöstelyn takia Majoreiden vuosimyynnit pysyivät 50-luvun puolivälin tuntumassa alle 3 000:ssa traktorissa, menekkiä olisi ollut moninkertaisesti. (Isokyrö)
Äkkiä vilkaistuna tässä traktorissa ei näyttäisi olevan muuta outoa kuin normaalia leveämmät takarenkaat, mutta tarkempi syynäys paljastaa sen erittäin taitavasti tehdyksi hybridimalliksi, josta löytyy monen David Brownin osia vuodesta 1962 lähtien. 6-sylinterinen moottori on David Brown 1690:stä. Melthamin tehdas ei olisi pystynyt tekemään yhtään siistimpää konetta. (Seinäjoki)
Äkkiä vilkaistuna tässä traktorissa ei näyttäisi olevan muuta outoa kuin normaalia leveämmät takarenkaat, mutta tarkempi syynäys paljastaa sen erittäin taitavasti tehdyksi hybridimalliksi, josta löytyy monen David Brownin osia vuodesta 1962 lähtien. 6-sylinterinen moottori on David Brown 1690:stä. Melthamin tehdas ei olisi pystynyt tekemään yhtään siistimpää konetta. (Seinäjoki)
Vuosina 1961–65 tehty David Brown 990 kuului viimeisiin punaisiin malleihin. Siinä on 3045-kuutioinen 54 hv:n nelosmoottori, vaihteita 6+2R (AS-mallissa 12+4R ja kaksoiskytkin), nostolaitteen teho  1 500 kg. Harvinaisempana varusteena Taavettiin oli saatavissa pakokaasujarru. 990-mallia tehtiin kaikkiaan 40 600 kappaletta, maahantuojana toimi Veho. (Seinäjoki)
Vuosina 1961–65 tehty David Brown 990 kuului viimeisiin punaisiin malleihin. Siinä on 3045-kuutioinen 54 hv:n nelosmoottori, vaihteita 6+2R (AS-mallissa 12+4R ja kaksoiskytkin), nostolaitteen teho 1 500 kg. Harvinaisempana varusteena Taavettiin oli saatavissa pakokaasujarru. 990-mallia tehtiin kaikkiaan 40 600 kappaletta, maahantuojana toimi Veho. (Seinäjoki)
David Brown 900 oli ensimmäinen brittitraktori, jossa oli CAV:n jakajapumppu, mistä seurasi ongelmia, koska valmistaja ei ollut testannut pumppuaan tarpeeksi. Lopulta moottorit lakkasivat nikottelemasta, mutta David Brownille asiasta koitui paljon ylimääräistä vaivaa. Toinen merkittävä uutuus oli muotoilu. Seuraavana vuotena valinnaisvarusteisiin lisättiin kaksoiskytkin. David Brown 950 tuli 900:n tilalle jo vuonna 1958. (Oulainen)
David Brown 900 oli ensimmäinen brittitraktori, jossa oli CAV:n jakajapumppu, mistä seurasi ongelmia, koska valmistaja ei ollut testannut pumppuaan tarpeeksi. Lopulta moottorit lakkasivat nikottelemasta, mutta David Brownille asiasta koitui paljon ylimääräistä vaivaa. Toinen merkittävä uutuus oli muotoilu. Seuraavana vuotena valinnaisvarusteisiin lisättiin kaksoiskytkin. David Brown 950 tuli 900:n tilalle jo vuonna 1958. (Oulainen)
David Brown oli 1940-luvun lopulla kehityksen kärjessä: harvemmassa traktorissa oli tuolloin suorasuihkutusdiesel, kertojavaihteisto, 2-nopeuksinen voimanotto, eikä hydraulinen nostolaitekaan ollut vielä päivänselvä varuste. SMK aloitti Taavetin maahantuonnin (305 kpl) vuonna 1949, tämä samaa vuosimallia oleva diesel-Cropmaster lienee tuotu seuraavana vuotena, jolloin tänne tuli 14 dieseliä ja 229 petroolimallia. (Seinäjoki)
David Brown oli 1940-luvun lopulla kehityksen kärjessä: harvemmassa traktorissa oli tuolloin suorasuihkutusdiesel, kertojavaihteisto, 2-nopeuksinen voimanotto, eikä hydraulinen nostolaitekaan ollut vielä päivänselvä varuste. SMK aloitti Taavetin maahantuonnin (305 kpl) vuonna 1949, tämä samaa vuosimallia oleva diesel-Cropmaster lienee tuotu seuraavana vuotena, jolloin tänne tuli 14 dieseliä ja 229 petroolimallia. (Seinäjoki)
John Deere-Lanz 500 kuului ensimmäiseen länsisaksalaiseen mallistoon ja oli pilata merkin maineen. Bensamoottorista huokeasti muunnellussa 36 hv:n dieselissä alkoivat nesteet ja öljyt sekoittua parin tuhannen tunnin jälkeen, moottori käynnistyi huonosti, eikä vetänyt kovin terhakasti. Voimansiirrossa ja muissa toiminnoissa ei ollut vikaa. Vuonna 1964 500-malli vaihtui 3-sylinteriseen 510-malliin ja Deere sai kunniansa takaisin. (Laukaa)
John Deere-Lanz 500 kuului ensimmäiseen länsisaksalaiseen mallistoon ja oli pilata merkin maineen. Bensamoottorista huokeasti muunnellussa 36 hv:n dieselissä alkoivat nesteet ja öljyt sekoittua parin tuhannen tunnin jälkeen, moottori käynnistyi huonosti, eikä vetänyt kovin terhakasti. Voimansiirrossa ja muissa toiminnoissa ei ollut vikaa. Vuonna 1964 500-malli vaihtui 3-sylinteriseen 510-malliin ja Deere sai kunniansa takaisin. (Laukaa)
John Deere 5010 oli aikansa kummajainen – monet pitivät 70 hv:n tehoista ja yli 2,5-tonnista traktoria vielä 1960-luvun puolivälissä liian suurena, 130-hevosvoimainen ja 7 530-kiloinen 5010 kuului sarjaan järjettömän kokoiset jättiläiset. Deeren 46 500 markan hinnalla sai kevyesti neljä 5000-Fordia, 165-MF:ää tai 10/60-Nuffieldia ja rahaa olisi vielä jäänyt halvan henkilöauton verran. 62-senttiset 24,5 x 32 -takarenkaat olivat markkinoiden leveimmät. (Riihimäki)
John Deere 5010 oli aikansa kummajainen – monet pitivät 70 hv:n tehoista ja yli 2,5-tonnista traktoria vielä 1960-luvun puolivälissä liian suurena, 130-hevosvoimainen ja 7 530-kiloinen 5010 kuului sarjaan järjettömän kokoiset jättiläiset. Deeren 46 500 markan hinnalla sai kevyesti neljä 5000-Fordia, 165-MF:ää tai 10/60-Nuffieldia ja rahaa olisi vielä jäänyt halvan henkilöauton verran. 62-senttiset 24,5 x 32 -takarenkaat olivat markkinoiden leveimmät. (Riihimäki)
