Huddigilla oli merkkipäivät - Puoli vuosisataa pohjoismaista kaivurikuormainvalmistusta

Viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu monenlaisia tapahtumia ja tilanteita. Yrityksen omistussuhteet ovat muuttuneet ja toimitilat vaihtuneet ja kehittyneet ennen nykyistä paikkaa Ruotsin Hudiksvallissa.
Huddig 1060B on uudistettu monilta osa-alueilta. Etukuormaimen nostotehoa on lisätty, sähköjärjestelmä on uudistettu ja hydrauliikka päivitetty. Kuvan koneessa on Ruotsissa yleinen tasauskauha.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MaskinExpo-messuilla julkistettiin ensimmäisen kerran Huddig 1260B tela-alustaisena versiona. Maahan koskettava pinta-ala on 310 prosenttia suurempi kuin 620/60x34 vakiorenkailla.
MaskinExpo-messuilla julkistettiin ensimmäisen kerran Huddig 1260B tela-alustaisena versiona. Maahan koskettava pinta-ala on 310 prosenttia suurempi kuin 620/60x34 vakiorenkailla.
Tankit ovat osa Huddigin runkorakennetta. Hitsauksen jälkeen saumojen pitävyys testataan nestealtaassa. Kaikki hitsaustyöt tehtaalla tehdään käsityönä. Robottihitsaukseen siirtymiseen ei ole tarvetta, koska valmistussarjat ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä.
Tankit ovat osa Huddigin runkorakennetta. Hitsauksen jälkeen saumojen pitävyys testataan nestealtaassa. Kaikki hitsaustyöt tehtaalla tehdään käsityönä. Robottihitsaukseen siirtymiseen ei ole tarvetta, koska valmistussarjat ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä.
Kone valmistuu komponentti kerrallaan. Osakokonaisuudet ovat valmiiksi maalatut. Koneistustyöt tehdään omina töinä. Uudet 12,5 miljoonaa maksaneet automaattikoneistuskeskukset on otettu hiljattain käyttöön.
Kone valmistuu komponentti kerrallaan. Osakokonaisuudet ovat valmiiksi maalatut. Koneistustyöt tehdään omina töinä. Uudet 12,5 miljoonaa maksaneet automaattikoneistuskeskukset on otettu hiljattain käyttöön.
Asentaja nostamassa Cumminsin uutta vähäpäästödieseliä paikoilleen. Huddig 1260B:ssä moottori on poikkeuksellisesti asennettu tuuletinsuunta taakse- päin.
Asentaja nostamassa Cumminsin uutta vähäpäästödieseliä paikoilleen. Huddig 1260B:ssä moottori on poikkeuksellisesti asennettu tuuletinsuunta taakse- päin.
Huddigilla koneet tehdään ja varustellaan nykytyylin mukaisesti tilauspohjalta. Eri värivaihtoehtoja on useita. Vaikka Huddigissa on vakiona monipuolinen varustus, niin lisävarustelista on silti mittava.
Huddigilla koneet tehdään ja varustellaan nykytyylin mukaisesti tilauspohjalta. Eri värivaihtoehtoja on useita. Vaikka Huddigissa on vakiona monipuolinen varustus, niin lisävarustelista on silti mittava.

Seuraavassa lyhyesti tapahtumia yrityksen historian taipaleelta.

Konekaupasta kaikki alkoi

Entisellä veturinkuljettajalla John Sonerudilla oli 50-luvun alussa

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

veljensä kanssa pienimuotoista koneiden myyntitoimintaa. Veljen jäätyä pois yrityksestä, John Sonerud perusti Soneruds Maskin AB:n. Hän sai norjalaisen Brumunddal-kaivurin myyntioikeudet Pohjois-Ruotsin alueelle. Muutaman vuoden aikana koneita myytiin joitakin kymmeniä kappaleita.

Soneruds Maskin on toiminut erilaisella menestyksellä vuosikymmeniä ja nykyään yritys tunnetaan hydraulisia pikaliitinjärjestelmiä Hudiksvallissa valmistavana OilQuick AB:nä.

Varsinaisesti Huddigin historia alkaa vuodesta 1959, jolloin John Sonerud perusti Svenska Hymas AB yhtiön.

Ensimmäisenä vuonna valmistettiin 75 traktorikaivuria ja työntekijöitä oli palkkalistoilla kahdeksan kappaletta. Seuraavana vuonna kaivureita rakentamassa oli jo 20 henkeä ja liikevaihto kipusi miljoonaan Ruotsin kruunuun. 60-luvun alku oli Ruotsissa konepajateollisuuden kulta-aikaa ja Sonerudin bisneksen kasvu oli voimakasta. Jo vuosina 1960–61 tehdasta laajennettiin ja työvoimaa lisättiin. Voittoa yritys tuotti huomattavia summia useana vuotena peräkkäin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Alkuaikojen konepajan tilat kävivät ahtaaksi ja vuonna 1966 päästiin muuttamaan kokonaan uuteen tehdaskiinteistöön.

