Megaturve Oy perustettiin vuonna 1989. Tätä ennen maatilan pojat, Hannu Isokääntä ja Heikki Isokääntä, työskentelivät itse turvesuolla ja kerryttivät metallipuolen kokemusta nuoruudessaan. Aluksi Megaturpeen päätoimiala oli turpeen nostaminen ja markkinointi. Kun töitä tarvittiin turvesesonkien ulkopuolellekin, aloitettiin koneurakointi, mikä alkoi ensin traktoreilla ja laajeni vähitellen turvesesonkien ulkopuolisiin töihin. Kun urakoinnin osuus kasvoi, otettiin käyttöön aputoiminimi Mega Group maanrakennuspuolelle.
Oma turvetuotanto alkoi Merijärveltä ja laajeni myöhemmin Pyhäjoen ja Kalajoen soille. Parhaimmillaan nostettavaa alaa oli 300 hehtaaria, mutta nyt 200 hehtaaria on poistunut turvetuotantokäytöstä. Osa vanhoista turvesoista on metsitetty tai otettu maatalouskäyttöön, ja osa on muutettu lintuvesistöiksi.
Yhtenäkään vuonna turvetta ei ole jätetty nostamatta, mikäli sää on noston sallinut. Tänäkin vuonna kaikki nostettiin, mitä pystyttiin. Keväällä turpeesta on jälleen pula, ja kaikki kasat tyhjenevät.
"Kuiviketurve loppuu jo syystalvella. Riippuen lämpölaitosten turvetarpeesta eli talven säätilasta, polttoturve on myös loppumassa", Hannu ennustaa.
Turvetuotanto on sesonkityötä, jossa merkittävä osa kauden turpeesta tulisi kerätä ennen juhannusta. Keväällä ilman suhteellinen kosteus on alhainen, jolloin turve kuivuu nopeasti. Työntekijöitä tarvitaan silloin runsaasti, jotta sesonki saadaan hyödynnettyä. Juhannuksen jälkeen turpeen nosto on enemmän paikallisten sateiden armoilla. Syksyä kohti suhteellinen kosteus yleensä kasvaa, mikä hidastaa turpeen kuivumista.
Käytännössä kaikki turvetuotannon menetelmät ovat käytössä jyrsinturpeen nostossa; hakumenetelmä, imuvaunu ja mekaaninen kokoojavaunu.
"Niillä kaikilla on hyvät puolensa eri olosuhteissa. Imuvaunu on erityisen hyvä kuiviketurpeen nostossa," Hannu Isokääntä toteaa.
Turvetyössä verkostot on oltava kunnossa, jotta koneet pysyvät liikkeessä sesonkina. Parhaimpina vuosina työntekijöitä oli 35, mukaan lukien aliurakoitsijat ja heidän sesonkityöntekijänsä. Tänä vuonna sesonkina oli töissä 20 henkilöä. Megaturve työllistää 12 henkilöä ympäri vuoden.
Leivinnevalla Pyhäjoella Kone Manninen ja heidän työntekijänsä ovat olleet vuosia jyrsimässä, kääntämässä ja ajamassa turvetta nevalta kasalle omalla kalustollaan. Kalajoen Marjanevalla työ on tehty Megaturpeen omilla koneilla ja aliurakoitsija Kari Toholan voimin.
Soissa turve on kerrostunut eri maatumisen asteissa, eikä suota ole taloudellista kunnostaa tuotantokäyttöön vain yhden turvetyypin, lopputuotteen vuoksi. Järkevintä olisi käyttää koko turvemassa hyödyksi. Megaturve on vuosien varrella myynyt pinnassa olevaa vaaleaa, vähän maatunutta turvetta kuivikkeeksi, imeytykseen sekä kasvualustaksi puutarhoille.
"Nyt saatavilla on käytännössä enää tummaa kuiviketurvetta," Hannu kertoo. Kuiviketurvetta myydään rekallinen kerrallaan, eivätkä asiakkaat tilaa sitä etukäteen.
Aiemmin lämpölaitokset tilasivat turvetta polttoon vuosiksi etukäteen ja hinta sovittiin laitokselle toimitettuna. Nykyään usean vuoden sopimusten tekeminen on hankalaa. Jos vuosisopimus tehdään, siitä suoritetaan etukäteismaksu ja hinta lukitaan. Pitkäaikaisissa sopimuksissa hinta vaihtuu indeksien mukaan.
Yhä enemmän turvetta nostetaan sopimusnostoissakin vain aumaan, ja kuljetus jää tilaajan tehtäväksi. Satunnaiset toimitukset ovat tehneet kuljetusyrityksille vaikeaksi pysyä varalla, ja välillä kuormat jäävät ajamatta kuukausiksi. Kaukokuljetuksia kuorma-autolla ovat hoitaneet Harri Haapakoski ja Aaro Ruuska. Viime talvena jyrsinturvetta ajettiin pisimmillään jopa 380 kilometrin päähän.