John Deere pani ennen sotia mallistonsa uuteen kuosiin, mutta meille eivät uudistuneet Deeret ennättäneet. Sota-ajan päättyminen ei tuonut asiaan korjausta, suosituinta A-mallia tehtiin vuosina 1947–52 yhteensä 119 385 kappaletta, mutta meille niistä tuli vain 2 traktoria. Kaasutinmoottori oli Deere-tyyliin makaava 2-sylinterinen, teholtaan 30 hv. Vaihteita on 6, painoa 2 280 kg. (Maalahti)
John Deere pani ennen sotia mallistonsa uuteen kuosiin, mutta meille eivät uudistuneet Deeret ennättäneet. Sota-ajan päättyminen ei tuonut asiaan korjausta, suosituinta A-mallia tehtiin vuosina 1947–52 yhteensä 119 385 kappaletta, mutta meille niistä tuli vain 2 traktoria. Kaasutinmoottori oli Deere-tyyliin makaava 2-sylinterinen, teholtaan 30 hv. Vaihteita on 6, painoa 2 280 kg. (Maalahti)
Isot saksalaiset Internationalit tulivat saataville 1970-luvun alussa, meillä oli alussa ainoana mallina 1046, jonka 5,86-litraisesta moottorista saatiin 110 hv. Nyt saksalainen IH oli hinnaltaan kilpailukykyinen, eräässä vaiheessa jopa teholuokkansa halvin. Myöhemmin saataville tuli myös neliveto. Takavetoinen IH 1046 painaa 4 200 kiloa, nostolaitteen teho on tuolloin riittäväksi katsottu 3 tonnia. (Maalahti)
Isot saksalaiset Internationalit tulivat saataville 1970-luvun alussa, meillä oli alussa ainoana mallina 1046, jonka 5,86-litraisesta moottorista saatiin 110 hv. Nyt saksalainen IH oli hinnaltaan kilpailukykyinen, eräässä vaiheessa jopa teholuokkansa halvin. Myöhemmin saataville tuli myös neliveto. Takavetoinen IH 1046 painaa 4 200 kiloa, nostolaitteen teho on tuolloin riittäväksi katsottu 3 tonnia. (Maalahti)
Saksalaiset 50-luvun Internationalit olivat meillä vähemmistönä, syynä pienempiin määriin oli korkea hinta. Vuosina 1953–56 IH:n Neussin tehtaalla tehty Farmall DGD4 pohjautui aiempaan malliin DF25, joka puolestaan oli jalostettu 1930-luvun Farmall F-12G:stä. DGD4:n etukammiodiesel oli niin onnistunut, että se otettiin esikuvaksi brittimalliin B-250. DGD4:n tuonti jäi 11 traktoriin, aiempaa DF:ää tuotiin 55 kappaletta. (Maalahti)
Saksalaiset 50-luvun Internationalit olivat meillä vähemmistönä, syynä pienempiin määriin oli korkea hinta. Vuosina 1953–56 IH:n Neussin tehtaalla tehty Farmall DGD4 pohjautui aiempaan malliin DF25, joka puolestaan oli jalostettu 1930-luvun Farmall F-12G:stä. DGD4:n etukammiodiesel oli niin onnistunut, että se otettiin esikuvaksi brittimalliin B-250. DGD4:n tuonti jäi 11 traktoriin, aiempaa DF:ää tuotiin 55 kappaletta. (Maalahti)
C-malli lisättiin Farmall-sarjaan vuonna 1948, moottori oli sama kuin A-mallissa, mutta tehot oli nostettu lukemaan 21 hv. Kolme vuotta myöhemmin se korotettiin Super C:ksi, johon oli 3 milliä suuremmalla porauksella saatu 3 lisähevosvoimaa. Chicagon tehtaiden ohella sitä tehtiin myös Ranskassa, jolloin merkkinä oli Farmall FC ja Super FC. Kaikki Suomeen tuodut C-mallit olivat ranskalaisia, kokonaismäärä oli 193 kappaletta. (Seinäjoki)
C-malli lisättiin Farmall-sarjaan vuonna 1948, moottori oli sama kuin A-mallissa, mutta tehot oli nostettu lukemaan 21 hv. Kolme vuotta myöhemmin se korotettiin Super C:ksi, johon oli 3 milliä suuremmalla porauksella saatu 3 lisähevosvoimaa. Chicagon tehtaiden ohella sitä tehtiin myös Ranskassa, jolloin merkkinä oli Farmall FC ja Super FC. Kaikki Suomeen tuodut C-mallit olivat ranskalaisia, kokonaismäärä oli 193 kappaletta. (Seinäjoki)
Juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä esitellyn Farmall- sarjan pienin jäsen oli offset-tyyppinen A. Meille sitä tuotiin välirauhan aikaan muutamia kappaleita ja vuosina 1946–49 yhteensä 21 traktoria. Vasemmassa laidassa olevan moottorin ja oikealle sijoitetun istuimen ansiosta kuljettajalla oli hyvä näköyhteys akselivälille kiinnitettyihin työkoneisiin. Moottori on 1,9-litrainen nelonen, teholtaan 16 hv. (Maalahti)
Juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä esitellyn Farmall- sarjan pienin jäsen oli offset-tyyppinen A. Meille sitä tuotiin välirauhan aikaan muutamia kappaleita ja vuosina 1946–49 yhteensä 21 traktoria. Vasemmassa laidassa olevan moottorin ja oikealle sijoitetun istuimen ansiosta kuljettajalla oli hyvä näköyhteys akselivälille kiinnitettyihin työkoneisiin. Moottori on 1,9-litrainen nelonen, teholtaan 16 hv. (Maalahti)
Tuontisäännöstelyvuosien suosikkitraktori Zetorin myynti aloitettiin Hankkijan toimesta vuonna 1952. Tuolloin tarjolla olivat matala Zetor 25 ja korkeapyöräinen, mutta hitaampi K-malli. Alussa värinä oli harmaanruskea punaisilla vanteilla. Kohta ensimmäisten tuontien jälkeen matalamman version tilalle tuli A-malli, jonka pellit ja runko olivat tummanvihreitä ja vanteet keltaiset. Vuoteen 1957 mennessä Zetoria tuotiin  7 985 kappaletta, millä lukemalla se oli aikansa yleisin dieseltraktori. Upeasti entisöity ruskea Zetor 25 ja hienossa alkuperäiskunnossa oleva 25 A on ikuistettu Seinäjoella ja Lieksassa.
