SM-kynnöt 2016 Kärkölässä - Kilpakyntöä & oheistoimintaa

Vuodesta 1953 lähtien järjestetyt traktorikynnön SM-kilpailut olivat tänä vuonna Kärkölässä. Ison maailman tyyliin varsinainen kyntökisa oli vain osa laajempaa tapahtumaa, uudet ja vanhat koneet kiinnostivat yleisöä selvästi enemmän kuin varsinainen kilpailu.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Yleisen sarjan ykkönen oli kuvassa aurojen nostoon valmistautuva Jarmo Itälehto ja kakkonen Matti Rautiainen, kärkikaksikko ja järjestys on ollut sama vuodesta 2012 lähtien. Sängellä Itälehto oli selkeä voittaja 7,5 pisteen johdolla, mutta nurmella etumatkaa oli vain 1,75 pisteen verran. (KK)
Yleisen sarjan ykkönen oli kuvassa aurojen nostoon valmistautuva Jarmo Itälehto ja kakkonen Matti Rautiainen, kärkikaksikko ja järjestys on ollut sama vuodesta 2012 lähtien. Sängellä Itälehto oli selkeä voittaja 7,5 pisteen johdolla, mutta nurmella etumatkaa oli vain 1,75 pisteen verran. (KK)
Kouvolalainen Vilhelmiina Kuusela oli nuorten kokonaiskilpailun kolmas. Nurmikyntö sujui sänkeä paremmin tuoden toisen sijan. (UO)
Kouvolalainen Vilhelmiina Kuusela oli nuorten kokonaiskilpailun kolmas. Nurmikyntö sujui sänkeä paremmin tuoden toisen sijan. (UO)
HS-Tarvikkeen osastolla esitelty Akpil Bison XL50 -lautasmuokkain on kiekkopakkerilla varustettu järeä lautasmuokkain, jonka säädöistä suurin osa tapahtuu hydraulisylintereillä. Muokkaimen veroton hinta on 23 500 euroa. (TV)
HS-Tarvikkeen osastolla esitelty Akpil Bison XL50 -lautasmuokkain on kiekkopakkerilla varustettu järeä lautasmuokkain, jonka säädöistä suurin osa tapahtuu hydraulisylintereillä. Muokkaimen veroton hinta on 23 500 euroa. (TV)
Eksoottisempaa kalustoa näyttelykentällä edusti Trans Farm Oy:n osastolla nähdyt neliöaurat. Sittemmin kuminan sopimusviljelyttäjänä ja jatkojalostajana tunnetun Trans Farmin toiminta alkoi 1990-luvun alussa amerikkalaisten Harrellin neliöaurojen maahantuojana. Neliöaurat toimivat parhaiten kevyillä mailla, mikä istui huonosti 90-luvullakin vallinneeseen ajatukseen jokapaikan yleisauroista ja menestys jäi vaisuksi. Erikoinen siipimalli mahdollisti paluuauraperiaatteella tapahtuvan kynnön kääntämällä auran runko puolelta toiselle päisteessä. (TV)
Eksoottisempaa kalustoa näyttelykentällä edusti Trans Farm Oy:n osastolla nähdyt neliöaurat. Sittemmin kuminan sopimusviljelyttäjänä ja jatkojalostajana tunnetun Trans Farmin toiminta alkoi 1990-luvun alussa amerikkalaisten Harrellin neliöaurojen maahantuojana. Neliöaurat toimivat parhaiten kevyillä mailla, mikä istui huonosti 90-luvullakin vallinneeseen ajatukseen jokapaikan yleisauroista ja menestys jäi vaisuksi. Erikoinen siipimalli mahdollisti paluuauraperiaatteella tapahtuvan kynnön kääntämällä auran runko puolelta toiselle päisteessä. (TV)
Työnäytöskentän uutuuskoneisiin kuului tämä Agritekin osastolla nähty Kverneland 2500 i-Plough -kaksoisaura. 4–6-teräisenä saatavilla olevan auran erikoisuuksiin lukeutuu se, että Isobus-ohjatun auran kaikki säädöt työleveyden säädöstä kuljetusasentoon kääntämiseen voidaan tehdä suoraan traktorin terminaalista. Ajamisen filosofia poikkeaa hieman perinteisemmistä auroista, sillä kyntäessä kaikkea painoa ei voida kannatella kannatinpyörällä, vaan osa kannattavasta voimasta on tultava työntövarrelta. (TV)
Työnäytöskentän uutuuskoneisiin kuului tämä Agritekin osastolla nähty Kverneland 2500 i-Plough -kaksoisaura. 4–6-teräisenä saatavilla olevan auran erikoisuuksiin lukeutuu se, että Isobus-ohjatun auran kaikki säädöt työleveyden säädöstä kuljetusasentoon kääntämiseen voidaan tehdä suoraan traktorin terminaalista. Ajamisen filosofia poikkeaa hieman perinteisemmistä auroista, sillä kyntäessä kaikkea painoa ei voida kannatella kannatinpyörällä, vaan osa kannattavasta voimasta on tultava työntövarrelta. (TV)
Kankaanpääläinen Jarkko Hietaoja aloitti valtakunnallisen kilpauransa jo 9-vuotiaana Teuvan SM-kisoissa vuonna 2008. Tuolloin vain hieman etupyörää korkeampi Jarkko tuli komeasti toiseksi, nyt 8 vuotta kokeneempana irtosi nuorten sarjan ykköstila 152 pisteellä. Samaan kyntäjäsukuun kuuluva Lasse Hietaoja tuli hyväksi kakkoseksi 8,5 pisteen erolla. (KK)
Kankaanpääläinen Jarkko Hietaoja aloitti valtakunnallisen kilpauransa jo 9-vuotiaana Teuvan SM-kisoissa vuonna 2008. Tuolloin vain hieman etupyörää korkeampi Jarkko tuli komeasti toiseksi, nyt 8 vuotta kokeneempana irtosi nuorten sarjan ykköstila 152 pisteellä. Samaan kyntäjäsukuun kuuluva Lasse Hietaoja tuli hyväksi kakkoseksi 8,5 pisteen erolla. (KK)

