Uusia ilmeitä Paukepäivillä - Sastamalassa paukuteltiin aiempaa suuremmalle yleisölle

Ikääntyvänkään konemiehen ei tarvitse enää olla huolissaan harrastuksensa jatkuvuudesta. Traktorin ohjaimiin kipuaminen saattaa olla vaivalloista, eikä moottoripyöräilykään ehkä onnistu, mutta tähän ajoneuvoon on helppoa istahtaa ja aloittaa aito nojatuolimatkailu. Huippunopeus on mopoluokkaa, eli vähintään riittävä. Kaasu ja muut tarpeelliset hanikat on sijoitettu oikeanpuoleiseen käsikahvaan. Ajosuuntia hallitaan vasemmanpuoleisella ratilla ja vaihteita hämmennetään komealla käsikahvalla. Moottoroitu laiskanlinna liikkuu sen alle piilotetun nuorisomönkijän avulla. (KK) 

Paukepäivien järjestelyistä huolehtii tapahtuman isäntä Eero Rintala tukenaan joukko aktiivisia koneharrastajia. (JL) 

Ravi- ja ratsastustalleilta tulee runsaasti loppuunjuostuja hevosenkenkiä ja niistä näppärä pajamies voi hitsailla puhdetöinään taatusti lahoamattoman keinutuolin. Jos tiedossa on muutto, niin Ikea-
tyyliin tämän järeän mööpelin voi palastella rälläkällä yksiin osiin ja pakata vaikka kuinka pieneen tilaan. Istuinosaan kannattaa valita hokittomia kenkiä. (KK) 

Traktorikäyttöinen Pikku-Jussi oli tavallaan kaivureiden edeltäjä. Pelloilla tai metsäojilla niitä ei juuri käytetty, mutta sitäkin enemmän rakennustyömailla ja soramontuilla. 4,5-tonninen Pikku-Jussi on vaatinut kunnolla toimiakseen vähintään 40-hevosvoimaisen traktorin, kauhakoko on ollut parin hehtolitran luokkaa. (KK) 

Vaijerikaivinkone ei ole kaivamisessa kovin kätevä, mutta 50-luvulla ei paremmasta tiedetty. Ruotsalaisen Åkermanin lisenssillä tehdyt Jussit olivat aikansa suosituimpia. Tätä omalla moottorilla varustettua 350-mallia tehtiin Porvoossa Eklöfin Konepajalla, suurempien koneiden kokoamisesta vastasi Ahlströmin Varkauden Konepaja. Jussi 350 painaa kymmenisen tonnia, moottoritehoa on 52 hv ja kauhan koko on mallimerkinnän mukaisesti 350 litraa. Jussi-koneiden markkinoinnista vastasi Oy Rolac Ab. (KK) 

Puolustusvoimien Santahaminan Konepaja asensi Liittoutuneiden ylijäämävarastoista ostettujen White-maastoautojen alustoille järeitä kaivupyöräkoneita, joilla salaojitettiin runsaasti varsinkin Etelä-Suomen kivettömiä peltoja. Whiten alkuperäinen kuutoskone oli melkoinen bensarosvo, eikä varaosiakaan saanut kovin helposti, niinpä moneen ”Santahaminalaiseen” asennettiin jo 50-luvulla Perkinsin tai Fordson Majorin dieselmoottori, kuten tähänkin vielä työkuntoiseen yksilöön. (KK) 

Norjalaisessa Bröyt-kaivinkoneessa ei ole vetäviä akseleita, eikä muitakaan voimansiirto-osia, moottori pyörittää pelkästään hydraulipumppua. Työmaalla konetta liikutellaan kauhan avulla. Siirtoihin suositeltiin kuorma-autohinausta – siten että kauha sidottiin lavalle ja nostettiin puomilla painattaen teräksiset pyörät ilmaan. On ollut aikanaan helppo ja huokea tapa, mutta nykyään virkavalta saattaisi keskeyttää kuljetuksen. (KK) 