Tuontisäännöstelyvuosien suosikkitraktori Zetorin myynti aloitettiin Hankkijan toimesta vuonna 1952. Tuolloin tarjolla olivat matala Zetor 25 ja korkeapyöräinen, mutta hitaampi K-malli. Alussa värinä oli harmaanruskea punaisilla vanteilla. Kohta ensimmäisten tuontien jälkeen matalamman version tilalle tuli A-malli, jonka pellit ja runko olivat tummanvihreitä ja vanteet keltaiset. Vuoteen 1957 mennessä Zetoria tuotiin 7 985 kappaletta, millä lukemalla se oli aikansa yleisin dieseltraktori. Upeasti entisöity ruskea Zetor 25 ja hienossa alkuperäiskunnossa oleva 25 A on ikuistettu Seinäjoella ja Lieksassa.
Allis-Chalmers oli ainoa amerikkalainen valmistaja, joka innostui työkoneenkantajatraktoreista, mutta tuotanto jäi vajaaseen 30 000 traktoriin vuosina 1948–55. Päälle 600-kiloista G-mallia tehtiin USA:n lisäksi Ranskassa. 4-sylinterinen 1,03 litran Continental-moottori kehittää 11 hv, vaihteita 4 eteen ja pakki, huippunopeus 10 km/h. Suomeen tuotiin suunnilleen tusinan verran G-Alliksia. (Jämsä)
Allis-Chalmers oli ainoa amerikkalainen valmistaja, joka innostui työkoneenkantajatraktoreista, mutta tuotanto jäi vajaaseen 30 000 traktoriin vuosina 1948–55. Päälle 600-kiloista G-mallia tehtiin USA:n lisäksi Ranskassa. 4-sylinterinen 1,03 litran Continental-moottori kehittää 11 hv, vaihteita 4 eteen ja pakki, huippunopeus 10 km/h. Suomeen tuotiin suunnilleen tusinan verran G-Alliksia. (Jämsä)
Amerikkalainen Allis-Chalmers B oli ensimmäinen pienviljelystraktori, valmistus alkoi Milwaukeessa vuonna 1937 ja jatkui vuoteen 1958 asti. Suomeen ennätti ennen sotia tulla esittelykappaleet, lisää saatiin Välirauhan aikaan Petsamon kautta tulleissa traktorilähetyksissä. Keskon toimesta tuotiin 1950-luvun uudistettua mallia 644 kpl. Englantilaiset aloittivat B-Alliksen kokoamisen vuonna 1947, kokonaan omavaraiseksi tuotanto muuttui 3 vuotta myöhemmin. Heinäkuussa 1954 Englannin B-malli korvattiin tehokkaammalla D-270:llä, johon sai halutessaan Perkins P3  -dieselin. Vuoden 1940 B-Allis on kuvattu Maalahdella, D-270 P3 Riihimäellä.
Amerikkalainen Allis-Chalmers B oli ensimmäinen pienviljelystraktori, valmistus alkoi Milwaukeessa vuonna 1937 ja jatkui vuoteen 1958 asti. Suomeen ennätti ennen sotia tulla esittelykappaleet, lisää saatiin Välirauhan aikaan Petsamon kautta tulleissa traktorilähetyksissä. Keskon toimesta tuotiin 1950-luvun uudistettua mallia 644 kpl. Englantilaiset aloittivat B-Alliksen kokoamisen vuonna 1947, kokonaan omavaraiseksi tuotanto muuttui 3 vuotta myöhemmin. Heinäkuussa 1954 Englannin B-malli korvattiin tehokkaammalla D-270:llä, johon sai halutessaan Perkins P3  -dieselin. Vuoden 1940 B-Allis on kuvattu Maalahdella, D-270 P3 Riihimäellä.
Suorasuihkutteiset 85 hv:n 800-sarjan Belarukset tulivat saataville 1970-luvun lopulla. Varusteiden ja ominaisuuksiensa puolesta se oli huomattavasti 500-sarjaa parempi. Ensimmäisissä kermankeltaisissa malleissa oli vielä alkuperäinen tehostettu ohjaus, josta maahantuoja sittemmin muunteli oman sovellutuksensa, joka oli nopeassa ajossa arvaamaton. Lopulta Belarus pääsi jopa Karpon ohjelmaan. Seuraavassa mallissa oli jo kunnollinen hydro-ohjaus. (Oulainen)
Suorasuihkutteiset 85 hv:n 800-sarjan Belarukset tulivat saataville 1970-luvun lopulla. Varusteiden ja ominaisuuksiensa puolesta se oli huomattavasti 500-sarjaa parempi. Ensimmäisissä kermankeltaisissa malleissa oli vielä alkuperäinen tehostettu ohjaus, josta maahantuoja sittemmin muunteli oman sovellutuksensa, joka oli nopeassa ajossa arvaamaton. Lopulta Belarus pääsi jopa Karpon ohjelmaan. Seuraavassa mallissa oli jo kunnollinen hydro-ohjaus. (Oulainen)
Vuonna 1964 markkinoille tulleesta Belarus MTZ-50:stä tehtiin päivitettyjä versioita 1980-luvun puoliväliin asti. Tänne tilattiin etukammiodieseleitä vielä senkin jälkeen, kun niiden tekeminen oli lopetettu ja tehdas joutui kasaamaan niitä jäännösosista. Niinpä vuoden 1985 jälkeen myytyjen 505- ja 525-mallien moottoreissa saattoi olla ongelmia normaalia enemmän. (Oulainen)
Vuonna 1964 markkinoille tulleesta Belarus MTZ-50:stä tehtiin päivitettyjä versioita 1980-luvun puoliväliin asti. Tänne tilattiin etukammiodieseleitä vielä senkin jälkeen, kun niiden tekeminen oli lopetettu ja tehdas joutui kasaamaan niitä jäännösosista. Niinpä vuoden 1985 jälkeen myytyjen 505- ja 525-mallien moottoreissa saattoi olla ongelmia normaalia enemmän. (Oulainen)
Lipetskin traktoritehtaan Belarus MTZ-400 on alkuperäiseltä merkiltään LTZ. Nämä ilmajäähdytteiset 50 hv:n mallit olivat Minskissä tehtyjä nestejäähdytteisiä Belaruksia huonommassa maineessa. 1960-luvun lopulla pyöreät muodot vaihtuivat tällaisiksi läntisen kulmikkaiksi ja Suomeen tuodut traktorit varustettiin kotimaisilla ohjaamoilla. (Maalahti)