Kaivuri kaikkiin traktoreihin

Svenska Hymas AB:n alkuperäinen idea oli rakentaa eri tyyppisten maataloustraktoreiden perään sovitettava kaivulaite. Traktorikaivurilla pystyttiin tekemään keveämpiä kaivutöitä. Tuohon aikaan oli myös tarvetta runsaasti erilaisista kuivatusojituksista.

Hymas-kaivureita asennettiin vuosien aikana 23 erilaiseen peruskoneeseen. Väistämättä eteen tuli tilanne, että traktorimalleja oli liikaa, ja jonkinlaista selkeyttämistä ja standardia tarvittiin. Lisäksi kaivuriurakoitsijoilla oli tarvetta saada tehokkaampia ja varmemmin toimivia koneita.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

60-luvun puolivälin paikkeilla kuvioihin tuli mukaan Jämtlannista konepaja Sandberg & Borins, joka rakensi traktoreihin Hara-etukuormaimia. Vanhojen valokuvien perusteella voidaan todeta, että kuormaimia asennettiin Volvo, Fordson ja Nuffield -traktoreihin. Etukuormaimen nostoteho oli jopa 2,5 tonnia. Ensimmäisten ohjaamosovellutusten kerrotaan myös olleen näissä Hara-kuormaintraktoreissa aikaansa edellä.

Hymas-kaivureita asennettiin jatkossa Hara-etukuormaimella varustettuihin traktoreihin, jolloin kaivurikuormaimen esikuva oli syntynyt. Myös suomalainen Valmet tuli mukaan peruskonekuvioihin 70-luvun taitteessa.

Uusi omistaja

Vuoden 1972 lopulla Bröderna Lundbergs Mekaniska Verkstad Skellefteåsta, osti Svenska Hymaksen osake-enemmistön. Tuohon aikaan Hudiksvallissa tehtiin jo 75 prosenttia Ruotsissa valmistetuista kaivurikuormaimista. Uuden omistajan tavoitteena oli lisätä vientiä, joten voimien yhdistäminen oli tarpeellista. Lundbergillä oli tuotteena Volvo BM 646 kaivurikuormain ja Hymasillä valmis myynti ja vienti -organisaatio.

Koneiden kysyntä oli runsasta ja valmistusmääriä kasvatettiin. Vuosina 1973–74 liikevaihto oli 13 miljoonaa Ruotsin kruunua, seuraavalla jaksolla 1974–75 jo 25,5 miljoonaa kruunua. Työtekijöitä oli vuonna 1975 140 henkeä.

Vuodesta 1975 aina 80-luvun puolelle tehtiin kaikki Volvo BM 616/646 kaivurikuormaimet Hudiksvallin tehtaalla. Perusrungot moottoreineen ja voimansiirtoineen tulivat Volvolta. Kaivulaite,

etukuormain ja ohjaamo olivat omaa tekoa. Kaikista muista traktoriperuskoneista luovuttiin, mutta Valmet oli yhä mukana kuvioissa.

Parhaina vuosina tehtiin 400–420 Volvo-kaivurikuormainta ja 140–150 Hymas-kaivurikuormainta. John Sonerud toimi toimitusjohtajana vuoteen 1977 saakka, jolloin hän siirtyi vanhaan emoyhtiö Soneruds Maskin AB:hen.

Hudiksvall suljetaan kertaalleen

Vuosi 1981 toi mukanaan järisyttävän muutoksen yrityksen toimintaan: Hudiksvallin tehdas suljettiin.

Syynä oli markkinoihin nähden ylikapasiteetti koneiden valmistuksessa. Volvon tekemän viisivuotissuunnitelman mukaan kaivurikuormaimia ei tarvittu enää niin suuria määriä kuin aikaisemmin. Lundbergit tekivät tämän päätöksen ja siirsivät siinä tilanteessa oman konepajatoiminnan alkuperäiselle paikkakunnalle, joka oli Skellefteå.

Suljetulla tehtaalla oli työntekijöitä noin 150, joista osa työpaikkojen säilymisen tähden perusti uuden yhtiön noin vuoden kuluttua. Uusi yritys nimettiin Hudiksvall Mekaniska AB:ksi (nimi vaihdettiin vuonna 1986 Huddig AB:ksi). Yhtiöpääomaa saatiin kerättyä 600 000 kruunua.

Volvon kanssa sopimusta jatkettiin Volvo-kaivurikuormainten valmistuksesta. Lopullisesti yhteistyö Volvon kanssa päättyi vuonna 1984. Uusia sopimuksia ei saatu solmittua minkään yrityksen kanssa, joten mitään vierasta konemerkkiä ei päästy kokoamaan.

Ennen Volvo-yhteistyön loppumista oli kokoonpanotyön ohessa aloitettu oman Huddig-kaivurikuormaimen suunnittelu. Ensimmäinen kymmenen tonnia painava malli 960 esiteltiin kevään 1983 Elmia-näyttelyssä, jossa kone osoittautui menestykseksi. Sarjatuotanto alkoi syksyllä, ja tehtaan portista ajettiin jatkossa ulos kaksi konetta viikossa.