Fiat-OM 50C-telatraktorista muunneltuja kumipyörätraktoreita käytettiin aikanaan kaivurialustoina etenkin metsäojituksissa. Vastaava pohjoismainen vaihtoehto oli Volvo-pohjainen Bamse, molemmat varusteltiin ÖSA:n toimesta. Fiatissa on tehoa 62 hv ja painoa nelisen tonnia. 50 vuotta sitten se on maksanut noin 32 000 mk, eli yli kaksi kertaa enemmän kuin täysteloilla varustettu nelos-Nuffield. (KK) 

Suohirviö-nimen Paukepäivillä saanut venäläinen DT-54 on aikanaan uurastanut jollakin Vapon turvesuolla. Sen tekniikka perustuu dieselmoottoria lukuun ottamatta ennen sotia suunniteltuun SHTZ-NATi:in. Vajaat 7-tonnista ja 54-hevosvoimaista DT-54:ää tehtiin vuosina 1949–79 Volgogradissa, Harkovissa ja Altaiskissa lähes 960 000 kappaletta. (KK) 

Tapahtuman jylhin laite oli kymmenien tonnien painoinen Priestman-ristikkopuominosturi. Kaikkinaiseen vesirakennukseen erikoistunutta Terramare Oy:tä aikanaan palvellutta jättikonetta liikuttaa noin 250-hevosvoimainen, 6-sylinterinen Volvo D7-diesel, joka on joskus vaihdettu alkuperäisen Dormanin kuutosen tilalle. Tätä huomattavan kookasta konetta saadaan varmasti ihastella tulevillakin Paukepäivillä ja vain siellä, siirrot kun ovat hyvin haasteellisia. (KK) 

Paukepäivillä on totuttu näkemään eteviä omatekoisia ajoneuvoja, mutta tämä Hakomobil 4000 on teollinen tuote. Kiinteistöhuoltoon tarkoitetussa saksalaiskeksinnössä on 1,1-litrainen Renault-bensamoottori, teholtaan päälle 40 hv. Hydrauliikkaa on ollut saatavilla molempiin päihin, voimanottoakseleita on ollut edessä, takana ja alla. Kahdenistuttavan takavetoisen laitteen liikkumista on varmistettu tasauspyörästönlukolla ja takapyörien lisäpainoilla. (KK) 

Tapahtumissa tarvitaan maastokelpoisia huoltoajoneuvoja, joilla on kätevä kuljettaa käynnistysongelmista kärsivän tai peräti simahtaneen veteraanikoneen äärelle akkuja, latureita, polttoainetta, avaimia tai muita tarviskaluja. Erkkola-invamopo on hyvä laite sellaisiin tarpeisiin, mutta hyvä valinta on myös Minkomatic-ruokintakoneen alusta, josta saa muunneltua tehokkaan ja monipuolisen yleisajokin. (KK) 

Tennispallotykissä latausrassia ei tarvita, sillä peruna imaistaan putken pohjalle alipaineella. Tähtäys hoidetaan putkeen kiinnitetyn kameran ja näytön avulla. Kohdistaminen on niin ikään sähköistä, maali haetaan kahden sähkömoottorin voimin, joita hallitaan kätevällä 1-vipuohjauksella. Sitten vain kevyt painallus napista, ja peruna lähtee paineilman avulla kuin ohjus, tuhoten ainakin heikompipeltisen ajoneuvon kertalaakista. (KK) 

Paukepäivien bioaseosastolle oli saatu mojova uutuus. Aiemmin esitellyt ja nytkin mukana olleet Rosamunda 1-perunakanuuna (takana) ja Pottukorohoro ovat pelottavan tehokkaita perunanlennättäjiä, mutta tämä vaatimatonta Tennispallotykki-nimeä kantava täsmäase on niitäkin hurjempi laite. Potaatista tehdään putken kaliiperia vastaava laitteen vakiovarusteisiin kuuluvalla erikoisvälineellä. Latausrassia ei tarvita, sillä peruna imaistaan putken pohjalle alipaineella. Tähtäys hoidetaan putkeen kiinnitetyn kameran ja näytön avulla. Kohdistaminen on niin ikään sähköistä, maali haetaan kahden sähkömoottorin voimin, joita hallitaan kätevällä 1-vipuohjauksella. Sitten vain kevyt painallus napista, ja peruna lähtee paineilman avulla kuin ohjus, tuhoten ainakin heikompipeltisen ajoneuvon kertalaakista. (KK) 