Lipetskin traktoritehtaan Belarus MTZ-400 on alkuperäiseltä merkiltään LTZ. Nämä ilmajäähdytteiset 50 hv:n mallit olivat Minskissä tehtyjä nestejäähdytteisiä Belaruksia huonommassa maineessa. 1960-luvun lopulla pyöreät muodot vaihtuivat tällaisiksi läntisen kulmikkaiksi ja Suomeen tuodut traktorit varustettiin kotimaisilla ohjaamoilla. (Maalahti)
HTZSŠ T-16M -kantotraktoria tehtiin vuosina 1967–95 kunnioitettavat 470 000 kappaletta. Harkovin kantajatraktoritehtaan (Harkovskij Zavod Traktorny Samohodnyh Šassi) tuottamassa koneessa on ilmajäähdytetty 2-sylinterinen takamoottori, teholtaan 20–25 hv. Painoa on 1 450–1 810 kg. Vuodesta 1956 lähtien traktoreita tuottanut tehdas tekee vieläkin työkoneenkantajia. Suomeen ei ole ollut virallista maahantuontia, kaikki täällä olevat koneet on tuotu yksityisesti. (Riihimäki)
HTZSŠ T-16M -kantotraktoria tehtiin vuosina 1967–95 kunnioitettavat 470 000 kappaletta. Harkovin kantajatraktoritehtaan (Harkovskij Zavod Traktorny Samohodnyh Šassi) tuottamassa koneessa on ilmajäähdytetty 2-sylinterinen takamoottori, teholtaan 20–25 hv. Painoa on 1 450–1 810 kg. Vuodesta 1956 lähtien traktoreita tuottanut tehdas tekee vieläkin työkoneenkantajia. Suomeen ei ole ollut virallista maahantuontia, kaikki täällä olevat koneet on tuotu yksityisesti. (Riihimäki)
Vladimirin tehtaan seuraava tuote oli VTZ-25, jota on tehty vuodesta 1973 lähtien yli 730 000 kappaletta ja tehdään kai vieläkin. Moottori oli edelleen 2-sylinterinen, mutta litran verran pienempi (2 077 cm³) ja ilmajäähdytteinen. Sitä myytiin myös merkillä Belarus 250. Meille sitä tarjottiin 1970-luvulla, mutta Konela-Belarus ei ottanut sitä tuontiohjelmaansa. Ruotsissa sitä myytiin, mutta ei isoja määriä. (Seinäjoki)
Vladimirin tehtaan seuraava tuote oli VTZ-25, jota on tehty vuodesta 1973 lähtien yli 730 000 kappaletta ja tehdään kai vieläkin. Moottori oli edelleen 2-sylinterinen, mutta litran verran pienempi (2 077 cm³) ja ilmajäähdytteinen. Sitä myytiin myös merkillä Belarus 250. Meille sitä tarjottiin 1970-luvulla, mutta Konela-Belarus ei ottanut sitä tuontiohjelmaansa. Ruotsissa sitä myytiin, mutta ei isoja määriä. (Seinäjoki)
Koko kesän harvinaisimpia traktoreita oli Vladimirets T28, tai Valto 28, millä nimellä sitä myytiin Suomessa 1950-luvun lopulla. Vuosina 1958–70 neuvostoliitolaisella Vladimirin traktoritehtaalla (Vladimirskij Traktornyj Zavod) tehdyssä vetäjässä on 2-sylinterinen 28 hv:n dieselmoottori, joka startataan bensalla. Kertojavaihteistossa on 6 nopeutta, 2-toiminen nostolaite saa ylös 1 700 kilon lastin. Sitä tehtiin yhteensä 250 000 kappaletta, joista Suomeen tuotiin 30. Vakolassa testattu kone oli koottu huolimattomasti tai vaihtoehtoisesti sitä oli sormeiltu koelaitoksen toimesta. Niinpä traktori todettiin sikäli heikoksi, että sille annettiin myyntikielto. (Riihimäki)
Koko kesän harvinaisimpia traktoreita oli Vladimirets T28, tai Valto 28, millä nimellä sitä myytiin Suomessa 1950-luvun lopulla. Vuosina 1958–70 neuvostoliitolaisella Vladimirin traktoritehtaalla (Vladimirskij Traktornyj Zavod) tehdyssä vetäjässä on 2-sylinterinen 28 hv:n dieselmoottori, joka startataan bensalla. Kertojavaihteistossa on 6 nopeutta, 2-toiminen nostolaite saa ylös 1 700 kilon lastin. Sitä tehtiin yhteensä 250 000 kappaletta, joista Suomeen tuotiin 30. Vakolassa testattu kone oli koottu huolimattomasti tai vaihtoehtoisesti sitä oli sormeiltu koelaitoksen toimesta. Niinpä traktori todettiin sikäli heikoksi, että sille annettiin myyntikielto. (Riihimäki)
Amerikkalainen Massey-Ferguson 1155 oli tehokkain Suomen myynnissä ollut maataloustraktori 1970-luvun puolivälissä. Tilavuudeltaan 8,85-litraisessa Perkins V8-moottorissa oli 155 hv, nostolaite sai ylös päälle 3-tonnisen lastin. Jätti-Massikka painoi hieman alle 6 000 kiloa. Aiemmin tämän kokoluokan traktoreihin piti tuottaa työkoneetkin Amerikasta, mutta nyt niitä löytyi jo lähempää. Hankkijan valikoimissa MF1155:n jälkeen sopivia laitteita olivat esimerkiksi 7-siipiset Hydrein-aurat ja 8,9-metrinen Wibergs Bastant -joustopiikkiäes. Menekkiä tällä traktorilla oli muutaman kappaleen verran. (Riihimäki)
Amerikkalainen Massey-Ferguson 1155 oli tehokkain Suomen myynnissä ollut maataloustraktori 1970-luvun puolivälissä. Tilavuudeltaan 8,85-litraisessa Perkins V8-moottorissa oli 155 hv, nostolaite sai ylös päälle 3-tonnisen lastin. Jätti-Massikka painoi hieman alle 6 000 kiloa. Aiemmin tämän kokoluokan traktoreihin piti tuottaa työkoneetkin Amerikasta, mutta nyt niitä löytyi jo lähempää. Hankkijan valikoimissa MF1155:n jälkeen sopivia laitteita olivat esimerkiksi 7-siipiset Hydrein-aurat ja 8,9-metrinen Wibergs Bastant -joustopiikkiäes. Menekkiä tällä traktorilla oli muutaman kappaleen verran. (Riihimäki)
Massey- Fergusonin 500-sarja tuli Hankkijan myyntiin 1977, mutta hieman myöhemmin MF165 otettiin takaisin valikoimiin eräänlaisena tarjousmallina. Suomessa siihen asennettiin Palmun ohjaamo, kuten oli tehty vuodesta 1973 lähtien. Se oli hiljainen, lämmin ja melko tilava, mutta ei yhtä toimiva kuin 500-sarjassa. (Oulainen)