Vuonna 1983 solmittiin myynti- ja huoltosopimus Elianssons MaskinAB:n kanssa, jolla oli toimipaikat Gothenburgissa ja Trollhättänissä. Seuraavana mukaan tulivat Staffare AB Hudiksvallissa ja Ekstrand Maskin AB Vetlandassa.

Rahasta oli kova pula, koska tuotekehitys vaati paljon pääomia. Apua saatiin eri pääomasijoittajilta, ja mukana oli myös ruotsalaisia yrityksiä, joissa valtio oli mukana omistajana.

Vuosien 1983–89 välillä Huddig 960 -mallia valmistettiin yli 600 kappaletta. Lama iski päälle vuosikymmenen taitteessa pahempana, kuin vuonna 1930. Vaihtoehtoja ei ollut ja Huddig AB haettiin konkurssiin. Valmistuksen lopettaminen ei ollut lopullista, sillä jo vuonna 1992 tuotanto saatiin uudelleen käyntiin.

Pienempi malli ja henkilönostimet

Vuonna 1986 esiteltiin prototyyppi seitsemän tonnin painoisesta Huddig 760 -kaivurikuormaimesta. Koneen sarjatuotanto alkoi seuraavana vuonna. Molemmat konemallit kehittyivät rintarinnan. Isommassa 960:ssä on ollut alusta saakka Cumminsin valmistama kuutosmoottori. Vuonna 1991 tuli hydrauliikan ohjaukseen EHC 4000 -järjestelmä. Seuraavana vuonna hydrauliikka muutettiin kuormantuntevaksi. Pienemmän mallin hydrauliikka muutettiin kuormantuntevaksi muutamaa vuotta myöhemmin. Isomman mallin hydrauliikan ohjauksessa siirryttiin uudentyyppiseen sähköiseen hallintaan vuonna 1993. Nykyään järjestelmää kutsutaan IQAN-hallinnaksi.

Huddig-koneiden tekniikkaa kehitettiin ja mallimerkintä vaihtui vuonna 1997 pienemmän koneen kohdalla 760:sta 860:teen ja isompi 960:sta 1160:een.

Ensimmäinen kaivurikuormaimeen asennettu pylväs-ja henkilönostin esiteltiin vuonna 1986. Huddig Lift 1100 ulottui 11 metrin korkeuteen. Tätä mallia on tehty yli 120 kappaletta. Vuonna 1992 markkinoille saatiin isompi malli Huddig Lift 1400, joka ulottui 14 metriin. Vielä korkeammalle yltävä Huddig Lift 1600 esiteltiin vuonna 1994. Tyyppimerkintänsä mukaan ulottuvuutta oli 16 metriä. Tarvetta oli vieläkin järeämmistä laitteista, joten vuonna 1999 suunniteltiin Huddig Lift 1800 ja vuonna 2005 Huddig Lift 2000.

Nykyään pylväs- ja henkilönostimia on kaksi mallia. Huddig Lift 1420 ulottuu 14,2 metriin ja malli 2000 ulottuu 20,1 metriin. Molemmat nostavat henkilökorilla 200 kiloa täyteen ulottuvuuteen ja koria voi ohjata kauko-ohjaimella myös korista käsin.

2000-luku kasvun aikaa

Viime vuoteen saakka Huddigin valmistusmäärät olivat kasvussa. Koneita tehtiin vuonna 2008 noin 160 kappaletta, mikä teki Huddigista Ruotsin eniten myydyn kaivurikuormainmerkin. Vuonna 2005 aloitettiin kolmevuotinen FoQus-laatuprojekti. Vuonna 2007 tehtaan liikevaihto oli jo 300 miljoonaa Ruotsin kruunua. Viime vuonna tehdasta laajennettiin 650 neliötä. Hiljattain on otettu käyttöön myös uusi työstökeskus. Huddigilla tehdään melkein kaikki teräsrakenteet omina töinä. Ohjaamot tulevat alihankkijalta.

Tänä vuonna konekauppa ei Ruotsissakaan ole sujunut entiseen malliin. Koko vuoden valmistusmääräksi ennustetaan vain 80 konetta.

Uusi Huddig 1060B

Pienempi nykyisistä Huddigeista on uudistunut hiljattain. Kauhoineen koneen työpaino on 10 400 kiloa. Moottorina on nelisylinterinen ja 4,04-litrainen Deutz, josta tehoa on otettu 93 kilowattia.

Kuormaimen nostovoiman kerrotaan parantuneen 29 prosenttia. Maasta nostovoimaksi ilmoitetaan 54 kilonewtonia (5 400kiloa). Yleiskauhan koko on 1 100 litraa.

Kaivulaitteen ulottuvuus on 5,95 metriä. Kauhan murtovoima on 63 kilonewtonia ja kaivupuomin kaivuvoima 53 kilonewtonia.

Koneen sähköjärjestelmää ja hydrauliikkaa on päivitetty.

Isompi malli Huddig 1260B uudistettiin jo aiemmin vuonna 2008. Esimerkiksi Cumminsin kuutosdiesel vaihdettiin vähäpäästöisempään malliin.

Avaa artikkelin PDF