Kärkölän ja Hausjärven rajamaille, kantatie 54:n tuntumaan koottu SM-kynnön kisatapahtuma oli sijaintinsa, säätilan ja tarjonnan puolesta täysosuma. Ohikulkijat saattoivat hieman marmatella, kun liikenne jouduttiin välillä pysäyttämään, mutta jonoksi asti ei autoja kerääntynyt. Syksyisissä tapahtumissa kelit voivat sotkea hyvät suunnitelmat. Kärkölässäkin saatiin vettä ja ennenkaikkea tuulta, joka testasi telttojen naruja perjantaina, mutta yleisömäärään se ei kaiketi vaikuttanut, arvioiden mukaan alueella vierali päälle 2 000 henkeä.

Luultavasti kukaan kilpailuun osallistunut ei löytänyt isompaa moitittavaa alueesta tai maalajista. Kyntökisoisssa kuulee usein yleisön joukosta kommentteja, että ”Kyllähän tuollaisessa huippumaassa saa hyvää jälkeä kuka tahansa, mutta otetaanpa tavalliset aurat ja mennään pahimmoilleen tarttuvalle ja juolavehnäiselle mutamaalle, jossa on kiviä ja juurakoita”. Onhan se vähän niinkin, mutta on muistettava, että ei pikajuoksuennätyksiäkään tehdä umpimetsässä tai louhikoissa kumikengät jalassa. Kyllä kyntökisoisakin tarvitaan paras mahdollinen rata ja erikoisvälineet.

Mittelöihin osallistui yhteensä 20 kyntäjää, mikä voidaan katsoa vakiintuneeksi määräksi. Lohjalla on selkeä kilpakyntökeskittymä, koska sieltä oli kotoisin neljännes kilpailijoista. Yleisen sarjan voittajakaksikkona oli jo viidennen kerran Jarmo Itälehto ja Matti Rautiainen. Paluuauroissakin voittaja tiedettiin etukäteen, koska ainoa osallistuja oli marttilalainen Arto Ali-Eskola.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Esillä uutta ja vanhaa

Asiaan vihkiytymättömän silmään ehkä hieman tylsän kyntökisan seuraaminen jaksoi enemmälti kiinnostaa vain harvoja, mutta sitäkin innokkaammin tutustuttiin uusiin koneisiin ja melko laajaan veteraanikoneosastoon. Koneliikkeet olivat tuoneet näytille varsin laajan otannan traktoreistaan ja työkoneistaan, joita oli esiteltiin myös tositoimissa laajoilla työnäytöspalstoilla. Salaojitustekniikkaan pääsi tutustumaan uudisraiviolla, joka ojitettiin aura- ja ketjukoneella.

Uusien koneiden seassa oli hyvinkin laaja vanhojen traktoreiden rivistö, mutta paria kolmea kyntäjää lukuunottamatta, niillä ei ajeltu kuin lyhyen paraatikierroksen verran. Kyntökilpailujen yhteyteen olisi varmasti mahdollista järjestää hyvinkin toiminnallisia veteraanikoneosastoja, mutta vielä sitä ihmettä ei ole päästy näkemään.

Kuvat: Kimmo Kotta, Uolevi Oristo, Tapio Vesterinen