Turve on pitänyt kiinteistöt talvella lämpiminä laajoilla alueilla. Kuivan materiaalin käyttäminen polttoaineena on kätevä tapa tuottaa lämpöä. Monella lämpölaitoksella on ollut vaikeuksia pitää talvella lähtevän veden lämpötilaa riittävän korkeana, kun suuntaus on ollut hakkeen polttoon. Hake on harvoin kuivaa, joten tavoitelämpötiloista jäädään, vaikka kattilaan syötetään maksimimäärää puuperäistä polttoainetta.
Kun hakkeen sekaan laitetaan kuivaa turvetta, palaa tuli lämpölaitoksella puhtaammin kuin pelkällä hakkeella. Turve sitoo paloprosessissa metsähakkeen alkaleita, jolloin hiukkaspäätöt pysyvät pienempinä kuin pelkkää puuta polttamalla.
"Monen kattilan korroosio- ja käyntihäiriöongelmat, kuten laavaantuminen, poistuvat turpeen rinnakkaispolton myötä," Hannu toteaa.
Jollei poltettavaa materiaalia tuoteta omasta maasta, sitä tuodaan ulkomailta. Esimerkiksi Suomeen laivataan Keski-Euroopasta poltettavaa jätettä, jonka mukana tuodaan myös sen sisältämät ongelmat.
Kasvuturvemarkkina on ollut merkittävä viennissä. Hollantilaiset ja monet muut etsivät turpeelle korvikkeita taimituotannossa, mutta niitä ei tahdo löytyä. Tarjolla on kivivillaa ja kookoskuitua, joilla ei ole turpeen hyviä ominaisuuksia.
Turpeen jälkikäsittely on myös helppoa, sillä sen voi levittää lähes mihin tahansa. Keski-Euroopassa käytetään vuosittain 40 miljoonaa kuutiota turvetta, josta Megaturpeen tuottamaa kasvuturvetta on vain pieni osa, muutama kymmenen tuhatta kuutiota. Turve kuljetetaan ensin kuorma-autolla Kalajoelle ja sieltä Saksaan. Suuri osa Keski-Euroopassa käytettävästä turpeesta on peräisin Baltian maista.
Suomesta on viety turvetta myös Irlantiin, jossa on omaakin turvetuotantoa.
Turvealalla on ollut synkät ajat 90-luvulta lähtien. Aikoinaan turpeella oli merkittävä osuus, esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa yli 10 prosenttia, paikallisesti jopa 70 prosenttia. Nyt osuus on vain muutama prosentti.
"Ruotsissa on hyväksytty, että vuosittain lisääntyvä määrä turvetta voidaan käyttää kansantalouden hyväksi. Suomessa turpeelle päätettiin antaa uusiutumattoman leima, vaikka soihin kerääntyy vuosittain lisää turvetta," Hannu ihmettelee. Hän korostaa, että enemmän hiilidioksidia sitoutuu vuosittain soihin kuin niistä vapautetaan turpeen käytöllä.
Asiakkaat ovat olemassa, mutta lupakäytännöt uuden turvetuotantoalueen avaamiseksi saattavat viedä jopa 15 vuotta, ennen kuin lupaprosessi on valmis.
"Uusien turvekenttien luvitusta pitäisi joustavoittaa ja nopeuttaa, jotta niitä saataisiin tuotantokäyttöön. Moni turvetuotannossa oleva suo on muutaman vuoden päästä kaluttu loppuun," Hannu muistuttaa.
Maanrakennusurakointi on ollut osa yrityksen toimintaa sen perustamisesta lähtien. Aputoiminimi otettiin käyttöön, kun urakat kasvoivat ja tarjouksia pyydettiin yritystä aiemmin tuntemattomilta tahoilta.
Kalajoen golfkenttien rakentaminen käynnisti laajemman maanrakennusurakoinnin kauempana kotoa. Golf-kenttien teko alkoi oikeastaan, kun yksi aliurakoitsija oli innokas golfari, ja päätettiin jättää tarjous Kalajoen 9-reikäisestä kentästä. Kenttää suunnitellut arkkitehti tykästyi työn laatuun, ja näin aukesivat mahdollisuudet laajempiin golfkenttien urakointeihin.
"Velimies Heikki on taitava golfkenttien muotoilija," Hannu kehuu.
Vuosien varrella yritys on tehnyt rakennusten ja altaiden pohjia, viemäröintejä, vesistöjen ruoppauksia ja teiden rakentamisia. Työmailla hoidetaan myös maansiirtoa joko itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa traktorikalustolla tai kuorma-autoilla.
Yrityksellä on käytössään kahdeksan kaivinkonetta. Talvisin hoidetaan metsäautoteiden aurauksia, jotta metsäkoneiden lavettikuljetukset saadaan perille ja kaadetut puut ajettua teollisuuden tarpeisiin.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