Massey- Fergusonin 500-sarja tuli Hankkijan myyntiin 1977, mutta hieman myöhemmin MF165 otettiin takaisin valikoimiin eräänlaisena tarjousmallina. Suomessa siihen asennettiin Palmun ohjaamo, kuten oli tehty vuodesta 1973 lähtien. Se oli hiljainen, lämmin ja melko tilava, mutta ei yhtä toimiva kuin 500-sarjassa. (Oulainen)
Massey-Ferguson 175 oli alussa 100-sarjan tehokkain malli. Hydraulinen Multi-Power-pikavaihde oli vakiona, samoin ohjauksentehostaja. Perkins 4.236 -moottorissa oli 72 hv, nopeimmalla vaihteella päästiin 33,3 km/h. Enimmät 175-MF:t ostettiin isommille tiloille, mutta sitä käytettiin myös metsä- ja maansiirtotöihin. Vuonna 1966 TVH osti kerralla useita kymmeniä traktoreita, joihin asennettiin järeät Ukko-James-etukuormaajat. (Riihimäki)
Massey-Ferguson 175 oli alussa 100-sarjan tehokkain malli. Hydraulinen Multi-Power-pikavaihde oli vakiona, samoin ohjauksentehostaja. Perkins 4.236 -moottorissa oli 72 hv, nopeimmalla vaihteella päästiin 33,3 km/h. Enimmät 175-MF:t ostettiin isommille tiloille, mutta sitä käytettiin myös metsä- ja maansiirtotöihin. Vuonna 1966 TVH osti kerralla useita kymmeniä traktoreita, joihin asennettiin järeät Ukko-James-etukuormaajat. (Riihimäki)
Traktoreita alettiin 1950-luvun alussa soveltaa voimallisemmin talvisiin töihin. Kanadalaisen Bombardierin puoliteloilla ja etusuksilla Fergusonista tuli lähes moottorikelkan veroinen menijä. Euroopan puolella tätä varustusta teki ainakin englantilainen JCB. Metallitelat tulivat myöhemmin, 1950-luvulla telalaput olivat yleensä kiinni kumihihnoissa. (Maalahti)
Traktoreita alettiin 1950-luvun alussa soveltaa voimallisemmin talvisiin töihin. Kanadalaisen Bombardierin puoliteloilla ja etusuksilla Fergusonista tuli lähes moottorikelkan veroinen menijä. Euroopan puolella tätä varustusta teki ainakin englantilainen JCB. Metallitelat tulivat myöhemmin, 1950-luvulla telalaput olivat yleensä kiinni kumihihnoissa. (Maalahti)
Ferguson oli tuontisäännöstelyajan halutuimpia traktoreita. Ensimmäiset 45 TEA20 bensa-Fergut tulivat vuonna 1948, pari vuotta myöhemmin alkoi petrooli-TED20:n tuonti, TEF20 dieselmallia alettiin tuoda enemmälti vuodesta 1954 lähtien. ”Kultamaha” Ferguson 35 korvasi legendaarisen ”Harmikin” vuonna 1957. Siitäkin oli tarjolla bensa- ja petroolimallit, mutta diesel oli suosituin. (Seinäjoki)
Ferguson oli tuontisäännöstelyajan halutuimpia traktoreita. Ensimmäiset 45 TEA20 bensa-Fergut tulivat vuonna 1948, pari vuotta myöhemmin alkoi petrooli-TED20:n tuonti, TEF20 dieselmallia alettiin tuoda enemmälti vuodesta 1954 lähtien. ”Kultamaha” Ferguson 35 korvasi legendaarisen ”Harmikin” vuonna 1957. Siitäkin oli tarjolla bensa- ja petroolimallit, mutta diesel oli suosituin. (Seinäjoki)
Volvon ensimmäinen 6-sylinterinen suurtraktori T800 tuli saataville vuonna 1966. Kolmen vuoden kuluttua tuli turbotettu versio T810 (133 hv), samalla esiteltiin nelivetomalli T814. Isoja Volvoja käytettiin paljon puutavaran lähikuljetuksiin. Voimansiirto ei ollut kovin edistyksellinen, mutta nopea 8 kierrosta metrillä pyörähtänyt ajovoimanotto oli paras mahdollinen vetävän perävaunun kanssa. (Maalahti)
Volvon ensimmäinen 6-sylinterinen suurtraktori T800 tuli saataville vuonna 1966. Kolmen vuoden kuluttua tuli turbotettu versio T810 (133 hv), samalla esiteltiin nelivetomalli T814. Isoja Volvoja käytettiin paljon puutavaran lähikuljetuksiin. Voimansiirto ei ollut kovin edistyksellinen, mutta nopea 8 kierrosta metrillä pyörähtänyt ajovoimanotto oli paras mahdollinen vetävän perävaunun kanssa. (Maalahti)
Volvon T600-mallin tilalle tuli vuonna 1970 kokonaan uusi T650. Moottori oli nyt 4-sylinterinen ja 4,2-litrainen, teholtaan 78 hv. Painoltaan 3,8-tonnisen uutuustraktorin ohjaamo oli aikansa paras. Muotopuristetuista teräslevyistä autokorityyliin tehty hytti oli oma kokonaisuutensa, jolla ei ollut yhteyttä traktorin runkoon. Tekniikaltaan BM-Volvo T650 ei ollut kovin nykyaikainen. (Maalahti)
Volvon T600-mallin tilalle tuli vuonna 1970 kokonaan uusi T650. Moottori oli nyt 4-sylinterinen ja 4,2-litrainen, teholtaan 78 hv. Painoltaan 3,8-tonnisen uutuustraktorin ohjaamo oli aikansa paras. Muotopuristetuista teräslevyistä autokorityyliin tehty hytti oli oma kokonaisuutensa, jolla ei ollut yhteyttä traktorin runkoon. Tekniikaltaan BM-Volvo T650 ei ollut kovin nykyaikainen. (Maalahti)
Boxer-Volvosta tehtiin vuonna 1967 uudistettu versio T600, jossa suurimmat muutokset kohdistuivat ulkonäköön ja hydrauliikkaan. 3-sylinterinen 3,78 litran moottori on suorasuihkutteinen, teholtaan 66 hv. Volvo painaa ohjaamoineen vajaat 3 tonnia. Hintaa on ollut reilusti, vuonna 1969 Volvo on maksanut 21 900 mk, saman tehoinen MF 165 on irronnut lähes 6 000 mk halvemmalla. (Maalahti)