Saab mielletään auto- ja lentokonemerkiksi, mutta 1950-luvulla yhtymä harkitsi vakavissaan traktorituotannon aloittamista yhteisprojektina Valmetin kanssa. V4-moottorin toimitti Saab ja muun tekniikan Valmet. Uusi SaabValmet 17 ei oikein passannut kummankaan tuotantolinjoille, joten sitä varten perustettiin kokonaan uusi tehdas. Valmistus jäi kuitenkin yhteen ainoaan koneeseen, joka romutettiin jo seuraavana päivänä. Tämä kuvassa oleva kopio on tehty Koneviestissä 1.4.1956 julkaistun kuvan perusteella. Traktorin sarjatuotannon aloittaminen kaatui sen liian hyvään kilpailukykyyn. Se oli halvempi ja tehokkaampi (vajaat 70 hv) kuin Majuri ja joutuisampi (68 km/h) kuin A-mallin Zetor, joten sen valmistushankkeista päätettiin kilpailijoiden painostuksen takia luopua. Menikö täydestä? Toivottavasti ei. Päinvastoin kuin eräs toinen hiljattain julkisuutta saanut feikkitraktori, tämä kone on tehty ja tarina keksitty vilpittömällä huumorimielellä. (KK) 

Jos kaveri tai seurapartneri halajaa mukaan nojatuolimatkalle, niin silloin on otettava käyttöön vankempi sohvamallinen versio. Kiinalainen 4-tahtimoottori on ilmajäähdytteinen, edessä oleva syylärin näköinen kapistus on vain ”komian tähren”, kuten pohjalaiset sanoisivat. Veto on kokonaan hydrostaattinen: nopeutta säädetään matkustavaisten väliin sijoitetulla venttiilillä, suunta vaihtuu jalkatilassa olevasta vipusesta. (KK) 

Nauru pidentää ikää, jos nyt ei ihan kuollakseen naura, totesi aikanaan Kari Suomalaisen piirroshahmo Römpän ukko. Jos haluaa nauraa konetapahtumassa, niin paras ja ehkä ainoakin mahdollisuus siihen on Sastamalan Heinimaantiellä toukokuun lopussa järjestettävillä Paukepäivillä. Kukaan ei pysty totisena katsomaan hyvinkin kolmeakymppiä kiitävää nojatuolia tai maamoottorikäyttöistä poreammetta.

On Paukepäivillä vakavasti otettaviakin koneita enemmän kuin kolmessa tai neljässä kesätapahtumassa yhteensä, mutta rento meininki ja iloiset ilmeet ovat selvästi ykköstavoitteena. Tällä kertaa yleisöä oli selvästi aiempaa enemmän, pysäköinnissäkin jouduttiin ottamaan käyttöön oikein varajärjestelmiä. Koska tapahtuma on ilmainen, ei vierailijoiden lukumääristä ole tarkkaa tietoa, eikä tarvitsekaan. Paljon oli joka tapauksessa.

Nyt kun väkeä on saatu lisää, niin seuraavalla kerralla soisi saman ilmiön tarttuvan näytteilleasettajiin. Sastamalan ympäristössä on todella runsaasti museokoneita ja niitä sopisi esitellä Paukepäivillä. Monissa tapahtumissa on ajaminen jos nyt ei peräti kiellettyä, niin ainakin rajoitettua, mutta Heinimaantiellä saa pörrätä sen minkä kehtaa, kunhan ei aja ketään kumoon. Jos en asuisi niin vietävän kaukana, niin roudaisin Paukepäiville koko konearsenaalini ja houkuttelisin vielä mukaani puolenkymmentä samanhenkistä harrastajaa pöristimineen. Olisi se hupaisa kesän aloitus.