Boxer-Volvosta tehtiin vuonna 1967 uudistettu versio T600, jossa suurimmat muutokset kohdistuivat ulkonäköön ja hydrauliikkaan. 3-sylinterinen 3,78 litran moottori on suorasuihkutteinen, teholtaan 66 hv. Volvo painaa ohjaamoineen vajaat 3 tonnia. Hintaa on ollut reilusti, vuonna 1969 Volvo on maksanut 21 900 mk, saman tehoinen MF 165 on irronnut lähes 6 000 mk halvemmalla. (Maalahti)
T24 oli 50-luvulla suosituin Volvo-malli, sitä tehtiin eri versioina 17 232 kappaletta ajalla 1952–59. Meille sitä tuotiin 461 traktorin verran. Kaasutinmoottorin vaihtoehdoksi tuli vuodesta 1955 lähtien 2-sylinterinen BM-diesel, jonka myötä traktori sai nimen 230 Viktor. Vuosikymmenen vaihteessa molemmat mallit korvattiin uudella Buster 320:llä (takana) jonka moottorina oli 3-sylinterinen Perkins, teholtaan 37 hv. Uudempaa Volvoa tehtiin 3 vuodessa 16 370 kappaletta. (Isokyrö)
T24 oli 50-luvulla suosituin Volvo-malli, sitä tehtiin eri versioina 17 232 kappaletta ajalla 1952–59. Meille sitä tuotiin 461 traktorin verran. Kaasutinmoottorin vaihtoehdoksi tuli vuodesta 1955 lähtien 2-sylinterinen BM-diesel, jonka myötä traktori sai nimen 230 Viktor. Vuosikymmenen vaihteessa molemmat mallit korvattiin uudella Buster 320:llä (takana) jonka moottorina oli 3-sylinterinen Perkins, teholtaan 37 hv. Uudempaa Volvoa tehtiin 3 vuodessa 16 370 kappaletta. (Isokyrö)
Vuonna 1952 valmistuneella Bolinder- Munktell BM36:lla on kunnia olla maailman ensimmäinen 3-sylinterinen suorasuihkutteinen dieseltraktori. 43 hv:n BM36 oli erinomainen traktori ja se soveltui hyvin metsätöihin, mutta kalliina ruotsalaismerkkinä sen tuonteihin ei myönnetty valuuttaa kuin muutamalle traktorille. (Isokyrö)
Vuonna 1952 valmistuneella Bolinder- Munktell BM36:lla on kunnia olla maailman ensimmäinen 3-sylinterinen suorasuihkutteinen dieseltraktori. 43 hv:n BM36 oli erinomainen traktori ja se soveltui hyvin metsätöihin, mutta kalliina ruotsalaismerkkinä sen tuonteihin ei myönnetty valuuttaa kuin muutamalle traktorille. (Isokyrö)
Ennen nykyistä tehdastilauskäytäntöä traktorin sai hyvinkin nopealla aikataululla. Poikkeava tilanne koettiin uuden Volvo BM Valmet -malliston tullessa saataville vuonna 1983. Ruotsin markkinoita pidettiin alussa tärkeämpinä ja sikäläiset asiakkaat siirrettiin jonotuslistan kärkeen, suomalaiset saivat odottaa. Ensimmäisinä vuosina tehokkain traktori oli kuva 95-hevosvoimainen Volvo BM Valmet 805. (Iisalmi)
Ennen nykyistä tehdastilauskäytäntöä traktorin sai hyvinkin nopealla aikataululla. Poikkeava tilanne koettiin uuden Volvo BM Valmet -malliston tullessa saataville vuonna 1983. Ruotsin markkinoita pidettiin alussa tärkeämpinä ja sikäläiset asiakkaat siirrettiin jonotuslistan kärkeen, suomalaiset saivat odottaa. Ensimmäisinä vuosina tehokkain traktori oli kuva 95-hevosvoimainen Volvo BM Valmet 805. (Iisalmi)
1970-luvun komeaksi lopuksi Valmetit muuttuivat kirkkaamman sävyisiksi. Isommissa malleissa nelivetoja ostettiin jo enemmän, mutta takavetojakin pidettiin tarjolla. Tämän viimeisen Valmet-malliston 4-sylinteristen mallien iskutilavuudet kasvoivat 220 kuutiolla. Siihen saakka valinnaisvarusteisiin kuuluneesta mekaanisesta Hi-Trac-pikavaihteesta tuli vakiokamaa malleihin 803 ja 903. (Jämsä)
1970-luvun komeaksi lopuksi Valmetit muuttuivat kirkkaamman sävyisiksi. Isommissa malleissa nelivetoja ostettiin jo enemmän, mutta takavetojakin pidettiin tarjolla. Tämän viimeisen Valmet-malliston 4-sylinteristen mallien iskutilavuudet kasvoivat 220 kuutiolla. Siihen saakka valinnaisvarusteisiin kuuluneesta mekaanisesta Hi-Trac-pikavaihteesta tuli vakiokamaa malleihin 803 ja 903. (Jämsä)
Ergonomiasarjan suurin perustraktori Valmet 1102 valmistui 502:n ja 702:n jälkeen vuoden 1973 lopulla. Monet pitävät sitä malliston parhaana traktorina. Sitä ostettiin maatiloille, mutta vielä enemmän kaivureiden peruskoneeksi ja puutavaran ajoon. 115-hevosvoimaisen Valmetin sai vuodesta 1976 lähtien myös nelivetona, joka voitiin vielä erikseen varustaa turvesuokäyttöön. (Jämsä)
Ergonomiasarjan suurin perustraktori Valmet 1102 valmistui 502:n ja 702:n jälkeen vuoden 1973 lopulla. Monet pitävät sitä malliston parhaana traktorina. Sitä ostettiin maatiloille, mutta vielä enemmän kaivureiden peruskoneeksi ja puutavaran ajoon. 115-hevosvoimaisen Valmetin sai vuodesta 1976 lähtien myös nelivetona, joka voitiin vielä erikseen varustaa turvesuokäyttöön. (Jämsä)
Vuosina 1967–69 saatiin markkinoille yhtenäinen Valmet-mallisto. Ensimmäisenä esiteltiin Valmet 900, seuraavana 565:stä muunneltu Valmet 500, sitten Valmet 700 ja viimeisenä turboahdettu Valmet 1100. ”Viissatasen” hytti oli vielä jälkiasennettu kaikukammio, mutta muiden Valmetien ohjaamot olivat ominaisuuksiltaan omaa luokkaansa. (Isokyrö)
Vuosina 1967–69 saatiin markkinoille yhtenäinen Valmet-mallisto. Ensimmäisenä esiteltiin Valmet 900, seuraavana 565:stä muunneltu Valmet 500, sitten Valmet 700 ja viimeisenä turboahdettu Valmet 1100. ”Viissatasen” hytti oli vielä jälkiasennettu kaikukammio, mutta muiden Valmetien ohjaamot olivat ominaisuuksiltaan omaa luokkaansa. (Isokyrö)
Turvaohjaamoista tehtiin pakollisia varusteita heinäkuussa 1969. Saatavilla niitä oli aiemminkin, tasokkaimpia olivat Junkkari-ohjaamot, jota tehtiin muun muassa 565-Valmetiin. Synkrotraktorina mainostettu Valmet 565 oli vuosikymmenen puolivälissä ylivoimaisesti eniten myyty traktorimalli vajaalla 3 000:lla kappaleella. (Seinäjoki)
Turvaohjaamoista tehtiin pakollisia varusteita heinäkuussa 1969. Saatavilla niitä oli aiemminkin, tasokkaimpia olivat Junkkari-ohjaamot, jota tehtiin muun muassa 565-Valmetiin. Synkrotraktorina mainostettu Valmet 565 oli vuosikymmenen puolivälissä ylivoimaisesti eniten myyty traktorimalli vajaalla 3 000:lla kappaleella. (Seinäjoki)
Suomen kärkikolmikkoon Valmet nousi 361D:n avulla. Sen tuotantokausi 1960–65 osui parhaaseen aikaan, sillä vuonna 1963 tehtiin traktoreiden myyntiennätys 15 887 kappaletta, josta Valmetin osuus oli 2 968. Lähes kaikki Valmetit olivat mallia 361, jonka varusteisiin oli edellisenä vuotena lisätty metsäkäyttöä huomattavasti helpottanut tasauspyörästönlukko. (Isokyrö)
Suomen kärkikolmikkoon Valmet nousi 361D:n avulla. Sen tuotantokausi 1960–65 osui parhaaseen aikaan, sillä vuonna 1963 tehtiin traktoreiden myyntiennätys 15 887 kappaletta, josta Valmetin osuus oli 2 968. Lähes kaikki Valmetit olivat mallia 361, jonka varusteisiin oli edellisenä vuotena lisätty metsäkäyttöä huomattavasti helpottanut tasauspyörästönlukko. (Isokyrö)
Valmetin dieselkausi alkoi marraskuussa 1956, jolloin esiteltiin 3-sylinterinen 33D. Kolmisen vuotta myöhemmin monista lastentaudeista kärsinyt 33D korvattiin huomattavasti paremmalla 359D:llä (takana). Uudistetun mallin myötä saatiin jalka brasilialaisen traktoriteollisuuden oven väliin, ensimmäiset Valmet do Brasil -traktorit valmistuivat joulukuussa 1960. (Isokyrö)
Valmetin dieselkausi alkoi marraskuussa 1956, jolloin esiteltiin 3-sylinterinen 33D. Kolmisen vuotta myöhemmin monista lastentaudeista kärsinyt 33D korvattiin huomattavasti paremmalla 359D:llä (takana). Uudistetun mallin myötä saatiin jalka brasilialaisen traktoriteollisuuden oven väliin, ensimmäiset Valmet do Brasil -traktorit valmistuivat joulukuussa 1960. (Isokyrö)
Valmet 20 MT oli teollisuusmallinen traktori, jota tehtiin joitakin kymmeniä kappaleita. Olka-akseleita lyhentämällä ja portaalityyppisiä vähennyspyörästöjä taaksepäin kääntämällä traktorista saatiin matalampi. Etuakseli on kiinteä ja vakiomallia järeämpi. Maatalousmallista poiketen MT-Valmetissa on jalkakaasu, teollisuusmallin tittelin kruunaa keltainen väri. (Riihimäki)
Valmet 20 MT oli teollisuusmallinen traktori, jota tehtiin joitakin kymmeniä kappaleita. Olka-akseleita lyhentämällä ja portaalityyppisiä vähennyspyörästöjä taaksepäin kääntämällä traktorista saatiin matalampi. Etuakseli on kiinteä ja vakiomallia järeämpi. Maatalousmallista poiketen MT-Valmetissa on jalkakaasu, teollisuusmallin tittelin kruunaa keltainen väri. (Riihimäki)
Ensimmäisen Valmet A-malli ja seuraava Valmet 20 ovat ulkonäöltään lähes identtisiä, mutta ne erottaa helposti parista kohdasta. Vanhemmassa on putkityyppinen etuakseli ja raidetanko etupuolella, 20:ssä neliskanttinen ja raidetanko takana. Valmet 20:n etukehto on jämerämpi ja konepellissäkin on eroa. Vanhempaa ja uudempaa mallia tehtii vuosina 1951–63 vajaat 10 000 kappaletta. (Seinäjoki)
Ensimmäisen Valmet A-malli ja seuraava Valmet 20 ovat ulkonäöltään lähes identtisiä, mutta ne erottaa helposti parista kohdasta. Vanhemmassa on putkityyppinen etuakseli ja raidetanko etupuolella, 20:ssä neliskanttinen ja raidetanko takana. Valmet 20:n etukehto on jämerämpi ja konepellissäkin on eroa. Vanhempaa ja uudempaa mallia tehtii vuosina 1951–63 vajaat 10 000 kappaletta. (Seinäjoki)
Suur-Jämsän Perinnepäivät kuuluu niihin harvoihin tapahtumiin, joissa panostetaan työnäytöksiin. Alkuaan sininen, mutta nyt arvokkaasti ruskettunut N-Fordson (vm.1935–37) veteli tomerasti Fiskars-auroja. Jos aura olisi löytänyt ison kiven, niin vetoaisan laukaisulaite olisi avautunut ja aura jäänyt paikalleen traktorin jatkaessa matkaansa. (Jämsä)
Suur-Jämsän Perinnepäivät kuuluu niihin harvoihin tapahtumiin, joissa panostetaan työnäytöksiin. Alkuaan sininen, mutta nyt arvokkaasti ruskettunut N-Fordson (vm.1935–37) veteli tomerasti Fiskars-auroja. Jos aura olisi löytänyt ison kiven, niin vetoaisan laukaisulaite olisi avautunut ja aura jäänyt paikalleen traktorin jatkaessa matkaansa. (Jämsä)
Lokakuussa 1919 Suomeen tuotiin yksityisesti 10 Wallis Cub Junior -traktoria, vähintään puolet tilatuista koneista jäi Itä-Suomeen. Wallis oli ensimmäinen traktori, jossa käytettiin itsekantavaa valurunkoa. Vuonna 1928 kaikki toiminnot myytiin Massey-Harris-yhtymälle, joka jatkoi Wallis-pohjaisten traktoreiden tekemistä sotavuosiin asti. (Seinäjoki)
Lokakuussa 1919 Suomeen tuotiin yksityisesti 10 Wallis Cub Junior -traktoria, vähintään puolet tilatuista koneista jäi Itä-Suomeen. Wallis oli ensimmäinen traktori, jossa käytettiin itsekantavaa valurunkoa. Vuonna 1928 kaikki toiminnot myytiin Massey-Harris-yhtymälle, joka jatkoi Wallis-pohjaisten traktoreiden tekemistä sotavuosiin asti. (Seinäjoki)
Isokyröläisen Jussi Kujalan 30-luvulla rakentama traktori kiersi kesän mittaan useassa tapahtumassa.  Runko ja pyörät ovat tervattua puuta, voimansiirto-osat niittokoneesta, nelosmoottori amerikkalaisesta Garford-linja-autosta, teholtaan ehkä 30 hv. Veto on vain oikeassa pyörässä, joten tasauspyörästöä ei tarvita. Vaihteita 1 eteen ja taakse. (Isokyrö)
Isokyröläisen Jussi Kujalan 30-luvulla rakentama traktori kiersi kesän mittaan useassa tapahtumassa. Runko ja pyörät ovat tervattua puuta, voimansiirto-osat niittokoneesta, nelosmoottori amerikkalaisesta Garford-linja-autosta, teholtaan ehkä 30 hv. Veto on vain oikeassa pyörässä, joten tasauspyörästöä ei tarvita. Vaihteita 1 eteen ja taakse. (Isokyrö)
Cletrac-telatraktori rantautui tänne kesällä 1919, seuraavana talvena niitä sovellettiin metsätöihinkin, mutta menestys jäi heikoksi. Maahantuojina toimivat Labor, Korpivaara & Halla, Nikolajeff, Victor Forselius Oy, Konekauppa Pellervo ja viimeisenä Hankkija. 20-hevosvoimainen Cletrac oli 1920-luvulla kolmanneksi suosituin traktorimerkkimme. (Maalahti)
Cletrac-telatraktori rantautui tänne kesällä 1919, seuraavana talvena niitä sovellettiin metsätöihinkin, mutta menestys jäi heikoksi. Maahantuojina toimivat Labor, Korpivaara & Halla, Nikolajeff, Victor Forselius Oy, Konekauppa Pellervo ja viimeisenä Hankkija. 20-hevosvoimainen Cletrac oli 1920-luvulla kolmanneksi suosituin traktorimerkkimme. (Maalahti)
International 8/16 Junioria tehtiin Chicagon tehtailla vuosina 1919–22 yhteensä 29 938 kappaletta. Meille ensimmäiset Juniorit  tulivat vuonna 1921, maahantuojana toimi ilmeisesti Kalustokauppa  P. Sidorow, määrät jäivät muutamiin kappaleisiin. Tähän 16-hevosvoimaiseen ja 1 500-kiloiseen traktoriin sai lisävarusteena voimanottoakselin, ensimmäisenä koko maailmassa. (Riihimäki)
International 8/16 Junioria tehtiin Chicagon tehtailla vuosina 1919–22 yhteensä 29 938 kappaletta. Meille ensimmäiset Juniorit tulivat vuonna 1921, maahantuojana toimi ilmeisesti Kalustokauppa P. Sidorow, määrät jäivät muutamiin kappaleisiin. Tähän 16-hevosvoimaiseen ja 1 500-kiloiseen traktoriin sai lisävarusteena voimanottoakselin, ensimmäisenä koko maailmassa. (Riihimäki)

Monessa kesän tapahtumassa oli teemana 100-vuotias Suomi, mutta valitettavan harvassa paikassa esiteltiin lähellekään sen ikäisiä koneita. Hitaammat traktorit, varsinkin telakoneet ja rautapyöräiset, vaativat oman kuljetuksensa, eikä niillä voi ajella kuin tietynlaisilla alueilla, mutta sellaista vaivannäköä odottaisi jatkossa enemmän. Monelle vasta viime aikoina alasta kiinnostuneelle niillä olisi oma uutuusarvonsa. Takavuosina 1920- ja 30-lukujen traktoreita oli näytillä lähes jokaisessa tapahtumassa.

Kuten monessa aiemmassakin Koneviestin ”Joulumantelissa” on tullut todettua, tapahtumia on jo vähintäänkin tarpeeksi. Jopa siinä määrin, että jokunen aikanaan hyvinkin suuria kävijämääriä koonnut näyttely on kuihtumassa pois. Syynä ei välttämättä ole lähitienoon lisääntynyt tarjonta, vaan järjestävän tahon ikääntyminen tai muu väsähtäminen. Vuodesta toiseen samalla pienellä porukalla toteutettu tapahtuma ja sen ehkä olemattomistakin puutteista käyty jälkipyykki leipiinnyttää innokkaankin harrastajan.

Suurimmalla osalla tapahtumista menee kuitenkin hyvin, osalla loistavasti. Kovin nousija on Vaasan kupeessa Maalahdella heinäkuussa järjestettävä Malax Veterantraktor Utställning, jossa saattoi olla jopa kesän laajin traktoritarjonta – ainakin monipuolisin. Tapahtuma on ilmainen, minkä mahdollistaa 124 paikallisen yrityksen sponsorituki. Hyvin monessa Suomen kolkassa vastaava toiminta olisi täysin mahdotonta. Viimekesäisten tapahtumien toiminnallisuuskunniamaininnan saavat jämsäläiset.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Seuraavassa esitellään muutaman tapahtuman kalustoa. Kuvat on otettu Sawolaesilla Perinnekonepäewillä (Iisalami), Lieksan Harrasteajoneuvotapahtumassa, Suur-Jämsän Perinnepäivillä, Farmari-näyttelyssä (Seinäjoki), Weteraanikonepäiwillä (Oulainen), Maalahden Veteraanikonepäivillä, Sirpistä Puimuriin -näyttelyssä (Isokyrö), Tupaswillan Perinnepäivillä (Laukaa) ja Rauta & Petroolissa (Riihimäki). Runsaat kiitokset järjestäjille, koneiden omistajille ja varsinkin yleisölle, joka viimekädessä takaa tapahtumien jatkuvuuden.